Looking for trouble

Elin ilme jäätyi vain hieman kuullessaan mitä Mikael häneltä oikeasti tahtoi. Hän huokaisi ja raapi niskaansa, tietämättä mitä oikein tehdä humalaisen ja kiimaisen kokelaan kanssa. Hän ei mielellään vienyt tuota kotiinsa, mutta..
"Hyvä on hyvä on, jos nouset siitä itse.", Eli sanoi lopulta ja hoputti toista nousemaan. Mikael näytti olevan siinä kunnossa, että sammuisi kunhan löisi päänsä tyynyyn. Ja jos tuo kerta halusi välttämättä hänen sänkyynsä.. Noh, hän huolehtisi pojan mahdollisesta heräämisestä kesken yön ja ihmettelyistä sitten myöhemmin. Hän toimi kuitenkin aikataulun mukaan, eikä hän halunnut jäädä tähän juottolaan liian pitkäksi aikaa. Ja kyllähän hänen ajatusten juoksuaan hämärsi alkoholin tuoma verho. Tosin, hän oli kaukana Mikaelin kunnosta.

Mikael oli hyvillään siitä, että Eli suostui hänen ehdotukseensa sen kummempia nikottelematta ja tukahdutti sen pienen äänen, joka yritti huomautella tämän miehen olevan hänen työtoverinsa. Himo alkoi hiljalleen heräilemään entistä selkeämmin alkoholin turruttamassa kehossa, eikä tarvittaisi montakaan kosketusta kun hän olisi täysin valmis toimintaan. Seksi ja sen odottaminen oli loistava tapa pysytellä hereillä, eikä Elin tarvitsisi huolehtia, että hän sammuisi kesken kaiken. Hänen keskivartalonsa kyllä pitäisi aivot niin virkeinä kuin se oli tässä tilanteessa mahdollista.
Mikael seisoi huterasti omilla jaloillaan, yrittäessään pujottaa sormiaan Elin sormien lomaan. Hän halusi pian etsivän kotiin ja tuon ottamaan hänet kovaa sekä pidättelemättä. Edelleenkään Mikael ei ollut mikään S/M:n kannattaja mutta piti hieman keskivertoa rajummasta meiningistä. Samassa hänen mieleensä tuli ettei Eli vaikuttanut kovinkaan rajulta, mikä saattoi hyvinkin tarkoittaa sitä, että hänen olisi tyydyttävä pehmoseksiin. Oli sekin tosin parempi kuin ei mikään, joten hän ei aikonut valitta. Ja ainahan hän voisi ohjeistaa Eliä tukistamaan ja tekemään kaikkea muuta pientä kivaa.
”Vie minut kotiisi ja ota minut”, Mikael kuiskasi miehen korvaan, alkoholin edelleen rohkaistessa hänen sanojaan.

Eli katsoi hieman nyrpeänä Mikaelin kättä, joka yritti tarttua hänen omaansa ja lomittaa sormet toistensa kanssa. Hän ei juurikaan välittänyt tuoda julkisesti ilmi sitä, mitä he aikoivat mennä tekemään neljän seinän sisälle, joten Eli veti hienovaraisesti kätensä hieman kauemmas Mikaelin kädestä. Kun toinen seisoi omilla jaloillaan, hän nousi sohvamaiselta tuolilta, kippasi kurkkuunsa oluensa loput, ja lähti sen jälkeen astelemaan hitaasti ulos kapakasta, olettaen Mikaelin seuraavan perässään.
"Alahan tulla sitten.", Hän vilkaisi olkansa yli hymyillen.

Mikaelin kasvoilta saattoi nähdä hienoisen pettymyksen, kun Eli vetikin kätensä pois. Hän olisi halunnut koskettaa miestä, tuntea toisen ihon lämmön omaansa vasten, mutta Eli oli selvästikkin eri mieltä. Moinen kuitenkin unohtui hetkessä, kun Eli käski häntä seuraamaan itseään. Mikael kiiruhti miehen perään hieman horjuvin askelin.
Hän toivoi, että Eli asuisi lähellä. Tässä mielentilassa hän ei olisi malttanut odottaa sänkyyn asti pääsemistä. Itseasiassa, suljetun oven taakse pääseminen riittäisi, Mikaelia ei haittaisi vaikka he suorittaisivat operaation miehen eteisen matolla. Etäisesti hän tiedosti myös sen miten pidempi kävelymatka, saattaisi tasoittaa hänen humalaansa niin, että hän saattaisi hyvinkin tulla katumapäälle. Juuri nyt hän ei tosiaankaan halunnut sitä. Parempi vain, että he olisivat mahdollisimman pian Elin asunnolla ja hän voisi käydä omaan, humalaiseen tapaansa käsiksi mieheen.

