Pahan alku
2 posters
Sivu 2 / 2 • 1, 2
Vs: Pahan alku
Svarog seurasi lapsen epäröintiä lievästi huvittuneena. Vampyyrille oli tosin hyväksy suhtautua epäröiden kaikkeen tuntemattomaan, mutta harvoin sitä tarvitsi kenenkään pelätä omaa lajiaan. Kyllähän heistäkin niitä mätämunia löytyi. Svarogille tuli heti mieleen kourallinen miehiä, jotka elivät Verigrahin kanssä muutaman päivämatkan päässä täältä. Hän oli itsekkin elänyt ja ottanut oppia heiltä, mutta palaisi joukkoon vain pakon sanelemana, kun muuta mahdollisuutta ei olisi.
Kun nälkä vei voiton epäluuloisuudesta, Svarog ojensi rannettaan entistä paremmin vekaralle ja antoi tuon juoda. Lapsi oli ahnas, kuten saattoi olettaa. Niin oli Svarogin ollut ensimmäisinä vuosikymmeninään ja olihan sitä syyytä olla, jos sai kerrankin vatsansa täyteen.
Kun hän uskoi antaneensa riittävästi, Svarog nykäisi kätensä irti ja valmistautui torjumaan kaikki mahdolliset hyökkäysyritykset. Verenjano kun osasi riittävän kovana olla pirullinen. Aina ei tiennyt missä mentiin.
”No niin, Shakuroko se oli? Mitäs minä sinun kanssa tekisin?” Svarog pohti vain osittain ääneen. ”Onko sinulla perhettä tai kotia?”
Kun nälkä vei voiton epäluuloisuudesta, Svarog ojensi rannettaan entistä paremmin vekaralle ja antoi tuon juoda. Lapsi oli ahnas, kuten saattoi olettaa. Niin oli Svarogin ollut ensimmäisinä vuosikymmeninään ja olihan sitä syyytä olla, jos sai kerrankin vatsansa täyteen.
Kun hän uskoi antaneensa riittävästi, Svarog nykäisi kätensä irti ja valmistautui torjumaan kaikki mahdolliset hyökkäysyritykset. Verenjano kun osasi riittävän kovana olla pirullinen. Aina ei tiennyt missä mentiin.
”No niin, Shakuroko se oli? Mitäs minä sinun kanssa tekisin?” Svarog pohti vain osittain ääneen. ”Onko sinulla perhettä tai kotia?”
Vs: Pahan alku
Oli suunnaton pettymys kun käsi ja ravinto riistettiin häneltä, mutta sen sijaan että hän olisi alkanut tivaamaan lisää tältä ventovieraalta, Shakur astahti kauemmas pyyhkien suutaan jo valmiiksi likaiseen hihaansa. Hän soi melkein vihaisen oloisen katseen miehen suuntaan kuin syyttäen tuota siitä, ettei tuo antanut hänelle tarpeeksi ruokaa, vaikka hän oli taatusti saanut enemmän kuin aikoihin, ja vieläpä näin hyvää verta! Hän ei ollut ruokaillut muista kuin ihmisistä, ja tämän toisen hirviön veri oli tuhatkertaisesti paljon parempaa kuin yhdenkään ihmisen. Tämä oli melkeimpä mielenkiintoista.
Miehen kysymyksille hän pudisti päätään. Hänellä ei ollut noista kumpaakaan, eikä hän edes tiennyt haluaisiko kumpaakaan. Perheistä ei tuntunut olevan mitään muuta kuin haittaa; ne satuttivat sinua hylätessään, ne jättivät ikuiset arvet kun sinut riistettiin heidän luotaan. Totta puhuakseen hänen oli jopa parempi olla yksin. Ainakaan nyt hän ei voinut kirota tässä elämässä ketään muuta kuin itseään.
"Ei mulla oo ketää. Enkä mä tartte ketää. Oon hirviö, pärjään itekki."
Miehen kysymyksille hän pudisti päätään. Hänellä ei ollut noista kumpaakaan, eikä hän edes tiennyt haluaisiko kumpaakaan. Perheistä ei tuntunut olevan mitään muuta kuin haittaa; ne satuttivat sinua hylätessään, ne jättivät ikuiset arvet kun sinut riistettiin heidän luotaan. Totta puhuakseen hänen oli jopa parempi olla yksin. Ainakaan nyt hän ei voinut kirota tässä elämässä ketään muuta kuin itseään.
"Ei mulla oo ketää. Enkä mä tartte ketää. Oon hirviö, pärjään itekki."
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Shakuron vastaus oli kutakuinkin sellainen, kuin hän oli odottanutkin. Hirviö osuutta hän ei kuitenkaan ollut osannut aavistaa. Kaiken lisäksi pentu näytti olevan melko sinut sen kanssa. Todennäköisesti tuo oli saanut kuulla jo pidemmän aikaa vastaavanlaisia kommentteja saaliidensa ja vihollistensa suusta. Se vahvisti Svarogin epälykset siitä, ettei Shakuro ollut koskaan ollut tekemisissä oman lajinsa kanssa.
Svarog hymyili lapselle päätään pudistellen. ”Ensinnäkin, sinä et ole hirviö. Olet vain erilainen, aivan kuten minäkin”, Svarog täsmensi. Samalla hän paljasti omat kulmahampaansa siltä varalta ettei pennulle ollut vielä selvennyt se, että he olivat samaa lajia. ”Eikä me olla ainoita. Meitä on paljon muitakin. Toiseksekseen, uudet vaatteet ovat jotain sellaista mitä sinä ainakin tarvitset. Nuo pysyvät hädintuskin sinun päälläsi.”
Svarog hymyili lapselle päätään pudistellen. ”Ensinnäkin, sinä et ole hirviö. Olet vain erilainen, aivan kuten minäkin”, Svarog täsmensi. Samalla hän paljasti omat kulmahampaansa siltä varalta ettei pennulle ollut vielä selvennyt se, että he olivat samaa lajia. ”Eikä me olla ainoita. Meitä on paljon muitakin. Toiseksekseen, uudet vaatteet ovat jotain sellaista mitä sinä ainakin tarvitset. Nuo pysyvät hädintuskin sinun päälläsi.”
Vs: Pahan alku
Shakur katsoi kiinnostuneena kuinka mies näytti hänelle kulmahampaitaan. Hänen silmänsä levisivät jonkinlaisesta lapsen ihmetyksestä, ja niissä tuikki uteliaisuus. Eikö hän sitten ollutkaan hirviö? Tai ehkä sille oli vain joku toinenkin sana, joka kuitenkin tarkoitti loppupeleissä samaa. Tyttöä ei oikeastaan kiinnostanut, mikä hän lopultakin oli todellisuudessa, sillä se tosiasia ei muuttunut että ihmiset tulisivat näkemään hänet aina hirviönä.
Jo näin nuorena hän oli alkanut oppia vihaamaan ihmisiä ja niiden ahdasmielisyyttä.
