Oikeesti aikuisia K-18

VAROITUS!! Miesten välistä seksiä, mahdollisesti väkivaltaa, joten heikkohermoiset hus pois.

Sunnuntai 27.05.2136
Klo 18:04

Ryan lastasi viimeiset likaiset lautaset ja aterimet astianpesukoneeseen. Luca oli viettänyt jälleen viikonloppua hänen luonaan. Kuten joka ikinen viikonloppu, loma ja vapaapäivä viimeisten viiden vuoden aikana. Jestas, että se kuulosti hänenkin korvissaan uskomattomalta. He olivat olleet pian yhdessä kokonaiset viisi vuotta. Syksyllä heillä olisi vuosipäivä. Eivätkä he vieläkään asuneet yhdessä. Ryan oli itse valmistuttuaan muuttanut tilavampaan asuntoon ja pyytänyt Lucaakin muuttamaan silloin luokseen, mutta silloin tuo oli kieltäytynyt. Nyt kun myös Lucan valmistuminen häämötti tulevan viikon lopulla, Ryan oli ottanut jo kuukausia sitten puheeksi sen, että he viimein muuttaisivat yhteen. Hän oli perustellut sitä järjettömyydellä pitää kahta asuntoa, kun he kuitenkin viettäisivät paljon aikaa yhdessä. Luca oli kuitenkin ilmoittanut etsivänsä aluksi oman asunnon. Ryan ei ollut huolissaan heidän suhteensa laadusta, heillä meni hyvin. Hän oli vain todennut Lucan olevan tavattoman itsepäinen oman itsenäisyytensä suhteen. Asuminen ei ollut ainoita asioita, jotka hänen poikaystävänsä tuntui haluavan tehdä itsenäisesti. Niinpä hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin olla hiljaa ja tukea Lucaa tuon päätöksissä. Vaikka ne kuinka häntä ärsyttäisivätkin. Kuluneiden viikkojen aikana hän oli silloin tällöin kysellyt, miten asunnon etsiminen sujui. Mutta tänä viikonloppuna hän oli antanut asian olla. He olivat kumpikin halunneet keskittyä viimeiseen yhteiseen viikonloppuun ennen valmistujaisia, muuttoa ja Lucan töiden alkamista.

Lucalla ja Lewisillä oli käynyt mieletön tuuri, kun he olivat kumpikin pääseet New Yorkin toimipisteeseen töihin. Tänä vuonna aloittavienpaikkoja oli aiempaa vähemmän ja opiskelijoita lähetettiin paljon muualle maahan. Ryan oli pitänyt näppinsä erossa valintaprosessita, vaikka hänen olisikin tehnyt mieli vaikuttaa asiaan. Onneksi hänen ei ollut lopulta tarvinnut.
Ryan oli ottanut töistä vapaata viikonlopuksi ja lukuunottamatta muutamaa lyhyttä puhelinneuvottelua, keskittynyt täysin Lucaan. Tänään hän oli kokannut heille illallista ja patistanut poikaystävänsä olohuoneen puolelle telvision ääreen siksi aikaa, kunnes olisi siistinyt keittiön. Mikä oli pöytien pyyhkimistä vailla valmis. Seuraavaksi hän nappaisi jääkaapista kaksi pulloa olutta ja veisi ne olohuoneeseen. Sitten he voisivat katsoa elokuvan ja mennä nukkumaan. Aamulla ennen omia töitään hän veisi Lucan kampukselle. Seuraavan kerran he ehtisivät nähdä ehkä valmistujaisissa.

Viimeinen viikko oli ollut suorastaan verrattavissa kidutukseen. Heillä ei varsinaisesti enää ollut tenttejä, viimeiseti oli hoidettu alta paria viikkoa aikaisemmin, mutta kaikkea muuta järjestelyä riitti sitten sitäkin enemmän. Ensinnäkin Lewis, se perkele, oli mennyt ja hommannut asunnon itselleen ja Sammylle, ja nyt tuo oli viimeisen viikon aikana pakottanut häntä auttamaan pakkaamisen kanssa. Ei siinä, eihän heidän yhteisessä asuntolahuoneessaan nyt niin paljon pakattavaa ollut, mutta Lewis oli myäs raahannut häntä mukanaa ostoksille, vaikka Sammy hoitikin enimmät valinnoista mitä uuteen asuntoon tarvittiin. Luca oli ollut siis lähinnä kuormajuhtana.
Sitten hänen piti vielä yrittää löytää omakin asunto kaiken ohella. Toki hän voisi muuttaa yhteen Ryanin kanssa, sillä periaatteessahan hän jo asui täällä, mutta.. Siinä oli aina se pieni mutta. Hän halusi olla itsenäinen, ja häntä myös pelotti hieman sekin tosiasia, että jos he riitelisivät, hänellä ei olisi paikkaa minne mennä. Ei hän voisi aina tunkea Sammyn ja Lewisin rakkaudenpesään jos hänellä itsellään olisi ongelmia. Lisäksi yhteenmuutto kuulosti jotenkin.. Suurelta askeleelta. Nyt kaikki oli tähän mennessä tapahtunut luonnollisesti, hän oli tuonut joitain tavaroitaan tänne ja asettunut lähes taloksi. Silti häntä jännitti ihan hirveästi ajatus, että hän muuttaisi tänne kokonaan.