Päästyään ulos kapakasta Eli sytytti itselleen kauan kaipaamansa savukkeen. Hän mietti hetken aikaa, oliko sittenkin humalassa kun oli suostunut tähän. Hän odotti sen aikaa, että Mikael pääsi hänen vierelleen, ja ryhtyi kävelemään tuon tahdissa, varmistaen koko ajan sivusilmällään ettei tuo kaatuisi.
"Saanko kysyä, miksi sinä haluat minut?", Elin kasvoilla oli edelleen hänn hymynsä, ja silmät saattoivat olla aavistuksen verran alkoholin sumentamat, mutta hän tunsi kuitenkin itsensä aivan liian selväksi. Hänen asunnolleen oli vain kymmenen minuutin matka, ja saattoi hyvinkin olla, että Mikael selviäisi siinä ajassa tarpeeksi, tai sitten tuo tosiaankin sammuisi kesken kaiken.

Mikael ennemminkin hoippui Elin vierellä kuin käveli. Kenellekkään vastaantulijalle tuskin jäi epäselväksi, että hän oli nauttinut alkoholia hieman enemmän kuin kunto olisi kestänyt, joka kolmannen askeleen ollessa enemmän tai vähemmän harha–askel. Tosin viilenemään päin oleva iltailma selkeytti Mikaelin päätä sen verran, että hän tajusi roikottavan huuliensa välissä edelleen palamatonta tupkkaa. Hölmistyneenä hän ryhtyi etsimään sytkäriä, miettien mihin oli sen tunkenut.
Elin välinpitämättömän oloinen kysymys, keskeytti etsinnän hetkeksi. Halusiko toinen todella tietää syyn siihen, miksi he olivat nyt kävelemässä tuon kotiin, hyvin selkeät suunnitelmat mielessään.
Mikael ei ollut koskaan kokenut ihastuneensa tai edes rakastuneensa. Hänen historiastaan löytyi pelkkiä panoja, jotkut hieman pidempiaikaisia, kun toiset taas olivat olleet kertaluontoisia. Eikä Elikään tekisi nyt poikkeusta. Mikael ei ollut itseasiassa tuntenut minkäänlaista viehtymystä etsivää kohtaan aiemmin ja tästäkin saattoi pistää suurimman osan niiden hormoonien piikkiin, jotka käynnistyivät vain silloin kun mies sai alkoholia elimistöönsä.
”Haluatko todella kuulla vastauksen?”

Mikael oli jo alkamassa etsimään uudelleen sytytintään kun tajusi kantaneensa sitä koko ajan nyrkkinsä sisällä. Loistavaa. Hän ei ollut edes piilottanut sitä taskuihinsa ennen kuin oli ryhtynyt ehdottelemaan Elille kieli pitkällä. Mikael joutui seisahtumaan hetkeksi, koska kävely ja kaasukäyttöisen tupakansytyttimen käyttö oli hänen motoriikalleen liian haastava yhdistelmä.
”Minua panettaa, suurimmaksi osaksi siitä syystä, ettää satun olemaan kännissä ja sinä nyt satuit olemaan kaikkein lähimpänä”, Mikael vastasi rehellisesti tupakkaa sytyttäessään. Ainakaan Elin ei tarvitsisi syyttää häntä uudelleen paskanjauhannasta. Nyt mies voisi tirvaista häntä suoralta kädeltä ja aiheesta turpaan.

Eli kohautti olkiaan kuin sillä ei olisi ollut väliä. Hienoa, nyt hänen ei tarvitsisi murehtia kenenkään sydämen särkemisestä, koska tämä tulisi olemaan molemmille vain yksi pano muiden joukossa.
"Hyvä.", Siinä oli kaikki mitä Elin tarvitsi sanoa, imaistessaan savua keuhkoihinsa, hän vilkaisi olkansa yli Mikaeliin ja hidasti tahtiaan toisen sytytellessä savukettaan. Hän ei tuntenut itse vielä minkäännäköistä panetusta, mutta ehkä Mikael osaisi sytyttää hätulen hänen kroppaansa, paremmin kuin tuo sytytti savukkeen. Eli irvisti itsekseen, millaista sähellystä siitäkin tulisi, kun kokelas olisi tuossa kunnossa. Noh, jos asiat eivät sujuisi hänen mieleisellään tavalla, hän voisi aina sitoa pojan sänkyyn ja panna tuolta sitten tajun pois.