Miehen viitatessa hänen vaatteisiinsa Shakur käänsi katseensa alas likaisiin, risaisiin vaatteisiinsa jotka hän oli kähminyt jostain aikapäiviä sitten. Ne olivat olleet isot jo silloin, mutta ne olivat venyneet käytössä ja ratkeilleet saumoistaan kun typerät ihmiset olivat välillä onnistuneet häntä retuuttamaan vaatteista. "No.. ehkä, mut mä voin varastaa uudet.", Hän nosti täysin viattoman katseensa ylös takaisin mieheen, aivan kuin se olisi ollut kaikkein normaalein ratkaisu tähän tilanteeseen. Hän kohautti vielä olkiaan kuin sanoakseen, että näin se nyt vain oli.
Jo näin nuorena hän oli alkanut oppia vihaamaan ihmisiä ja niiden ahdasmielisyyttä.
Miehen viitatessa hänen vaatteisiinsa Shakur käänsi katseensa alas likaisiin, risaisiin vaatteisiinsa jotka hän oli kähminyt jostain aikapäiviä sitten. Ne olivat olleet isot jo silloin, mutta ne olivat venyneet käytössä ja ratkeilleet saumoistaan kun typerät ihmiset olivat välillä onnistuneet häntä retuuttamaan vaatteista. "No.. ehkä, mut mä voin varastaa uudet.", Hän nosti täysin viattoman katseensa ylös takaisin mieheen, aivan kuin se olisi ollut kaikkein normaalein ratkaisu tähän tilanteeseen. Hän kohautti vielä olkiaan kuin sanoakseen, että näin se nyt vain oli.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog näki yhä selvemmin mielessään pennun menneisyyden ja sen mihin oli itse joutumassa, kun ryhtyisi tähän.
”Varastaminen on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta ei kovin hyvä sellainen”, Svarog selitti mahdollisimman kärsivällisesti, toivoen pennun ymmärtävän edes jotain. Tuo puhui kyllä niin hyvin, että oli taatusti elänyt ainakin hetken aikaa muiden arissa sivistyksessä, ennen kuin oli syystä tai toisesta hylätty. ”Ihmiset ovat luonnostaan epäluuloisia, joten meidän on parempi pysytellä piilossa.”
Tällainen paikallaan seisominen alkoi tuntumaan koko ajan yhä vaikeammalta. Hän kaipasi jo liikeelle ja takaisin tien päälle. He olivat hankkiutuneet eroon turhanpäiväisestä metsästäjästä, joten tällainen turhanpäiväinen rupattelu alkoi tuntumaan turhauttavalta.
”Kuulehan haluaisitko tulla mukaani. Voimme yhdessä hankkia sinulle hieman paremman vaatekerran ja minä voisin näyttää sinulle, miten saat suurempaa tuhoa aikaiseksi tuolla miekalla.” Yksinkertainen; ”Minä voin auttaa sinua”, ei varmasti tehoaisi tähän lapseen. Oli parempi houkutella tuo mukaan kuin tarjota apua suoraan.
”Varastaminen on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta ei kovin hyvä sellainen”, Svarog selitti mahdollisimman kärsivällisesti, toivoen pennun ymmärtävän edes jotain. Tuo puhui kyllä niin hyvin, että oli taatusti elänyt ainakin hetken aikaa muiden arissa sivistyksessä, ennen kuin oli syystä tai toisesta hylätty. ”Ihmiset ovat luonnostaan epäluuloisia, joten meidän on parempi pysytellä piilossa.”
Tällainen paikallaan seisominen alkoi tuntumaan koko ajan yhä vaikeammalta. Hän kaipasi jo liikeelle ja takaisin tien päälle. He olivat hankkiutuneet eroon turhanpäiväisestä metsästäjästä, joten tällainen turhanpäiväinen rupattelu alkoi tuntumaan turhauttavalta.
”Kuulehan haluaisitko tulla mukaani. Voimme yhdessä hankkia sinulle hieman paremman vaatekerran ja minä voisin näyttää sinulle, miten saat suurempaa tuhoa aikaiseksi tuolla miekalla.” Yksinkertainen; ”Minä voin auttaa sinua”, ei varmasti tehoaisi tähän lapseen. Oli parempi houkutella tuo mukaan kuin tarjota apua suoraan.
Vs: Pahan alku
Shakur tuhahti. Totta kai hän tiesi että oli parempi pysytellä piilossa. Hän oli senkin asian oppinut kantapään kautta ensimmäisinä vuosinaan hirviönä. Miksi mies oikein kuvitteli hänen asuvan metsässä? Huvikseen? Ainiin, eihän hän ollut kertonut asuvansa milloin missäkin luolassa, joten eihän Svarog voinut sitä tietää. Tuo tosin taisi pitää häntä ihan tyhmänä. Tai kakarana, jona Shakur ei pitänyt itse itseään. Hän vaihtoi levottomana painoa jalalta toiselle, vieläkin epävarmana siitä, oliko Svarog tosiaan ystävä vai vihollinen.
Hänen silmänsä kuitenkin levisivät aavistuksen verran miehen tarjotessa hänelle matka seuraa ja apua. Hän siristi kuitenkin nopeasti silmiään, yrittäen parhaansa mukaan tulkita Svarogin kasvojen ilmeitä, kuin etsiäkseen merkkiä siitä että tuo suunnitteli jotain hyvinkin ikävää hänen päänsä varalle. Hän puntaroi vaihtoehtojaan, eikä ollut lainkaan varma siitä, mitä hänen tulisi tehdä.
Lopulta tyttö loi katseensa maahan vaivautuneena. Kukaan ei ollut kertonut hänelle, miten tälläisissä tilanteissa tulisi toimia. Hän arvostaisi kyllä, jos Svarog näyttäisi hänelle miten miekalla tapellaan paremmin, mutta hän oli kuitenkin tähänkin asti joutunut pärjäämään yksin, ja avun vastaanottaminen tuntui jotenkin..raskaalta taakalta.
Hänen silmänsä kuitenkin levisivät aavistuksen verran miehen tarjotessa hänelle matka seuraa ja apua. Hän siristi kuitenkin nopeasti silmiään, yrittäen parhaansa mukaan tulkita Svarogin kasvojen ilmeitä, kuin etsiäkseen merkkiä siitä että tuo suunnitteli jotain hyvinkin ikävää hänen päänsä varalle. Hän puntaroi vaihtoehtojaan, eikä ollut lainkaan varma siitä, mitä hänen tulisi tehdä.
Lopulta tyttö loi katseensa maahan vaivautuneena. Kukaan ei ollut kertonut hänelle, miten tälläisissä tilanteissa tulisi toimia. Hän arvostaisi kyllä, jos Svarog näyttäisi hänelle miten miekalla tapellaan paremmin, mutta hän oli kuitenkin tähänkin asti joutunut pärjäämään yksin, ja avun vastaanottaminen tuntui jotenkin..raskaalta taakalta.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog kurtisti kevyesti kulmiaan lapsen reaktiota. Hän oli odottanut, että pentu olisi vastannut hänelle kuten tähänkkin asti, uhmaakkasti. Sen sijaan tuo näytti lähestulkoon nololta tai ainakin vaivaantuneelta. Hän ei tosiaankaan ymmärtänyt lapsia, vaikka niitä odotettiin mys häneltä jossain vaiheessa ikuisuutta.