Ja jos haastattelut, asunnon etsiminen ja viimeisten esseiden kirjoittaminen ei ollut jo tarpeeksi rasittavaa, niin Luca ei tiennyt mikä voisi olla pahempaa. Nyt hän tosin unohti työntää kaiken ylimääräisen mielestään. Hänellä oli juuri nyt mukava ja rento olo, istuessaan Ryanin sohvalla yllään pelkät revityt, tummat farkut ja valkoinen hihaton paita. Hän kuulosteli puolella korvalla keittiön suuntaan odottaessaan Ryania luokseen sohvalle, jotta he voisivat yhdessä katsoa elokuvan ja rentoutua. Luca ei malttanut odottaa että pääsisi käpertymään jälleen poikaystävänsä viereen, sillä nyt kun toinen oli töissä, he näkivät hieman harvemmin kuin kouluaikoina. Toki Lucalla itselläänkin oli niitä kiireitä, kuten hän oli aiemmin listannut, joten nämä viikonloput olivat harvinaisia. Pian hän aloittaisi itsekkin työelämässä kenttäagenttina, mikä tarkoitti sitä että hänen elämänsä saattaisi päättyä ennenaikaisesti. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan.
Luca nosti katseensa televisiosta jota oli ajatuksissaan tuijottanut tuntiessaan sohvan liikkuvan vierellään. Hänen kasvoilleen syntyi nopeasti hymy, hänen ottaessaan vastaan toisen kylmistä oluista. "Kiitos.", Luca painautui samantien mahdollisimman lähelle Ryania, imien keuhkoihinsa toisen tuoksua.

Ryan asteli tilavaan olohuoneeseen, käsissään kaksi huurteisen kylmää olutpulloa, jotka hän oli avannut jo keittiössä. Luca odotti häntä modernilla, mustalla divaanisohvalla. Näky sai edelleen hymyn hänen huulilleen, vaikka hän oli ehtinyt kuluneen viiden vuosen aikana tottumaan vastaavanlaisiin. Oli huojentavaa tietää, että jotkut asiat eivät vain muuttuneet, vaikka he eivät saman katon alle muuttaisikaan. Hän ojensi toisen oluista hymyilevälle poikaystävälleen ennen kuin istuutui itsekkin alas. Luca hivuttautui heti hänen viereensä, johon Ryan ei voinut muuta kuin levittää käsivartensta ja vetää tuon kainaloonsa.
”Pieni vaivahan tuo oli”, Ryan sanoi hymyillen.
Nämä viikonloput olivat toimineet tähän asti, joten miksi ne eivät toimisi jatkossakin. Ryan halusi antaa Lucalle mahdollisuuden olla itsenäinen. Niinhän hänkin oli ollut, jo vuosi kaudet. Tosin häneltä odotettiin sitä. Hän itse toivoi, että Luca taipuisi ja muuttaisi tänne. Hän ei kuitenkaan painostaisi toista. Sen sijaan hän tyytyi hiljaa itsekseen kahdehtimaan Lewisiä ja Samanthaa, jotka parhaillaan rakensivat omaa pientä lemmenpesäänsä.
Kuten Lucakin, Ryankin oli päässyt näkemään pariskunnan asunnon, kun nuo olivat päässeet kirjoittamaan vuokrasopimuksen. Se oli yli puolet pienempi kuin Ryanin paikka ja paljon vanhempi, mutta sopi nuorelle pariskunnalle täydellisesti. Ilmeisesti Samanthalla oli tarkka näkemys siitä, mitä asuntoon tulisi ja mitä ei. Lewis puolestaan taisi olla vain onnellinen siitä, että pääsi asumaan Samanthan kanssa. Muulla tuolle ei tainnut olla juurikaan väliä. Siltä tilanne ainakin Ryanista näytti.