Mikael sai tupakkansa syttymään juuri parahiksi kuullakseen Elin vastauksen. Virne levisi hänen kasvoilleen, sillä tilanne näytti sopivan heille kummallekin paremmin kuin hyvin. Ei se nyt aivan tavatonta ollut, että sänkykumppanit halusivat Mikaelin tavoin vain hetken helpotusta, mutta harvinaista kylläkin. Suurin osa loukkaantui kuullessaan, että homma jäisi siihen yhteen ja ainoaan kertaan. Tämä oli aivan vitun täydellistä.
Hieman edelleen hoiperrellen, Mikael kiihdytti tahtiaan voidakseen kävellä jälleen Elin rinnalla.

Tieto siitä mitä olisi pian tiedossa, sai hänen haaransa kihelmöimään miellyttävällä tavalla ja lyhyen kävelymatkan tuntumaan entistä pidemmältä. Kevyt, vastaan puskeva tuulenvire sai Mikaelin pään kuitenkin selkeytymään hieman. Se ei kuitenkaan saanut hänen humalaansa katoamaan mihinkään. Hän olisi halunnut jo käydä käsiksi Eliin. Hän olisi halunnut puskea miehen tuon saamarin rakennuksen seinää vasten ja antaa heille ensimakua siitä, mitä oli tulossa. Oli kuitenkin täydellisen mahdollista ettei hän osaisi lopettaa kesken kaiken, joten oli ehkä parempi pitää kädet taskussa ja keskittyä tupakan poltteluun.

Hieman reilu kymmenenminuutin matkan jälkeen Eli näppäili koodia asuntonsa oveen ja päästi heidät sisälle. Hän riisui kenkänsä nopeasti eteisessä, ennenkuin astui peremmälle. Asunto oli yllättävän siisti, kun otti huomioon että siellä asui poikamies. Mutta toisaalta Eli oli niin vähän kotona, ettei hän juurikaan ehtinyt sotkea. Lisäksi, hän oli kuitenkin loppujen lopuksi hyvin siisti mies, vaikka hänen ulkonäkönsä saattoikin hämätä.
"Ole kuin kotonasi.", Eli totesi riisuessaan nahkatakkiaan ja laskiessaan sen pienen keittiönpöydän edessä olevalle tuolille. Sermin taakse piilotettu sänky jäi hänen selkänsä taakse kun hän käänsi katsettaan Mikaelin suuntaan, nähdäkseen tarvitsisiko toinen kenties apua vaatteidensa kanssa.

Mikael yritti pysytellä mahdollisimman tyynenä odotellessaan, ett Eli avasi asuntonsa oven heille. Samaan aikaan hän yritti hillitä hieman vartalonsa huojuntaa. Hetken aikaa hän ehti miettiä, oliko tämä ollut sittenkään niin hyvä idea. Hänen humalansa kun tuntui vain pahenevan, mitä enemmän aikaa kului. Vaikka hän ei ollut ottanutkaan mitään noin ikuisuuteen. Siltä matka Fireman'sista Elin kämpille oli tuntunut. Ajatus katosi kuitenkin sen siliän tien, kun Eli avasi asuntonsa oven.
Mikael seurasi miestä hieman malttamattomana sisään ja sulki oven perässään. Hän noudatti talon isännän esimerkkiä ja potki kengät pois jaloistaan eteisessä. Malttoi jopa ripustaa takkinsa naulakkoon, ennen kuin hänellä riitti silmiä ainoastaan Elille.

Tuntemastaan himosta kumpuava itsevarmuus karsi hieman humalan oireita mennessään, kun Mikael asteli hieman vakaammin askelin Elin luokse peremmälle asuntoon. Hän ei juurikaan kiinnittänyt huomiota ympärilleen kun hänen katseensa oli tähtäimen tavoin lukkiutunut etsivään. Mikael ei aikonut ryhtyä puhumaan hempeitä, puhuminen vain hidastaisi heitä. Sen sijaan hän tarttui lujalla otteella kiinni Elin lantiosta ja kiskaisi miehen itseään vasten. Samassa hän tuntui vasta tajuavan, kuinka paljon pidempi Eli oli. Heillä oli pituuseroa ainakin kaksikymmentä senttiä, mikä sai Mikaelin tuntemaan itsensä suorastaan heiveröiseksi miehen rinnalla.
Tosin, mikäli he päätyisivät vuoteelle tai jollain muulla tavalla vaaka-asentoon, pituudella ei ollut mitään väliä.
Mikael kurottautui varpailleen seisomaan, voidakseen painaa kunnolla huulensa Elin kaulalle. Huulia seurasivat, ei niin hellävaraisesti hampaat. Käsi nousi miehen niskalle, jotta hän saisi vedettyä toista alemmas, paremmin itseään vasten.