Svarog laskeutui jälleen toisen polvensa varaan maahan, ollakseen samalla tasolla lapsen kanssa. Vaikka hänellä ei ollut hajuakaan siitä, olisiko tällaisesta lopultakaan minkäänlaista apua. ”Ei sinun tietenkään ole pakko suostua. Ajattelin vain, että sinusta olisi mukavaa oppia pari uutta temppua. Voin näyttää vaikka heti yhden jos haluat.”
Samaan aikaan Svarog mietti mitä kaikkea pennulle olisi hankittava, jotta heidän olisi mahdollista päästä ulos edes tästä vuoristosta. Vaatteet ja jonkin sorttinen hevonen taisivat olla vähimmäis vaatimuksia.
Svarog laskeutui jälleen toisen polvensa varaan maahan, ollakseen samalla tasolla lapsen kanssa. Vaikka hänellä ei ollut hajuakaan siitä, olisiko tällaisesta lopultakaan minkäänlaista apua. ”Ei sinun tietenkään ole pakko suostua. Ajattelin vain, että sinusta olisi mukavaa oppia pari uutta temppua. Voin näyttää vaikka heti yhden jos haluat.”
Samaan aikaan Svarog mietti mitä kaikkea pennulle olisi hankittava, jotta heidän olisi mahdollista päästä ulos edes tästä vuoristosta. Vaatteet ja jonkin sorttinen hevonen taisivat olla vähimmäis vaatimuksia.
Vs: Pahan alku
Shakur otti jälleen vaistomaisesti puolikkaan askeleen taaemmas kun Svarog polvtistui maata kohden. Hänen kätensä nousivat myös samalla puolustusasentoon, vaikka tähän mennessä jättiläinen ei ollut tehnyt mitään mikä viittaisi siihen että tuo aikoi satuttaa häntä, päinvastoin. Vuodet olivat kuitenkin kohdelleet häntä kaltoin ja opettaneet, etteivät kaikki suinkaan silti tarkoittaneet hyvää, vaikka käyttäytyivät miten ystävällisesti tahansa. Äskeinenkin mies, joka nyt makasi kuolleena ja kylmänä heidän lähellään, oli äänensävynsä perusteella kuulostanut enemmänkin siltä kuin olisi halunnut tehdä hänelle palveluksen ja pelastaa hänet tästä kurjasta maailmasta tappamalla. Kuten sanottu, kehenkään ei voinut luottaa.
Tytön silmät kuitenkin syttyivät jälleen uteliaisuudesta miehen ryhtyessä puhumaan siitä, että voisi jo nyt näyttää hänelle tempun. Shakur katsoi hetken aikaa miestä tuumien, kunnes lopulta nyökkäsi innokkaasti, vaikkakin varuillaan. "Näytä vaa.", Sen perusteella hän päättäisi, lähtisikö miehen mukaan. Tuon temppu saattaisi hyvinkin olla hänen pienen päänsä irroittaminen hartioilta, mutta ehkä hänellä olisi tuuria ja Svarog olisikin kiva tyyppi.
Tytön silmät kuitenkin syttyivät jälleen uteliaisuudesta miehen ryhtyessä puhumaan siitä, että voisi jo nyt näyttää hänelle tempun. Shakur katsoi hetken aikaa miestä tuumien, kunnes lopulta nyökkäsi innokkaasti, vaikkakin varuillaan. "Näytä vaa.", Sen perusteella hän päättäisi, lähtisikö miehen mukaan. Tuon temppu saattaisi hyvinkin olla hänen pienen päänsä irroittaminen hartioilta, mutta ehkä hänellä olisi tuuria ja Svarog olisikin kiva tyyppi.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog hymyili havaitessaan ensimmäistä kertaa pienimuotoista innostumista penskassa. Tuo oli edelleen selkeän varuillaan, mutta lämpeni ajatukselle oppimisesta. Nyt hänen oli kuitenkin mietittävä mitä voisi lapselle opettaa. Shakuro oli pieni, vaikkakin varmasti vahvempi kuin monet miehet. Koosta oli kuitenkin hyötyä tietyissä tilanteissa.
”Okei. Mennäänhän sitten tuonne vähän kauemmas”, Svarog sanoi ja nousi seisomaan. Hän lähti kävelemään kohti osoittamaansa paikkaa. Kävellessään hän riisui viittansa ja miekkansa selästään. Hän ei käyttäisi isoa miekkaansa lapsen kanssa painimiseen. Yksi uskollisista veitsistä saisi riittää tähän tarkoitukseen.
Hän asettui seisomaan leveään haara-asentoon. Vielä hän ei ottanut yhtään veistä esiin. Moni tuskin odotti hyökkäystä alhaalta käsin ja tällä penikalla olisi kaikki valtit käsissään sitä ajatellen.
”Kokeillaan ensin ilman aseita. Lähdehän hyökkäämään minua kohti. Juokse niin lujaa kuin pystyt, ja vähän ennen kuin olet luonani, mene matalaksi ja liu'u jalkojeni välistä toiselle puolelle. Treenataan niin kauan, että onnistuu.”
Svarogilla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka vaikea temppu tämä olisi lapselle.
”Okei. Mennäänhän sitten tuonne vähän kauemmas”, Svarog sanoi ja nousi seisomaan. Hän lähti kävelemään kohti osoittamaansa paikkaa. Kävellessään hän riisui viittansa ja miekkansa selästään. Hän ei käyttäisi isoa miekkaansa lapsen kanssa painimiseen. Yksi uskollisista veitsistä saisi riittää tähän tarkoitukseen.
Hän asettui seisomaan leveään haara-asentoon. Vielä hän ei ottanut yhtään veistä esiin. Moni tuskin odotti hyökkäystä alhaalta käsin ja tällä penikalla olisi kaikki valtit käsissään sitä ajatellen.
”Kokeillaan ensin ilman aseita. Lähdehän hyökkäämään minua kohti. Juokse niin lujaa kuin pystyt, ja vähän ennen kuin olet luonani, mene matalaksi ja liu'u jalkojeni välistä toiselle puolelle. Treenataan niin kauan, että onnistuu.”
Svarogilla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka vaikea temppu tämä olisi lapselle.
Vs: Pahan alku
Tytön silmät kaventuivat aavistuksen ehdotukselle siirtyä syrjempään. Hän odotti hetken, antoi Svarogin mennä edellään ja seurasi vasta sitten tuon perässä. Shakur halusi pysytellä muutaman askeleen jäljessä, jännittyneenä ja valmiina siltä varalta että tämä olisikin ansa. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt miksi mies olisi ollut hänelle mukava näinkin kauan, jos vain haluaisi kuitenkin lopulta tappaa hänet. Toisaalta, mitä hän muka aikuisten ajatuksista ymmärsi?
Shakur pysähtyi Svarogin seisahtuessa, jättäytyneenä hieman kauemmaksi. Hän kuunteli toisen ohjeistusta ja nyökkäsi. Kuulosti ihan hyvältä idealta että he eivät käyttäisi aseita aivan heti, toisaalta Svarogin kaltaiselle jättiläiselle sillä ei tainnut olla väliä, sillä tuo varmasti pystyisi taittamaan hänen niskansa paljain käsin halutessaan. Hän oli kuitenkin suostunut tähän, eikä Shakur aikonut perääntyä nyt.