Asetuttuaan mukavasti, hän vei pullon huulilleen ja vei katseensa avonaiseen televisioon. Juuri tällä hetkellä siellä näytti pyörivän mainos. Joku kuuluisa näyttelija mainosti miehelle suunniteltua kehotuoksua.
”Tuleeko televisiosta jotain vai pitääkö meidän valita oma elokuva?” Ryan kysyi, olettaen Lucan olevan tällä hetkellä aavistuksen paremmin perillä illan tarjonnasta kuin hän. Loppujen lopuksi hän oli häärännyt jälleen tapansa mukaan puoli päivää keittiössä.

"Sunnuntai-illan paskaa. Taitaa olla parempi että valitaan oma leffa.", Luca totesi karkeasti. Sen verran mitä hän oli ehtinyt ajatuksiltaan tajuamaan, televisiossa pyöri juuri sitä, mitä hän oli sanonutkin. Pelkkää typerää aivotonta ohjelmaa, jota pystyi katsomaan korkeintaan jos oli hirveässä krapulassa. Muutoin aivosi ryhtyisivät valumaan korvasta ulos. Luca osoitti pienemmä ohjaimella televisiota ja napin painalluksella sai esille suuren valikoiman elokuvia, joista valita mieleisensä.
"Mitä haluat katsoa?", Luca lepuutti päätään vasten Ryanin olkaa ja käänsi katsettaan hieman ylemmäs voidakseen katsoa edes hetken poikaystäväänsä. Luoja, tuo oli edelleen niin perhanan komea, että jos hän tuijottaisi tarpeeksi kauan, hänellä ryhtyisi seisomaan. Tämän ajatuksen saattelemana hän tunsi poskiaan kuumottavan hieman, ja käänsi nopeasti katseensa alas, takaisin televison suuntaan. Pieni tuttu lämpö oli kuitenkin asettunut hänen alavatsansa seudulle, eikä tarvittaisi paljoa jotta se yltyisi suoranaiseksi roihuksi.

Nopeasti hän vei pullon huulilleen ja siemaisi. Kylmä olut maistui aina yhtä hyvältä, mutta vielä paremmalta tässä sohvalla oman kullan vieressä. Koko ajatus oli varsinaisen kliseinen, ainakin Lucan mielestä, mutta omaksi harmikseen hän joutui myöntämään sen olevan totta. Miettiköhän Lewis samalla tavalla katsellessaan elokuvia Sammyn kanssa? Toisaalta, Lewisin mielestä kaikki taisi olla parempaan kunhan tuo oli Sammyn vieressä. Lucaa joskus hirvitti, miten kiintynyt Lewis oli Sammyyn. Välillä tuntui ettei toinen nähnyt tai kuullut mitään muuta.

Ryan hymyili itsekseen Lucan karskille mielipiteelle tev:n ohjelma tajonnasta ja tavasta, jolla tuo sen ilmaisi. Hänen poikaystävänsä ei tosiaankaan ollut mikään kaunopuheisuuden perikuva. Aika ajoin häntä hienoisesti hirvitti viedä Luca niihin hienoihin tilaisuuksiin, joissa hänen odotettiin edustavan. Luca ei tietenkään tieten tahtoen yrittäisi pilata hänen mainettaan, mutta vahinkoja sattui. He olivat kuitenkin aivan eri maailmoista. Tähän mennessä Luca oli kuitenkin pärjännyt hienosti ja tuo oli huolettoman, karskilla luonteellaan ainoastaan hurmaamaan heidän tapaamiensa liikemiesten kaikenikäiset rouvat. Välillä Ryan joutui miettimään pitäisikö hänen olla mustasukkainen. Yleensä hän sitten lopulta totesi, että ehkä näiden rouvien aviomiesten pitäisi olla niitä mustasukkaisia, eikä hänen.

”Ei sillä väliä. Jotain actionia?” Ryan vastsi Lucan kysymykseen siitä mitä he katsoisivat. Heistä ei tainnut kumpikaan välittää mistään romanttisesta hölynpölystä. Suurin osa niistä oli kuitenkin perustaltaan niitä perinteisiä, joissa nainen tapasi miehen, joka ei sopinut hänelle, kunnes pari sitten vastoinkäymisten kautta löytäisi toisensa. Vaikke he elivät aikaa, jolloin jokainen saattoi rakastua miltein kehen tahansa, suurin osa romanttisista elokuvista oli edelleen hyvin ahdasmielisiä. Juuri nyt jokin toiminnantäyteinen tai komedia sopi siis paljon paremmin hänelle.
”Onko uutuuksissa mitään katsomisen arvoista?” Tässä samalla hän saattoi sivellä Lucan paljasta olkapäätä. ”Oliko sinulla mielessä jotain erityistä?”