Eli yllättyi hieman siitä, miten aggressiivisesti Mikael kävi häneen käsiksi. Se ei haitannut häntä tosin ollenkaan, se oli vain hyvä. Eli kumartui kiltisti alemmas Mikaelin kiskoessa häntä alemmas, mutta tälläinen asetelma ei ollut hänelle mieleen. Mikael vaikutti siltä, kuin olisi halunnut ottaa ja omistaa hänet, eikä se sopinut Elille lainkaan. Hän murahti tuntiessaan hampaat kaulaansa vasten, liu'utti kätensä Mikaelin hartioille ja siitä alemmas tuon takapuolelle, ja nosti pojan syliinsä sen enempää odottelematta. Kun Mikael oli tukevasti hänen sylissään, Eli nosti toisen kätensä tuon takaraivolle ja ohjasi toisen kasvot omiaan vasten, painaen ahnaat huulensa tuon huulille. Heidän ei tosiaankaan tarvinnut puhua, tai tuhlata sen enempää aikaa. Suudellessaan Mikaelia hän lähti astelemaan kohti vuodettaan, ja päästyään sinne asti hän istuutui sängyn reunalle.

Mikael värisi aavistuksen tuntiessaan käsien liukuvan harteiltaan selkää pitkin alemmas. Hänen kehonsa lähti lämpenemään vääjäämättömästi, kun tähän asti se oli vain kytenyt hiljakseen. Elin kädet hänen vartalollaan tuntuivat saavan hänen ihonsa hehkumaan, siitä huolimatta, että välissä oli parikin kerrosta vaatteita. Yllättynyt älähdys kaskasi hänen huuliltaan, kun maa tuntui katoavan jalkojen alta. Seuraavassa hetkessä hän tajusikin olevansa toisen miehen sylissä.
Vaikka Mikael ei ollut varsinaisesti odottanut tällaista kohtelua, mikä sai hänet tuntemaan olonsa lähes naiseksi, vaistomaisesti hän kietoi käsivartensa Elin harteille ja säärensä tuon vyötärön ympärille. Luoja, miten ämmämäinen olo hänellä olikaan.
Ajatus kuitenkin katos hänen päästään kuin tuhka tuuleen, kun Eli pakotti hänet suudelmaan. Mikael avautui Elin huulille ja antoi tuon ottaa juuri niin ahneesti kuin halusi. Hän ei kuitenkaan aikonut jäädä passiiviseksi osapuoleksi, vaan vastasi suudelmaan aivan yhtä halukkaana. Hän työntyi suullaan Eliä vastaan ja työnsi kieltään tuon kielen ohitse suuhun, välittämättä lainkaan siitä, jos heidän hampaansa sattuivat kolisemaan yhteen. Sopivan hetken sattuessa hän antoi hampaidensa upota miehen alahuuleen ja irrotti ne lähes samalla hetkellä.

Suudelman lomassa Mikael saattoi tuntea miten toisen vartalo liikkui kävelyn tahtiin. Se sai hänet mukauttamaan oman vartalonsa liikkeet samaan tahtiin, jolloin heidän kehonsa hankautuivat paikkapaikoin kiihdyttävällä tavalla yhteen. Sitten hän tunsikin Elin jo istuutuvan. Se sai Mikaelin vaihtamaan asentoaan ja painamaan omat polvensa patjaan.
Asetelma ei tosin vieläkään miellyttänyt häntä. Hän lähti kaataamaan itseään sivuun, päästäkseen selälleen sängylle ja saadakseen Elin päälleen.

Mikael oli aivan liian kiireinen, vaikka Eli olikin todennut ettei heidän tarvitsisi tuhlata aikaa, tämä meni silti hieman liian nopeasti. Noh, mikäs siinä, hän säästäisi aikaa hoitamalla tämän mahdollisimman nopeasti. Hän kierähti Mikaelin ylle tuon niin halutessa, ja tarttui paidan nappeihin saatuaan itsensä tasapainoon polviensa päälle. Nopeasti ja varsin tottuneesti hän avasi kaikki napit ja painoi huulensa uudestaan Mikaelin huulille ryhtyessään riisumaan tuon kauluspaitaa pois, ja sen jälkeen olikin t-paidan vuoro. Kunhan Mikael olisi paidattomana hänen allaan, Eli siirtyi suutelemaan ja näykkimään tuon kaulaa ja siitä alemmas rintakehälle. Toisella kädellään hän ryhtyi kiusoittelemaan Mikaelin toista nänniä, nipistellen, hieroen, nykäisten aina välillä, huulillaan ja hampaillaan hän teki samaa toisellekkin nännille.