Oikea, paljas, jalkapohja liukui nurmikolla hieman taaemmas, antaen tytölle näin tukevan haara-asennon. Hän oli tietämättään oppinut oikeanlaisen taisteluasennon, ja hyödynsi sitä tässäkin tilanteessa. Shakur katsoi silmät viiruina Svarogia, kuin arvioiden miestä, ennenkuin ponnisti itsensä raketin lailla eteenpäin. Hän juoksi tuon olemattomalta tuntuvan matkan niin nopeasti kuin pienistä jaloistaan vain pystyi, ja vain hieman ennen törmäystä Svarogin kanssa hän heittäytyi maahan ja antoi liikeradan tehdä työnsä, liukuen miehen haralleen asetettujen jalkojen lävitse toiselle puolelle.
Shakur pysähtyi Svarogin seisahtuessa, jättäytyneenä hieman kauemmaksi. Hän kuunteli toisen ohjeistusta ja nyökkäsi. Kuulosti ihan hyvältä idealta että he eivät käyttäisi aseita aivan heti, toisaalta Svarogin kaltaiselle jättiläiselle sillä ei tainnut olla väliä, sillä tuo varmasti pystyisi taittamaan hänen niskansa paljain käsin halutessaan. Hän oli kuitenkin suostunut tähän, eikä Shakur aikonut perääntyä nyt.
Oikea, paljas, jalkapohja liukui nurmikolla hieman taaemmas, antaen tytölle näin tukevan haara-asennon. Hän oli tietämättään oppinut oikeanlaisen taisteluasennon, ja hyödynsi sitä tässäkin tilanteessa. Shakur katsoi silmät viiruina Svarogia, kuin arvioiden miestä, ennenkuin ponnisti itsensä raketin lailla eteenpäin. Hän juoksi tuon olemattomalta tuntuvan matkan niin nopeasti kuin pienistä jaloistaan vain pystyi, ja vain hieman ennen törmäystä Svarogin kanssa hän heittäytyi maahan ja antoi liikeradan tehdä työnsä, liukuen miehen haralleen asetettujen jalkojen lävitse toiselle puolelle.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog seurasi pennun liikkeitä ja arvioi tuon liikkeiden nopeutta, verraten sitä omiin kokemuksiinsa tositilanteista. Nopeus riittäisi yllätykseen.
”Erittäin hyvä. Tehdään sama uudestaan ja ensi kerralla yritä kääntyä mahdollisimman nopeasti uudelleen minua kohti. Pysyttele kuitenkin matalalla.”
Svarog pakottaisi pennun tekemään tämän tasan niin monta kertaa, kunnes olisi tyytyväinen ja vielä muutaman kerran siihen päälle. Liikkeen täytyisi tulla yhtä luonnollisesti kuin hengittämisen, ilman turhaa ajattelua. Sen vuoksi kertaus oli opintojen äiti. Oppi olisi mennyt kunnolla perille vasta kun lihaksia jomotti rasituksesta ja mustelmat olivat kadonneet.
”Hyvä. Tämä riittä tältä erää”, Svarog ilmoitti heten päästä. ”Jos liikut nopeasti sen jälkeen kun olet päässyt vastustajasi selän taakse, sinulla on tuossa asennossa loistava tilaisuus katkaista jalkojen jänteet. Jos haluat lähteä mukaani voimme ensi kerralla harjoitella tätä liikkeessä.”
”Erittäin hyvä. Tehdään sama uudestaan ja ensi kerralla yritä kääntyä mahdollisimman nopeasti uudelleen minua kohti. Pysyttele kuitenkin matalalla.”
Svarog pakottaisi pennun tekemään tämän tasan niin monta kertaa, kunnes olisi tyytyväinen ja vielä muutaman kerran siihen päälle. Liikkeen täytyisi tulla yhtä luonnollisesti kuin hengittämisen, ilman turhaa ajattelua. Sen vuoksi kertaus oli opintojen äiti. Oppi olisi mennyt kunnolla perille vasta kun lihaksia jomotti rasituksesta ja mustelmat olivat kadonneet.
”Hyvä. Tämä riittä tältä erää”, Svarog ilmoitti heten päästä. ”Jos liikut nopeasti sen jälkeen kun olet päässyt vastustajasi selän taakse, sinulla on tuossa asennossa loistava tilaisuus katkaista jalkojen jänteet. Jos haluat lähteä mukaani voimme ensi kerralla harjoitella tätä liikkeessä.”
Vs: Pahan alku
Shakur toisti liikkeen kerta toisensa jälkeen, vaikka tuntui siltä että loppuakohden hän liukasteli kostealla nurmella useammin, päätyen jopa muutaman kerran naamalleenkin, kuin suoriutui kunnialla liikkeestä. Hän jatkoi kuitenkin aina siihen saakka kunnes Svarog antoi hänelle luvan lopettaa, ja noustessaan nyt viimeistä kertaa kokonaan ylös maasta, hänen vaatteensa muistuttivat enemmänkin mutaista nurmea kuin vaatteita.
Toisella likaisella käsivarrellaan hän pyyhki otsaansa ja kasvojaan, ja kohotti sitten katseensa Svarogin suuntaan. Shakur nyökkäsi. Hän halusi oppia puolustamaan itseään paremmin. Hän halusi tulla voimakkaammaksi, jotta saisi elää. Hän halusi olla vahva.
"Mä lähen.", Hän nyökkäsi uudelleen, selvästi motivoituneena ja palaen halusta tulla vahvaksi. Tyttö puristi pienet kätensä nyrkeiksi, ja nosti virnistävät kasvonsa kohtaamaan miehen.
Toisella likaisella käsivarrellaan hän pyyhki otsaansa ja kasvojaan, ja kohotti sitten katseensa Svarogin suuntaan. Shakur nyökkäsi. Hän halusi oppia puolustamaan itseään paremmin. Hän halusi tulla voimakkaammaksi, jotta saisi elää. Hän halusi olla vahva.
"Mä lähen.", Hän nyökkäsi uudelleen, selvästi motivoituneena ja palaen halusta tulla vahvaksi. Tyttö puristi pienet kätensä nyrkeiksi, ja nosti virnistävät kasvonsa kohtaamaan miehen.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
25.03.1478
Klo 05:75
”No niin, pistetään leiri tähän ja nukutaan muutama tunti”, Svarog huikkasi perässään tulevalle Shakurolle, noustessaan hevosen selästä. He olivat viettäneet jälleen yhden pitkän yön ratsailla. Soturi olisi voinut jatkaa vielä auringon nousunkin jälkeen, mutta hevoset tarvitsivat lepoa ja Shakuro kesti aurinkoa vielä kovin huonosti. Onneksi vuoristossa oli luolia tuhkatiheään. Suojaisan laavun rakentaminenkin toimisi, mutta luonnon muovaama pimeä luola oli aina parempi.
Svarog ryhtyi vapauttamaan hevosta satulasta ja suitsista, olettaen Shakuron tekevän saman jo ilman erillistä kehotusta. Sen jälkeen eläimen kyljet olisi kuivattava sammaleella. Hän oli käyttänyt sievoisen määrän omaa rahaansa, jotta penska oli saanut itselleen sopivan kokoisen hevosen ja kohtuulliset varusteet. Sitä ennen hän oli kuitenkin hankkinut pennuppe parin kunnollisia jalkineita ja istuvamman, ehjän vaatekerran. Siinä ohessa hänelle oli selvinnyt, että tämä pentu olikin tyttö, jolloin Svarog oli alkanut miettiä, oliko tappelutaitojen opettaminen pennulle ihan viisasta. Jos tuolle löytyisi kasvattajaperhe, vanhemmat eivät välttämättä innostuisi miekan kanssa riehuvasta tyttölapsesta.