Luca nyökkäsi Ryanin ehdotukselle action elokuvasta. Olisi voinut kuvitella, että kun teki samaa työtä kuin he, ei action enää tuntuisi niin kiinnostavalta ja jännittävältä. Se oli kuitenkin paljon parempaa viihdettä kuin yksikään höperö rakkaustarina. Heillä oli sitä paitsi aivan oma tarinansa, joka oli satoja kertoja parempi. Luca hymyili näille ajatuksille selatessaan ohjaimen avulla vaihtoehtoja uutuuksien puolelta.
Se pieni viaton liike, jota Ryan teki hänen olkapäällään, sai pienet kipinät leviämään olkapäästä muualle ruumiiseen. Ne olivat kuin hitaita, pieniä sähköiskuja, miellyttäviä sellaisia. Luca huomasi joutuvansa vaihtamaan asentoaan sohvalla, sillä hänen olonsa alkoi hiljakseen muuttua tukalammaksi. Miksi ihmeessä hän oli aina kiimainen? Olisi voinut kuvitella, että kun seurusteli näin kauan, jossain vaiheessa into seksiinkin lopahtaisi hieman, vaan ei. Lisäksi jostain hassusta syystä, sinitukka tunsi syyllisyyttä kiihottuessaan näin helposti, ja vieläpä silloin kuin heillä oli suunnitelmissa katsella vain viattomasti elokuvia.

Tosin hän saattoi syyttää siitä Ryania. Toinen mies oli opettanut hänen kroppansa tavattoman hyvin vastaamaan erilaisiin kosketuksiin, ja hänen kehonsa kyllä muisti miltä jokainen noista kosketuksista tuntui, ja miten niihin tuli reagoida. Nyt kun Lucan ajatukset olivat harhautuneet näinkin syvälle, aivan muualle kuin elokuvan valitsemiseen, hän selasi samoja elokuvia toisensa jälkeen tajuamatta edes sitä. Lista alkoi alusta, loppui, ja alkoi taas. Luca ei kyennyt keskittymään niiden nimiin tai kuvauksiin, vaikka hän miten yritti. Epätoivoisena viimeisenä keinona hän yritti juoda oluestaan lisää, jos vaikka hetkellinen häiriö tähän selailuun auttaisi hänet palaamaan takaisin maan pinnalle.

Ryan siemaisi oluttaan kun Luca siirtyi kaukosäätimen avulla selaamaan uutuus elokuvia. Samalla hän huomasi olevansa mitä ilmeisemmin monta kuukautta jäljessä viihteen viimeisimmästä tarjonnasta. Itseasiassa hän ei muistanut milloin oli viimeksi todella katsonut elokuvan, saati käynyt elokuvissa. Oikeammin hän ei muistanut milloin viimeksi oli käynyt ulkona. Viimeaikoina hän oli vain upputunut töihinsä, jotka eivät tuntuneet loppuvan millään ja viikonloppuisin hän oli piiloutunut kotiinsa Lucan kanssa. Ei sillä, että sen sorttisessa elämässä oli jotain valittamista. Mutta ehkä tässä lähiaikoina olisi hyvä ryhdistäytyä. He saattaisivat hyvinkin muumioitua tähän sohvalle, kumpikin.

Silloin Ryan pani merkille, miten Luca tuntui selaavan samoja elokuva, kerta toisensa jälkeen. Hän käänsi katseensa kainalossaan loikoilevaan poikaystäväänsä, joka tuntui olevan aivan muissa maailmoissa. Ainakaan tuo ei keskittynyt lainkaan siihen, mitä oli tekemässä. Sormet Lucan paljaalla olkapäällä seisahtuivat ja käsi jäi lepäämään paikalleen, kun hän jäi tutkailemaan toisen kasvoja. Päällisin puolin toinen näytti keskittyneen elokuvien selaamiseen. Ainakin tuon katse oli suunnattu ruutuun ja peukalo paineli pienen kaukosäätimen nappeja. Lucan kasvoilla oli kuitenkin poissaoleva ilme. Tuo mietti jotain.
”Mikäs sinulle nyt tuli ruipelo?” Ryan kysyi pehmeällä äänellä. Hetken mielenjohteesta hän nosti kätensä pörröttämään miehen sähkönsinistä tukkaa, herättääkseen tuon huomion. ”Maa kutsuu.”