Mikael oli hyvillään saadessaan Elin ylleen ja jalkojensa väliin. Hän huohotti jo melkoisen raskaasti maatessaan sinä vuoteella toisen miehen alla ja saadessaan lyhyen hengähdystauon suutelusta. Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Pian Eli painoi jo huulensa hänen huuliaan vasten. Samaan aikaan Mikael tunsi, miten hänen paitansa napit avautuivat yksitellen.
Hyvin pian hän sitten makasikin paidattomana Elin edessä. Hän voihkaisi ensimmäisen kerran tuntiessaan toisen huulet kaulallaan. Uusi voihkaus kirposi hänen huuliltaan aina silloin kun hampaat nipistivät hänen ihoaan. Elin tarttuessa kiinni hänen nänneistään niin huulilla, kuin käsilläänkin Mikaelin koko vartalo taipui kaarelle kosketuksia vastaan korventavan nautinnonnuolen lävistäessä hänet. Tai niin kaarelle, kun se vain saattoi taipua, jalkojen retkottaessa sängyn reunan ylitse ilman minkäänlaista tukea. Tämä tuntui jo itsessään hyvältä, mutta hän halusi Elin olevan vielä hieman rajumpi ja hallitsevampi.
”Eli...” Mikael kuiskasi esimiehensä nimen kuumeisella, kähellä äänellä, ujuttaen omat kätensä samaan aikaan tuon paidan alle paljaalle iholle. Hän antoi kynsiensä raapia kevyesti miehen ihoa kuljettaessaan käsiään kylkien kautta selälle ja rintakehältä vatsalle, vain palatakseen takaisin ylös.

Jostain syystä kosketus oli jotain, mistä Eli ei juurikaan pitänyt. Mikaelin käsien lähtiessä vaeltamaan, hän murahti tyytymättömänä ja irroitti otteensa tuosta saadakseen kätensä vapaiksi. Eli tarttui Mikaelin molempiin käsiin, lukitsi ne yhden kätensä sisään ja vei Mikaelin kädet tuon pään päälle, lukiten ne patjaa vasten. Tämän piti olla pelkkää seksiä, joten moiselle turhuudelle kuin koskettelelulle ei ollut tarvetta. Elin ei tarvinut tuntea saavansa tästä jotain hellyyttä. Hän ei tarvinnut sellaista. Nyt kun Mikaelin kädet olisivat pois tieltä, hän saattoi palata tuon valmisteluun. Hän laski huulensa takaisin paljaalle nännille, näykki ja imi sitä hetken aikaa, samalla kun hänen vapaa kätensä lähti liukumaan farkkujen nappia kohden. Nopeasti nekin olivat auki, ja Eli saattoi ujuttaa kätensä housujen sisälle. Hän tarttui vankalla otteella kokelaansa kovettuneeseen elimeen, hyväili sitä tiukasti ja vaativasti.

Mikael voihkaisi tyytyväisenä tuntiessaan miten Eli lukitsi hänen kätensä pään yläpuolelle, tehden hänestä näin toimintakyvyttömän. Hän nosti käsiään kevyesti otetta vastaan, mutta vain kokeillakseen sen pitävyyttä, jonka jälkeen hän rentoutui tyytyväisenä Elin alle.
Kauaa hän ei tosin ehtinyt nauttia siitä hiljaisesta autuuden tunteesta, kun mies jatkoi jo hänen valmistelemistaan. Hän puski rintakehäänsä tiukemmin vasten Elin kuumaa suuta, puri hampaitaan yhteen, jotta ei olisi voihkinut yhtään aiempaa kuuluvammin. Hänen kehonsa nytkähti aina silloin kun toinen antoi hampaidensa pureutua herkkään ihoon ja jännittyi tuon imiessä sitä.

Mikaelin jalat liikehtivät levottomana, kun hän yritti saada niitä sängyn reunalle jolloin hänen oma asentonsa olisi hieman tukevampi ja liikkuminen helmpompaa. Kantapäät luisuivat kuitenkin aina ilman varaan ja yrittäminen loppui sillä samaisella sekunnilla kun Elin käsi puristui hänen kalunsa ympärille.
Mikael haukkoi henkeään kun kuuma nautinto lähti liikkeelle lantion seudulta ja levisi aina vain eteenpäin. Luoja miten hyvältä tuntui. Aivan kuin Eli olisi pakottanut hänet nauttimaan, eikä olisi edes antanut hänelle muita vaihtoehtoja. Se tuntui hyvältä.