Klo 05:75
”No niin, pistetään leiri tähän ja nukutaan muutama tunti”, Svarog huikkasi perässään tulevalle Shakurolle, noustessaan hevosen selästä. He olivat viettäneet jälleen yhden pitkän yön ratsailla. Soturi olisi voinut jatkaa vielä auringon nousunkin jälkeen, mutta hevoset tarvitsivat lepoa ja Shakuro kesti aurinkoa vielä kovin huonosti. Onneksi vuoristossa oli luolia tuhkatiheään. Suojaisan laavun rakentaminenkin toimisi, mutta luonnon muovaama pimeä luola oli aina parempi.
Svarog ryhtyi vapauttamaan hevosta satulasta ja suitsista, olettaen Shakuron tekevän saman jo ilman erillistä kehotusta. Sen jälkeen eläimen kyljet olisi kuivattava sammaleella. Hän oli käyttänyt sievoisen määrän omaa rahaansa, jotta penska oli saanut itselleen sopivan kokoisen hevosen ja kohtuulliset varusteet. Sitä ennen hän oli kuitenkin hankkinut pennuppe parin kunnollisia jalkineita ja istuvamman, ehjän vaatekerran. Siinä ohessa hänelle oli selvinnyt, että tämä pentu olikin tyttö, jolloin Svarog oli alkanut miettiä, oliko tappelutaitojen opettaminen pennulle ihan viisasta. Jos tuolle löytyisi kasvattajaperhe, vanhemmat eivät välttämättä innostuisi miekan kanssa riehuvasta tyttölapsesta.
Vs: Pahan alku
Kulunut viikko oli ollut enemmän kuin hämmentävä, varsinkin lapselle joka ei ollut tottunut siihen että hänellä oli seuraa joka osasi puhua. Eipä sillä että hän olisi hyödyntänyt tätä ihan kamalasti, sillä Shakur ei tuntunut vieläkään oikein luottavan Svarogiin. Hän alkoi kuitenkin lämmetä hitaasti, olihan mies tajonnut hänelle apua, seuraa ja ennen kaikkea pienen turvallisuuden tunteen. Shakur kyllä muistutti itseään jatkuvasti siitä ettei hänen pitäisi luottaa liikaa tähän tunteeseen, Svarog saattaisi hetkenä minä hyvänsä hylätä hänet.
Huomatessaan jättiläisen hidastavan hevosensa vauhtia hän teki samoin. Pian hän kuulikin jo tutuksi käyneen kehotuksen leirityä. Tämän täytyi olla uuvuttavaa miehelle, Shakur ajatteli, sillä mies joutui alati ajattelemaan sekä hevosten jaksamista, että häntä - kakaraa joka ei edes ollut tuon oma. Hän oli kuitenkin kiitollinen saamastaan avusta ja opista, vaikkei sitä sanonutkaan juuri ääneen.
Hän nousi melko tottuneesti ratsailta ja ryhtyi imitoinaan jättiläisen tekoja hevosen huollossa.
Huomatessaan jättiläisen hidastavan hevosensa vauhtia hän teki samoin. Pian hän kuulikin jo tutuksi käyneen kehotuksen leirityä. Tämän täytyi olla uuvuttavaa miehelle, Shakur ajatteli, sillä mies joutui alati ajattelemaan sekä hevosten jaksamista, että häntä - kakaraa joka ei edes ollut tuon oma. Hän oli kuitenkin kiitollinen saamastaan avusta ja opista, vaikkei sitä sanonutkaan juuri ääneen.
Hän nousi melko tottuneesti ratsailta ja ryhtyi imitoinaan jättiläisen tekoja hevosen huollossa.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Kun työ oli valmis Svarog läimäytti eläintä kevyesti lautasille, jotta se ymmärtäisi lähteä laiduntamaan ja lepäämään. Hän löytäisi sen kyllä kun illalla oli jälleen aika jatkaa matkaa. Lisäksi oli parempi ettei se ollut kiinni aivan heidän piilonsa suulla ja kavaltaisi sitä ensimmäisenä.
Hetken aikaa hän katseli hevosen perään, ennen kuin kääntyi nostamaan pakkauksiaan ja satulaansa, viedäkseen ne luolaan suojaan. Auringonnousuun oli vielä hetki aikaa. He ehtisivät suojaamaan luolan suuaukkoa pienenä varotoimena. Svarog oli valinnut paikan jo alun alkaenkin syrjäisän sijainnin vuoksi. Vampyyri ei voinut kuitenkaan koskaan olla liian varma.
”Etsitään muutama iso, tuuhea oksa tämän suuaukon suojaksi”, Svarog ehdotti laskiessaan kantamuksensa luolan suulle. ”Varmistetaan se, että voimme viettää päivän rauhassa.”
Hetken aikaa hän katseli hevosen perään, ennen kuin kääntyi nostamaan pakkauksiaan ja satulaansa, viedäkseen ne luolaan suojaan. Auringonnousuun oli vielä hetki aikaa. He ehtisivät suojaamaan luolan suuaukkoa pienenä varotoimena. Svarog oli valinnut paikan jo alun alkaenkin syrjäisän sijainnin vuoksi. Vampyyri ei voinut kuitenkaan koskaan olla liian varma.
”Etsitään muutama iso, tuuhea oksa tämän suuaukon suojaksi”, Svarog ehdotti laskiessaan kantamuksensa luolan suulle. ”Varmistetaan se, että voimme viettää päivän rauhassa.”
Vs: Pahan alku
Kuivattuaan oman ratsunsa kyljet sammaleella aivan kuten Svarogin oli tehnyt, Shakur silitti vielä kertaalleen eläimen turpaa ennenkuin läimäytti sen lonkkia jotta se lähtisi Svarogin hevosen perässä levolle. Hän katseli kuinka otus ravasi suuremman hevosen perään hieman kauemmas, ja kääntyi vasta sitten Svarogin puoleen. Hän nyökkäsi miehen sanoille ja siirtyi oitis lähemmäs kasvustoa ja puita voidakseen toteuttaa käskynsä. Olihan hän aikamoisen tottelevainen, vaikkakin useinmiten hän nurisi käskyjä vastaan. Hän oli kuitenkin kaikesta huolimatta edelleen hyvin jääräpäinen ja temperamenttinen. Ei tarvittu kuin muutama väärä sano, ja Shakur saattoi räjähtää varoittamatta. Hän oli vielä nuori eikä oikein osannut kontrolloida temperamenttiaan.
Katseltuaan ympärilleen hetken tyttö tarttui kiinni yhteen alhaalla roikkuvaan oksaan. Hän tappeli sen kanssa hetken ennenkuin se suostui katkeamaan, ja lähti sitten raahaamaan oksaa takaisin luolalle. "Käyks tää?", Shakur heitti tuuhean kuusen oksan maahan näyttäen varsin tylsistyneeltä. Kaikkein mieluiten hän olisi treenannut tappelemista.