Luca tajusi etäisesti että liike joka aiheutti niin miellyttäviä vaimeita kipinöitä, lakkasi yllättäen. Häneltä meni jopa hetki rekisteröidä tunne, kun hänen sinistä pehkoaan möyhittiin uuteen malliin.
"Hmm? Mitä?", Luca näytti heräävän kuin transsista. Samalla kun elämä palasi hänen silmiinsä, puna kohosi hänen poskilleen hänen tajutessaan jääneensä kiinni unelmoinnista. Lucan pieni pää oli ehtinyt täyttyä kaikenlaisilla mielikuvilla ja muistoilla, ja hän tunsi itsensä hetken aikaa taas pikkupojaksi joka oli jäämässä kiinni pahanteosta. Hyvin viattomasti hän nosti katseensa Ryaniin, kuin yrittäen peitellä sitä että oli ollut hautautuneena fantasioihinsa. Puna hänen kasvoillaan tosin kieli vahvasti siitä, että hän oli tehnyt jotain ihan muuta kuin yrittänyt päätää elokuvaa. Eikä hänen farkkujensa pullottava etumus ainakaan auttanut häntä todistelemaan viattomuuttaan.

"Sori, en vain osaa päättää.", Luca yritti hymyillä ja käänsi nopeasti katseensa takaisin ruudun suuntaan. Miksi ihmeessä hän edes yritti peitellä sitä, että häntä panetti? He olivat sentään seurustelleet viisi vuotta, ja käyneet läpi melkoisen paljon yhdessä, joten miksi ihmeessä hänen täytyi nyt yrittää pitää itsensä kurissa?
Ainiin, siksi että Ryanilla oli töitä aamulla. Ja siksi, etteivät he muuten saisi taas hetkeen mahdollisuutta viettää tälläistä mukavaa ja rauhallista hetkeä yhdessä. Siksi. Luca yritti komentaa ruumistaan rauhoittumaan ja nauttimaan tästä tilanteesta, ja pakotti huomionsa elokuviin, valiten umpimähkään niistä jonkin.

Ryan hymyili seuratessaan miten häne poikaystävänsä havahtui hiljalleen takaisin tähän maailmaan, tähän olohuoneeseen ja sohvalle. Lucan kasvoille levisi hentoinen, tietyllä tapaa suloinen puna, josta Ryan ei ollut näinä kuluneina vuosina saanut tarpeekseen. Hänen sinitukkainen poikaystävänsä kun tuntui punastelevan vähän väliä, milloin mistäkin syystä. Punastumista korosti vielä toisen aavistuksen hämmentynyt ilme, mikä sai Ryanin puolestaan nojautumaan eteenpäin ja hipaisemaan kevyesti huulillaan Lucan suuta.
”Ei se mitään. Katsotaan jotain. En ole kuitenkaan nähnyt niistä mitään. Lisäksi juonikuviot tuskin eroavat kovinkaan merkittävällä tavalla toisistaan, jotta sillä olisi suurtakaan väliä”, Ryan sanoi hymyillen. Hän sitten nautti tällaisesta. Rauhallisista illoista kotona Lucan kanssa, rennoissa vaatteissa. Ryan pukeutui töissä joko mittatilauksena teetettyihin pukuihin tai sitten Heavenin kenttäuniformuun. Nyt hänellä oli päällään kevyet, luonnonvalkoiset puuvillahousut, sekä kokoa liian iso hopeanharmaa t-paita. Tällainen asukokonaisuus sai hänet tuntemaan olonsa miellyttävällä tavalla lähes alastomaksi.

Kun Luca valitsi yhden elokuvista, Ryan asettui entistä mukavammin omalle paikalleen. Samalla hän varmisti, että toisella olisi varmasti mukavaa hänen kainalossaan. Hän ei vain saanut täysin keskityttyä ruudulla pyörivän elokuvan alkuteksteihin. Päässä pyöri aivan liikaa asioita. Osa niistä liittyi työhön, osa Lucaan ja yhteen muuttoon, osa Samanthan ja Lewisin tulevaan muuttoon, sekä tuleviin valmistujaisiin. Ryan oli lupautunut puhumaan Lucan ja Lewisin valmistujaisissa. Olihan hän tällä hetkellä heidän yrityksensä eräänlainen keulakuva, kun hänen isänsä oli siirtymässä hiljalleen taustalle.
”Muistanko nyt oikein, oliko Samanthan ja Lewisin muutto nyt tulevana perjantaina?” Ryan kysyi. ”Yritän järjestää vapaata niin, että pääsen auttamaan.”