Eli hyväili Mikaelin vartta vain hetken aikaa, sillä tässä oli kyse kuitenkin loppujen lopuksi myös siitä, että hän saisi myös itse oman nautintonsa. Niinpä hän liu'utti kiimatippojen liukastamat sormensa Mikaelin varrelta alas, hyväillen ohimennen kiveksiä ja herkkää välilihaa niiden alla, ennenkuin ryhtyi sovittamaan ensimmäistä sormeaan tuon aukolle. Hän ei leikitellyt kauaa ennenkuin työnsi sormensa sisään. Mikaelilla oli ollut kiire päästä hänen alleen, joten nyt hän toteuttaisi tuon toiveen. Hän tiedosti etäisesti, että rikkoi parhaillaan kaikkia omia sääntöjään jo sillä, että oli tuonut jonkun kotiinsa. Samalla hän tiedosti etäisesti Mikaelin hakevan parempaa asentoa itselleen, mutta vielä hän ei ollut niin anteliaalla tuulella, että olisi tehnyt tuon olon mukavammaksi. Kohta, mutta ei vielä. Hän jatkoi suullaan kiusoittelua, vaihtaen välillä toiselle nännillä, samalla kun sujautti sisään toisenkin sormen.

Mikaelin lantio liikkui samassa rytmissä Elin käden kanssa, vaikka hänen päänsä ei ollut menossa enää lainkaan mukana. Hän tunsi aivan liikaa, jotta olisi voinut keskittyä yhden tietyn pisteen tuntemuksiin. Onneksi hänen kehonsa oli mukana siinä missä mentiin, vaikka pää olikin jäänyt jo aikaa sitten pois kyydistä.
Hän oli jo sulkenut aikaa sitten silmänsä, kun ne eivät vain yksinkertaisesti olleet enää pysyneet auki, mikä vain voimisti hänen ruumiinsa tuntemuksia. Hän kiskoi vaitomaisesti käsiään Elin otetta vastaan, vaikka ei varsinaisesti toivonutkaan tuon päästävän irti. Käden puristus hänen ranteidensa ympärillä tuntui aivan yhtä hyvältä ja kuumalta, kuin märkä suu hänen nännillään. Otteen tuoma hallinta oli se, joka kiihdytti Mikaelin vartaloa entistä nopeampaan tahtiin. Rintakehä työntyi tiukemmin Elin suuta vasten tuon tehdessä taikojaan sillä.
Kun Mikael hetken päästä sitten tunsi sormet jalkojensa välissä ja peräaukollaan, hän huusi voimatta pidätellä yhtään. Hän tunsi milloin paine antoi periksi ja milloin tunkeutuminen muuttui nautinnoksi. Yksi sormi tuntui vain hieman liian vähäiseltä. Hänen kalunsa tuntui kaipaavan uudelleen kosketusta ja nykivän samaan tahtiin, kuin hänen suolensa puristui Elin sormen ympärille.

Eli valmisteli Mikaelia melko puolihuolimattomasti ja nopeasti tulevaan koitokseen. Hän lähes survoi kolmannen sormensa sisään, odottamatta tarpeeksi kauaa jotta Miakelin vartalo ehtisi sopeutua ensimmäiseen kahteenkaan. Hän liikutteli sormiaan armotta, siirtäen suunsa näykkimään toisen kaulaa ja lopulta hän painoi huulensa kokelaan huulia vasten, ikäänkuin hiljentääkseen tuon.
Leikiteltyään omasta mielestään tarpeeksi kauan, Eli veti sormensa ulos, vapautti hetkeksi Mikaelin kädet jotta sai kiskottua tuolta housut pois jaloista, ja ryhtyi availemaan omia housujaan. Hän nousi sängyltä vain sen verran, että sai riisuttua housunsa. T-paitansa hän piti päällään, lähinnä jotta ei esittelisi vahingossakaan Mikaelille koko selkänsä peittävää viikatemies tatuointia. Saatuaan alaruumiinsa paljaaksi, hän asettui takaisin Mikaelin jalkojen väliin, ottaen tuon kädet taas hallintaansa. Hänen ei tarvinnut kysyä, oliko toinen valmis, sillä sillä ei ollut mitään väliä. Eli oli jo aikaa sitten unohtunut seksin himoihin, antanut periksi omille huonoille tavoilleen.

Mikael huusi, enemmän yllättyksestä, kuin kivusta Elin survoessa hänen sisäänsä lisää sormia. Samassa Eli hiljensikin hänet omalla suullaan, eikä hän taaskaan tietänyt mihin olisi pitänyt keskittyä. Kolme sormea tekivät kipeää vain jossain määrin, mikä sai Mikaelin tuntemaan olonsa hetken aikaa käytetyksi ja likaiseksi. Hän muisti vielä hämärästi ajan, jolloin tällainen hätäinen valmistelu olisi saanut hänen intonsa lopahtamaan ja hänet lopettamaan leikin kesken, mutta enää ei ollut niin. Samaan aikaan hän tunsi itsensä täysin kyltymättömäksi, ottaessaan Elin sormet sisäänsä yhä uudestaan ja uudestaan, voihkien samalla täyttymisen vuoksi.
Ehkä hänen olisi pitänyt harkita mieshuoran työtä poliisin sijasta.