Katseltuaan ympärilleen hetken tyttö tarttui kiinni yhteen alhaalla roikkuvaan oksaan. Hän tappeli sen kanssa hetken ennenkuin se suostui katkeamaan, ja lähti sitten raahaamaan oksaa takaisin luolalle. "Käyks tää?", Shakur heitti tuuhean kuusen oksan maahan näyttäen varsin tylsistyneeltä. Kaikkein mieluiten hän olisi treenannut tappelemista.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog katseli hetken aikaa Shakuron perään, ennen kuin suuntasi itse valtavan männyn luokse. Hän lähti kiipeämään sen kylkeä pitkin ylös, oksien sekaan. Hän valitsi muutaman oksan sieltä täältä ja katkaisi ne. Päästyään takaisin maahan hän kokosi katkaisemansa oksat, viedäkseen ne luolan suuaukolle.
Pentu palasi oman oksansa kanssa Svarogin kootessa suojaa luolan ovelle. Hän käytti kaikkein ohuimpia ja sitkeimpiä oksia eräänlaisena naruna. Lopputuloksena he saisivat eräänlaisen havuista kootun oven.
”Se käy oikein hyvin”, Svarog sanoi keskittyessään työhönsä. Hän tarvitsisi vielä sammalta, jolla suojasta saisi vielä paremmin valoa suodattamatttomamman. Vaikka mies olikin, jopa oman lajinsa mittapuulla vanha, hänkin tunsi nousevan auringon kevyenä kihelmöintinä harteidensa iholla. Shakuron pitäisi mennä luolaan piakoin suojaan auringonvalolta. Muuten he saisivat päivän parannella ikäviä palovammoja tytön iholta.
”Minulla ei mene tämän kanssa kauaa. Sinä voisit mennä jo sisälle suojaan”, Svarog ehdotti mahdollisimman suostuttelevasti. Hän oli saanut huomata henkilökohtaisesti kuinka äkkipikainen tyttö osasi olla. ”Ovatko veitsesi ja miekkasi kunnossa? Tässä olisi hyvä hetki teroittaa ne.”
Hevosen ja vaatteiden lisäksi Svarog oli hankkinut suojatilleen myös upouuden veitsen. Hänen käsissään se ei ollut leikkikalua kummempi, mutta sopi kuin nakutettu Shakuron pieneen käteen.
Pentu palasi oman oksansa kanssa Svarogin kootessa suojaa luolan ovelle. Hän käytti kaikkein ohuimpia ja sitkeimpiä oksia eräänlaisena naruna. Lopputuloksena he saisivat eräänlaisen havuista kootun oven.
”Se käy oikein hyvin”, Svarog sanoi keskittyessään työhönsä. Hän tarvitsisi vielä sammalta, jolla suojasta saisi vielä paremmin valoa suodattamatttomamman. Vaikka mies olikin, jopa oman lajinsa mittapuulla vanha, hänkin tunsi nousevan auringon kevyenä kihelmöintinä harteidensa iholla. Shakuron pitäisi mennä luolaan piakoin suojaan auringonvalolta. Muuten he saisivat päivän parannella ikäviä palovammoja tytön iholta.
”Minulla ei mene tämän kanssa kauaa. Sinä voisit mennä jo sisälle suojaan”, Svarog ehdotti mahdollisimman suostuttelevasti. Hän oli saanut huomata henkilökohtaisesti kuinka äkkipikainen tyttö osasi olla. ”Ovatko veitsesi ja miekkasi kunnossa? Tässä olisi hyvä hetki teroittaa ne.”
Hevosen ja vaatteiden lisäksi Svarog oli hankkinut suojatilleen myös upouuden veitsen. Hänen käsissään se ei ollut leikkikalua kummempi, mutta sopi kuin nakutettu Shakuron pieneen käteen.
Vs: Pahan alku
Myrkynvihreät silmät siristyivät aavistuksen kun jättiläinen kehotti häntä menemään suojaan. Hän tuhahti, muttei sanonut asiasta mitään, vaikka olisikin voinut huomauttaa ettei hän ollut enää mikään pikkutyttö joka tarvitsi 'suojaa'. Tottahan se tietysti oli, ettei hän kestänyt aurinkoa, mutta Shakur ei silti halunnut tuntea itseään heikoksi. Hänen täytyi olla vahva voidakseen elää.
Kun Svarog kuitenkin ehdotti että hän huoltaisi aseitaan, Shakur nyökkäsi pienen hymyn kaareutuessa hänen kasvoilleen. "Joo.", Muuta hänelle ei tarvinnut neuvoa tai sanoa, kun hän jo talsi tyytyväisenä luolaan suojaan nousevalta auringolta. Hän oli tykästynyt näihin leluihinsa, ja sen huomasi siitä miten hyvin hän niistä piti huolta. Päästyään aivan pienen luolaston perälle, tyttö istui jalat ristissä kovalle maalle ja otti yksitellen eteensä esiin veitsensä, miekkansa sekä tarpeelliset välineet niiden puhdistamiseen ja teroittamiseen. Shakur ei kaivannut mekkoja, nukkeja tai perhettä niinkuin varmasti monet muut hänen ikäisensä tytöt. Tälle nuorelle vampyyrinalulle moiset kuulostivat lähinnä hirveyksiltä, paholaisen keksinnöiltä joilla ei ollut mitään virkaa hänelle.
Kun Svarog kuitenkin ehdotti että hän huoltaisi aseitaan, Shakur nyökkäsi pienen hymyn kaareutuessa hänen kasvoilleen. "Joo.", Muuta hänelle ei tarvinnut neuvoa tai sanoa, kun hän jo talsi tyytyväisenä luolaan suojaan nousevalta auringolta. Hän oli tykästynyt näihin leluihinsa, ja sen huomasi siitä miten hyvin hän niistä piti huolta. Päästyään aivan pienen luolaston perälle, tyttö istui jalat ristissä kovalle maalle ja otti yksitellen eteensä esiin veitsensä, miekkansa sekä tarpeelliset välineet niiden puhdistamiseen ja teroittamiseen. Shakur ei kaivannut mekkoja, nukkeja tai perhettä niinkuin varmasti monet muut hänen ikäisensä tytöt. Tälle nuorelle vampyyrinalulle moiset kuulostivat lähinnä hirveyksiltä, paholaisen keksinnöiltä joilla ei ollut mitään virkaa hänelle.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog peitti luolan suun tekemällään suojalla tyytyväisenä tekeleeseensä. Hän viimeisteli luomuksensa vielä muutamalla satunnaisella oksalla ja käveli kauemmas katsomaan mitä oli saanut aikaiseksi. Suoja oli täydellinen. Luolansuuta ei nähnyt enää ulospäin ja se pitäisi heidät kummatkin suojassa päivän ajan. He välttyisivät ikäviltä yllätyksiltä ja Shakuro saisi pitää nahkansa juuri niin kalpean siloisena, kuin se oli ollut tähänkin asti. Eikä Svarogin tarvitsi kuunnella tyytymätöntä nurinaa koko päivää, jonka he viettäisivät kahdestaan pikkuruisessa luolassa, kun tyttö olisi täynnä ikäviä palohaavoja. Hänen oli pakko myöntää nauttivansa jollain tasolla Shakuron seurasta. Olihan pentu varsinainen tuittupää ja tuota sai suostutella tekemään tiettyjä asioita, pitkien, yksinäisten vaellusvuosien jälkeen kaikenlainen seura oli tervetullutta. Lisäksi pentu oli innokas kehittämään taistelutaitojaan, mikä teki tuosta loistavan oppilaan. Oli antoisaa opettaa jotakuta, joka halusi oikeasti oppia.