Sitten Eli soikin hänelle lyhyen hengähdystauon, ryhtyessä hankkiutumaan eroon lopuista, turhista vaatekappaleista. Mikael käytti kyseisen hetken miettien, miltä mahtaisi näyttää Elin silmissä. He eivät olleet vielä kovinkaan vanha työpari, mutta toisen kasvot, ilmeet ja eleet olivat tulleet ainakin jossain määrin tutuiksi. Tuskin heistä kumpikaan olisi uskonut tai odottanut heidän päätyvän tällaiseen tilanteeseen. Mikael tunsi miten ohut noro kuolaa valui hänen suupieltään pitkin, kasvot helottivat himosta, hän oli alasti ja jalat avoimina, valmiina ottamaan Elin sisäänsä koko matkalta. Ei tosiaankaan sellainen tilanne, johon oletti päätyvänsä kun esiteltiin uudelle työtoverille.
Samassa Eli olikin jo hänen yllään ja lukitsi hänen kätensä takaisin omalle paikalleen. Raskaasti huohottaen, puoliavoimin silmin, Mikael katsoi miestä ja virnisti vinosti. Samalla hän levitti vielä jalkojaan, jotta Elin tiellä ei olisi mikään.

Eli nousi polvilleen, päästäen Mikaelin kädet hetkeksi otteestaan ja tarttui tuota lantion molemmilta puolilta kiinni ja työnsi kokelaan lähemmäs tyynyjään. Hän ei halunnut pudota sängystä kesken kaiken, joten oli parempi että he olisivat kunnolla vuoteella. Kun se olisi tehty, hän asettuisi takaisin toisen ylle, lukiten kädet taas toisen kätensä alle. Toisella kädellään hän asetteli itsensä Mikaelin suloiselle aukolle, eikä malttanut odottaa että saisi tuntea sen puristuksen omalla varrellaan. Hitaasti hän ryhtyi työntymään sisään. Sen verran hänellä oli vielä järkeä ja itsehillintään tallella, ettei hän vain survaissut itseään sisään, sillä tiesi että repisi toisen kappaleiksi jos tekisi niin. Hidas työntyminen oli kuitenkin hyvin hermoja kiristävää, sillä hän oli malttamaton. Mikael oli kuitenkin vielä suhteellisen tiukka, johtuen hänen huolimattomasta valmsitelustaan, ja jos hän olisi yrittänytkin päästä tappiin asti nopeasti, se olisi ollut myös kivuliasta hänelle. Hän oli kuitenkin saanut nuppinsa jo sisään, joten hän saattoi siirtää kätensä Mikaelin varrelle, voidakseen hyväillä tuota.

Mikael siirtyi Elin ohjaamana ja omilla käsillään hieman auttaen peremmälle sängyssä. Nyt hänen omatkin jalkansa olivat tukevammin sängyllä, joilloin liikkuminen oli huomattavasti helpompaa. Eli ei tosin ilmeisesti ollut vieläkään sitä mieltä, että hänen kuuluisi liikkua itsenäisesti, sillä tuo lukitsi hänen kätensä takaisin ylös heti kun he olivat keskellä sänkyä. Ei sillä, että se olisi jotenkin haitannut häntä. Tällainen hallinta oli vain kiihottavaa. Mikael ehti suoda nopean ajatuksen sille, että eikö Elin olisi ollut vain helpompi sitoa hänet.
Hän levitti jalkansa uudestaan, jotta Eli pääsisi vaivattomasti niiden väliin ja seuraavassa hetkessä tuon elimen tylppä kärki painuikin jo häntä vasten. Mikael taipui nyt kunnolliselle kaarelle, vasten Elin lantiota. Jopa niin, että hänen olkapäidensä nivelet sanoivat oman vastalauseensa toisen miehen pitäessä edelleen tiukasti kiinni hänen ranteistaan.

Nautinto säkenöi ja salamoi hänen elimistössään kun Eli työntyi hitaasti hänen sisäänsä. Mikael puri huultaan ettei olisi voihkinut ja huutanut entisestään. Hän työnsi itseään paremmin Eliä vastaan, aina siihen asti kun tuo tarttui kiinni hänen vehkeestään.
Hän oli aivan omilla rajoillaan. Jo se, että Eli pääsisi jossain vaiheessa loppuun asti hänen sisällään, saattaisi olla riittävä ärsyke laukaisemaan hänen orgasminsa. Hänen kasvonsa vääntyivät irveeseen ja silmät puristuivat kiinni laukeamisen tarpeen voimasta. Mikael lukitsi parhaansa mukaan kaikki lantionsa sisäiset lihakset ja toivoi voivansa pidätellä itseään riittävän pitkään.

Eli tunsi orgasmin sykkivän pulssinlailla Mikaelin varressa, ja sen sijaan että olisi jatkanut tuon hyväilyä, hän lukitsi sormensa aivan varren juurelle, estääkseen näin Mikaelia laukeamasta. Eihän se sopinut, että tuo laukeaisi heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ehei, hänenkin täytyisi saada hupinsa. Eli lähti työntymään sisään nopeammin kuin oli aikonut, ja lopulta hän oli niin syvällä kuin vain pystyi olemaan. Jumalauta miten toinen puristi hänen varttaan, se sattui miellyttävällä tavalla. Eli huokaisi nautinnollisesti ja ryhtyi melkein samantien liikuttamaan lantiotaan nopeassa tahdissa edestakas, tasapainoillen lähinnä polviensa varassa, yrittäen olla katkaisematta Mikaelin sormien verenkiertoa. Elin ilme oli täynnä synkkää nautintoa, eikä siitä hölmöstä hymystä ollut jälkeäkään. Nyt he olivat kaksin ja intiimisti, hänen ei tarvinnut esittää mukavaa ja hölmöä etsivää. Eli kumartui alemmas voidakseen painaa huulensa taas vasten Mikaelin huulia.

Aika tuntui pysähtyneen. Kun Eli kietoi ja puristi sormensa, Mikaelin kalun tyveen, se tuntui lähes kivuliaan ihanalta. Tekeytynyt orgasmi yritti puskea eteenpäin hänen elimistössään, mutta ei päässyt. Se törmäsi yhä uudestaan Elin tekemään seinään, mikä sai Mikaelin voihkimaan tuskaisena. Hänen vartalonsa joka ikinen, pieninkin lihas tuntui jännittyneen pidättelyn vuoksi ja sai hänet tuntemaan olonsa jollain tapaa hyvin alistetuksi ja hallituksi. Edes käsien lukitseminen ei tehnyt vastaavanlaista oloa.
Kun Eli työntyi eteenpäin, Mikael avautui entisestään. Kun Eli pääsi pisteeseen, jota syvemälle oli mahdoton päästä, hän voihki kuin apua pyytäen.

Elin lähtiessä liikkumaan, Mikael seurasi tuon kasvojen ilmeitä puoliavonaisten silmiensä raoista, miettien näyttikö itse aivan yhtä hurmioituneelta kuin tuo. Samalla hän pani merkille, kuinka eri ihmiseltä toinen näytti. Kukaan asemalla ei varmaankaan ollut nähnyt miestä vastaavanlaisena. Tosin, tuskimpa kukaan muu oli päätynyt miehen kanssa myöskään sänkyyn.
Samassa Eli suutelikin häntä. Mikael vastasi suudelmaan tyytyväisenä, vaikka se vain kasvattikin hänen pakottavaa tarvettaan laueta. Samaan aikaan kun hänen olonsa muuttui pidätellystä nautinnosta lähest tuskaiseksi, Mikael mietti, että olisi voinut jatkaa näin ikuisuuksia. Hän voisi antaa Elin pistää itsensä käsirautoihin ja antautua tuolle sitten kaikissa maailman asennoissa, sekä tasoilla.
Eikä tämä ollut edes mitään ihastumista. Pelkkää, hevetin hyvää seksiä.

Eli alisti Mikaelin tosissaan täydellisesti alleen, kontrolloiden tuon liikkumista sekä orgasmia. Hän ei olisi kuunnellut vastaväitteitä jos Mikaelilla niitä olisi edes ollut. Tuo oli pyytänyt päästä hänen alleen, ja siinä hän nyt toiveidensa mukaisesti oli. Eli kiihdytti vauhtiaan, hakien omaa orgasmiaan yhtä nopeasti kuin Mikael. Hän puristi silmänsä kiinni ja irroitti huulensa Mikaelin huulilta, haluten kuulla kuinka tuo voihkisi ja anelisi häneltä lisää ja enemmän, nopeampaa ja kovemmin. Hän painoi hampaansa Mikaelin kaulalle, näykkien ja imien ihoa himoonsa unohtuneena. Alitajuntaisesti hän oli tajunnut näyttävänsä liikaa todellisesta itsestään tälle kokelaalle, ja yritti sen takia pitää kasvonsa pois tuon silmien edestä.