Tytön tulevaisuus kuitenkin huolestutti Savrogia. Kaikesta huolimatta, hän ei kuitenkaan osannut kuvitella tyttölasta vaeltamaan hänen tavoin ympäri maailmaa, palkkametsästäjän työtä tehden ja rotua suojellen. Ei ollut sanomalla selvää, että tällä tavalla eli pitkään. Sen lisäksi, että Svarog oli käynyt kovan koulun ja taistellut elämästään, hänellä oli käynyt aika ajoin myös käsittämättömän hyvä tuuri. Hän oli nähnyt paljon tapauksia, jotka eivät ole olleet aivan yhtä onnekkaita. Hän oli edelleen sitä mieltä, että Shakuro tarvitsi rakastavat vanhemmat ja oikeanlaisen kasvuympäristön. Näin tytöllä olisi oikeanlainen tulevaisuus, rakastava perhe ympärillään ja mahdollisuus löytää jossain vaiheessa kunnollinen kumppani itselleen. Sellaisen elämän kuka tahansa tyttö ansaitsi itselleen.
Silloin auringon ensimmäiset säteet valaisivat taivaanrannan. Svarog vilkaisi ihatellen niiden suuntaan. Kajo lähti leviämään, taivaan sävyt muuttuivat hiljalleen vaaleiksi, oransseiksi ja punertaviksi. Auringonnousu oli tavattoman kaunis ja yksi niistä asioista, jotka eivät olleet muuttuneet vuosisatojenkaan aikana. Savrog jäi hetkeksi paikoilleen seuraamaan auringonnousua, vaikka tunsikin sen lämmön epämiellyttävän kihelmöintinä ihollaan. Onneksi legendat siitä, että vampyyri roihahtaisi auringon noustessa. Heidän elämänsä rajoittuisi entisestään jos niin olisi. Vampyyrit saivat muutenkin elää peloisssaan ja piilossa, ihmisten yhä vain lisääntyessä ja vallatessa enemmän elintilaa. Siinä oli ehdottomasti maailman epäluuloisin rotu, joka ei kuollut edes ruttoon. Mikä oli sinänsä hyvä, sillä heidän lajinsa tarvitsi ihmisverta selvitäkseen.
Auringon yhä kohotessa taivaalle, Svarog pujahti sisään luolaan, varoen päästämästä valoa sisään. Hän vilkaisi oitis Shakuroa. Tyttö istui luolan perällä ja huolsi kuuliaisesti varusteitaan, kuten hän oli käskenyt tuota tekemään. Siinä oli jälleen yksi ongelma. Miten ihmeessä hän saisi pennun luopumaan välineistään, kun tuolle löytyisi sopiva kasvattiperhe.
”Miten sujuu pentu?” Svarog kysyi pehmeästi, astellessaan oman pakkauksensa luokse etsimään nahkoja, joista hän saisi kyhättyä itselleen rättivuoteen päiväksi. Ei hän tarvinnut unta, mutta sen avulla sai ajan kulumaan nopeasti, kun oli valoisan ajan jumissa luolassa.
Tytön tulevaisuus kuitenkin huolestutti Savrogia. Kaikesta huolimatta, hän ei kuitenkaan osannut kuvitella tyttölasta vaeltamaan hänen tavoin ympäri maailmaa, palkkametsästäjän työtä tehden ja rotua suojellen. Ei ollut sanomalla selvää, että tällä tavalla eli pitkään. Sen lisäksi, että Svarog oli käynyt kovan koulun ja taistellut elämästään, hänellä oli käynyt aika ajoin myös käsittämättömän hyvä tuuri. Hän oli nähnyt paljon tapauksia, jotka eivät ole olleet aivan yhtä onnekkaita. Hän oli edelleen sitä mieltä, että Shakuro tarvitsi rakastavat vanhemmat ja oikeanlaisen kasvuympäristön. Näin tytöllä olisi oikeanlainen tulevaisuus, rakastava perhe ympärillään ja mahdollisuus löytää jossain vaiheessa kunnollinen kumppani itselleen. Sellaisen elämän kuka tahansa tyttö ansaitsi itselleen.
Silloin auringon ensimmäiset säteet valaisivat taivaanrannan. Svarog vilkaisi ihatellen niiden suuntaan. Kajo lähti leviämään, taivaan sävyt muuttuivat hiljalleen vaaleiksi, oransseiksi ja punertaviksi. Auringonnousu oli tavattoman kaunis ja yksi niistä asioista, jotka eivät olleet muuttuneet vuosisatojenkaan aikana. Savrog jäi hetkeksi paikoilleen seuraamaan auringonnousua, vaikka tunsikin sen lämmön epämiellyttävän kihelmöintinä ihollaan. Onneksi legendat siitä, että vampyyri roihahtaisi auringon noustessa. Heidän elämänsä rajoittuisi entisestään jos niin olisi. Vampyyrit saivat muutenkin elää peloisssaan ja piilossa, ihmisten yhä vain lisääntyessä ja vallatessa enemmän elintilaa. Siinä oli ehdottomasti maailman epäluuloisin rotu, joka ei kuollut edes ruttoon. Mikä oli sinänsä hyvä, sillä heidän lajinsa tarvitsi ihmisverta selvitäkseen.
Auringon yhä kohotessa taivaalle, Svarog pujahti sisään luolaan, varoen päästämästä valoa sisään. Hän vilkaisi oitis Shakuroa. Tyttö istui luolan perällä ja huolsi kuuliaisesti varusteitaan, kuten hän oli käskenyt tuota tekemään. Siinä oli jälleen yksi ongelma. Miten ihmeessä hän saisi pennun luopumaan välineistään, kun tuolle löytyisi sopiva kasvattiperhe.
”Miten sujuu pentu?” Svarog kysyi pehmeästi, astellessaan oman pakkauksensa luokse etsimään nahkoja, joista hän saisi kyhättyä itselleen rättivuoteen päiväksi. Ei hän tarvinnut unta, mutta sen avulla sai ajan kulumaan nopeasti, kun oli valoisan ajan jumissa luolassa.
Vs: Pahan alku
Shakur aavisteli, että hänen ohjaajansa ja matkakumppaninsa ei tulisi pysymään hänen elämässään lopullisesti. Mies näytti ajautuvan usein ajatuksiinsa, ja katseli häntä aina silloin tällöin aivan kuin olisi miettinyt mitä tehdä hänen kanssaan. Shakur ei pitänyt tästä, mutta toisaalta se ei tullut hänelle yllätyksenä. Hän oli jo pienenä oppinut, ettei mikään ollut ikuista, eikä kehenkään kannattanut luottaa täysin. Sen verran hän toki luotti Svarogiin, että matkasi miehen kanssa eikä pelännyt että tuo päättäisi yllättäen tappaa hänet, mutta hän ei myöskään odottanut, että mies aikoisi sietää häntä ikuisesti.
Ei, vaikka ajatus sattuikin häneen. Shakur kuitenkin lohdutti itseään sillä, ettei osannut lukea ajatuksia, eikä mikään ollut varmaa. Hän saattoi aivan hyvin kuvitella kaikki pelkonsa, mutta turhaan valheelliseen toivoonkaan ei kannattanut takertua. Oli vaikeaa olla vielä nuori, sillä tunteet tuppasivat hairahtelemaan ja jojottamaan. Hyvin turhauttavaa. Punapää ei malttanut odottaa että kasvaisi aikuiseksi ja saisi itsensä hallintaan. Hän halusi tappaa kaikki tunteet sisältään.
Teroittaessaan aseitaan ja huoltaessaan niitä tunnollisesti, oli helppo unohtautua omien ajatustensa pariin. Niimpä Shakur ei edes ollut huomannut Svarogin tuloa ennenkuin mies puhui. Hän ei nostanut kasvojaan miekastaan, mutta antoi silmiensä lipua miehen suuntaan. ”Ihan kuten aina ennenkin.”, Oli tyly vastaus joka annettiin kysymykseen. Hän ei halunnut kiintyä vampyyriin enempää kuin mitä oli jo kiintynyt. Tämänhän hän oli vain hetkeä aikaisemmin päättänyt.
Ei, vaikka ajatus sattuikin häneen. Shakur kuitenkin lohdutti itseään sillä, ettei osannut lukea ajatuksia, eikä mikään ollut varmaa. Hän saattoi aivan hyvin kuvitella kaikki pelkonsa, mutta turhaan valheelliseen toivoonkaan ei kannattanut takertua. Oli vaikeaa olla vielä nuori, sillä tunteet tuppasivat hairahtelemaan ja jojottamaan. Hyvin turhauttavaa. Punapää ei malttanut odottaa että kasvaisi aikuiseksi ja saisi itsensä hallintaan. Hän halusi tappaa kaikki tunteet sisältään.
Teroittaessaan aseitaan ja huoltaessaan niitä tunnollisesti, oli helppo unohtautua omien ajatustensa pariin. Niimpä Shakur ei edes ollut huomannut Svarogin tuloa ennenkuin mies puhui. Hän ei nostanut kasvojaan miekastaan, mutta antoi silmiensä lipua miehen suuntaan. ”Ihan kuten aina ennenkin.”, Oli tyly vastaus joka annettiin kysymykseen. Hän ei halunnut kiintyä vampyyriin enempää kuin mitä oli jo kiintynyt. Tämänhän hän oli vain hetkeä aikaisemmin päättänyt.
Shakur- Viestien lukumäärä : 3795
Join date : 26.02.2012
Vs: Pahan alku
Svarog pyöräytti hiljaa, itsekseen silmiään Shakuron tylylle ja tympeälle vastaukselle. Hän oli tottunut niihin, eikä häntä oikeastaan henkilökohtaisesti haitannut. Mutta hän ei voinut olla miettimättä sitä, että Shakuron puhetapaa pitäisi ehkä hieman muuttaa ja sosiaalisia taitoja koulia. Tuollainen sopi tänne metsän keskelle, sellaiseen seuraan, joka ei itsekkään värittänyt korulauseista, mutta ei yhteenkään taloon tai sosiaalliseen ympäristöön. Tytön mahdollinen, tuleva ottoäiti saattaisi hyvinkin saada sätkyn moisesta puhetavasta. Eikä paikalla ollut juuri nyt, ketään muuta kuin hän itse, joka voisi puuttua tähän asiaan.
Mutta miten? Svarog ei halunnut aivan vielä puhua tytön kanssa siitä, miten heidän tilanteensa jatkuisi. Hänen täytyisi lähettää eteenpäin tiedusteluja, olisiko joku perhe mahdollisesti kiinnostunut ottamaan tytön kattonsa alle ja kasvattamaan tämän omanaan. Mihinkään piian tehtäviin Svarog ei Shakuroa lähettäisi. Tuo oli kokenut jo aivan riittävästi kurjuutta elämänsä aikana. Vaikka ei se piiankaan työ ollut aina se kaikkein huonoin vaihtoehto. Siitä huolimatta hän halusi tuosta jonkun hyvämaineisen perheen tyttären, jonka loppu elämä olsi turvallinen ja hyvä. Sen tavoitteen saavuttaminen tarvitsi tosin vielä hieman aikaa ja työtä.
Toisaalta, jos hän ei aloittaisi nyt, hän ei todennäköisesti aloittaisi koskaan.
”Shakuro.” Svarog aloitti sillä kaikkein rauhallisimmalla ja kärsivällisimmällä äänellä, jota hän käytti yleensäkin silloi kun yritti opettaa suojatilleen jotain. ”Minun kanssani ei ole väliä miten puhut. Myönnän etten ole itsekään kovin sosiaallinen, eikä minua häiritse jos sinäkään et ole. Mutta ajan kanssa, me tulemme kohtaaman myös muita kaltaisiamme. Tapaamme sellaista väkeä, joilla on hyvä koti ja vakaa elämä. Tällainen väki myös puhuu keskenään. He kertovat kuulumisiaan toisilleen ja ovat kohteliaita. Kun näin käy, minäkin olen kohtelias ja puhun heille. Sinunkin pitäisi opetella tekemään näin.”
Mutta miten? Svarog ei halunnut aivan vielä puhua tytön kanssa siitä, miten heidän tilanteensa jatkuisi. Hänen täytyisi lähettää eteenpäin tiedusteluja, olisiko joku perhe mahdollisesti kiinnostunut ottamaan tytön kattonsa alle ja kasvattamaan tämän omanaan. Mihinkään piian tehtäviin Svarog ei Shakuroa lähettäisi. Tuo oli kokenut jo aivan riittävästi kurjuutta elämänsä aikana. Vaikka ei se piiankaan työ ollut aina se kaikkein huonoin vaihtoehto. Siitä huolimatta hän halusi tuosta jonkun hyvämaineisen perheen tyttären, jonka loppu elämä olsi turvallinen ja hyvä. Sen tavoitteen saavuttaminen tarvitsi tosin vielä hieman aikaa ja työtä.
Toisaalta, jos hän ei aloittaisi nyt, hän ei todennäköisesti aloittaisi koskaan.
”Shakuro.” Svarog aloitti sillä kaikkein rauhallisimmalla ja kärsivällisimmällä äänellä, jota hän käytti yleensäkin silloi kun yritti opettaa suojatilleen jotain. ”Minun kanssani ei ole väliä miten puhut. Myönnän etten ole itsekään kovin sosiaallinen, eikä minua häiritse jos sinäkään et ole. Mutta ajan kanssa, me tulemme kohtaaman myös muita kaltaisiamme. Tapaamme sellaista väkeä, joilla on hyvä koti ja vakaa elämä. Tällainen väki myös puhuu keskenään. He kertovat kuulumisiaan toisilleen ja ovat kohteliaita. Kun näin käy, minäkin olen kohtelias ja puhun heille. Sinunkin pitäisi opetella tekemään näin.”
Sivu 2 / 2 • 1, 2
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
|
|