Rakkautta ennen. K-18

Lewis ainakin seurasi kiihkeästi Samanthan tanssia, lähes kuolaten itsekkin. Luca sen sijaan tuijotti sinne sun tänne, aina katseen välillä palaten Ryanin pöytään ja tuon seuraan. Luca kuitenkin piti huolen, ettei Ryan missään vaiheessa nähnyt hänen katsovan.

Kun Samantha palasi Luca heräsi jälleen omista ajatusmaailmoistaan ja katsoi mitä Samantha tarkoitti. Hän irvisti kieli suustaan ulkona ja oli yökkäävinään. "Olisiko huoruus?", Luca ehdotti ja tirskahti nauruun. "Kyllä käy sääliksi sitä von Heavenia, jonkun pitäis kertoa sille millanen sen naikkonen oikeesti on.", Lewis huomautti katsellesaan kuitenkin Samanthaa.

"Eiköhän se itsekkin tiedä, minne lusikkaansa työntää.", Luca totesi huokaisten, kaataen uuden drinkin kurkkuunsa. Tuollaiset naisen inhottivat häntä suuresti. Jos kyseessä olisi ollut Lucan tyttöystävä, moinen heitukka olisi saanut lemput jo aikapäiviä sitten. "Mä käyn kusella.", Luca totesi ja nousi pöydästä, astellen sitten vessaan.

Samantha siemaili drinkkiään katsellen kuitenkin samalla silmät palaen kohti Ryanin seuralaista. Samantha rakasti draamaa, kunhan ei itse ollut kyseisen draaman keskipisteessä. Miehet toivat hänen elämäänsä jännitystä ja draamaa aivain riittävästi. Hän kuitenkin nautti seurata ympärillään olevien ihmisten elämää ja urkkia heidän parisuhteitaan.

”Miksi minusta tuntuu, että Ryan on homo?” Samantha kysyy Lewisiltä Lucan jo lähdettyä.



Ryan oli pesemässä käsiään pesualtaalla Lucan tullessa sisään. Mies nyökkäsi hänelle tervehdykseksi jatkaen käsiensä pesua.

”Aikamoiset bileet”, hän totesi ihan vain ystävällisen sananvaihdon merkiksi.

Smokki istui miehen yllä todella hyvin, vaikka olikin vanhanmallinen. Se toi selvästi esiin Ryanin hyvän ryhdin ja jotenkin myös sen, ettei hän ollut aivan tavallinen opiskelija.

Lewis näytti yllättyneeltä Samanthan kommentista koskien Ryanin seksuaalisuutta. "Täh? Meinaatko? No toisaalta, jos miettii millasen ämmän kaa se on, ni hyvin mahdollista..", Lewis mutisi mietiskellen, siemmaillen juomaansa. Hän ei ollut koskaan ajatellutkaan moista asiaa, miksikäs olisikaan?

Luca työnsi huokaisten wc:n oven auki ja asteli sisälle pää hieman riipuksissa. Hän kuitenkin kohotti katseensa nähdessään edessään parin jalkoja ja hänen silmänsä pysähtyiivät tervehtivään Ryaniin. "Joo, niin on.", Luca totesi viileän rauhallisesti astellessaan vapaalle pisuaarille. Nämä Sammyn antamat ihmevaattet olivat hankalat ja Luca joutui taistelemaan hetken saadakseen vetoketjunsa auki.

"Diamondilla on ainakin hauskaa, kun katsoo miten se siellä lääppi tanssilattialla miehiä.", Luca totesi samaan asialliseen, viileään keskustelusävyyn. Häntä oikeastaan kiinnosti mikä Ryanin reaktio moiseen oli.

Samantha innostui Lewisin vastauksesta: ”Niinpä. Diamond on kyllä sen näköinen tyttö, että kaikki miehet haluu sen sänkyyn, mutta kuitenkin sen luontoinen, että kukaan tuskin haluaa seurustella sen kanssa. Ryanilta taas oletetaan seurustelua nätin tytön kanssa. Diamond on täydellinen tyttö siihen. Oikea seurapiiri horo!”

Samantha vilkaisi tyhjää lasiaan: ”Haenko lisää juotavaa?”

Noustessaan Samantha horjahti. Tyttö alkoi olla todella humalassa. Eikä ihmekkään kun mietti hänen nauttimaansa tequila määrää. Olihan hän juonut jo pari paukkua baaritiskillä odotellessaan muiden juomien valmistumista.



Ryan huokaisi: ”Tiedän”.

Hän asteli Lucan ohitse mennessään kuivaamaan käsiään. ”Minulta odotetaan seurustelua Diamondin kanssa, koska hän on kaunis ja hyvästä perheestä. Suoraan sanottuna itse en juuri välittäisi”.

Ryanin ilme oli vakava.

”Maistuuko tupakka? Voin tarjota?” Ryan kääntyi Lucaa kohti kohottaen toista kulmaansa. Baarissa oli pieni tupakkahuone lähellä ulko-ovea.

Lewis nyökkäsi Samanthan arvioille. Toinen oli varmasti oikeassa. Hänkin voisi hypätä Dimondin kanssa sänkyyn, muttei seurustella, ei todellakaan. "Joo, hae vaan.", Lewis totesi mutta huomatessaan Samanthan horjahtavan mies nousi ripeästi ylös ja tarttui naista olkavarresta. "Ehkä jos mä haen sittenki?", Lewis virnisti vinosti hymyillen ja lähti sitten vastausta odottamatta kohti tiskiä hakemaan heille uutta juotavaa.

Luca kuunteli Ryanin tilitystä oikeastaan suuremmin yllättymättä. Hän oli aavistellut jotain tämän suuntaista. Saatuan tarpeensa hoidettua Luca siirtyi pesemään käsiään ja katsoi sitten Ryania kohti. "Toki, en koskaan kieltäydy tarjouksista.", Hän virnisti pienesti ja kuivasi sitten kätensä.

Hän lähti Ryanin edellä kohti tupakkahuonetta, vilkaisten samalla tanssilattialle päin heidän siitä ohimennessään. "Otan osaa.", Luca totesi ja osoitti sitten peukalollaan tanssilattialle jossa Diamond yhä kiehnäsi jotain äijää vasten.

Ryan ei edes viitsinyt vilkaista Diamondin suuntaan. Tyttö hakisi hänet, jahka tarvitsisi häntä. Juuri nyt tällä näytti olevan kädet täynnä töitä uuden ihailijansa kanssa. Ryan, kuten kaikki muutkin koko koulussa tiesivät, että Diamond oli täysi lumppu. Sitä ei tarvinnut kenenkään kertoa Ryanille. Ryan oli kuitekin se, joka virallisesti seurusteli Diamondin kanssa.

Tupakkahuoneessa ei juuri sillä hetkellä ollut muita. Ryan tarjosi Lucalle tupakan ja tulta heti siihen perään. Saatuaan oman tupakkansa syttymään hän kysyi: ”Onko se vallaton kiharapää sinun tyttöystäväsi? Se joka oli aiemmin päivällä kanssasi voimailusalilla ja nyt keikistelee sisäkön puvussa ympäri baaria?”



”Hei kaunotar”, jälleen joku vanhemmista pojista saapui piirittämään Samanthaa. Nyt se oli helppoa, kun Lewis ja Luca eivät olleet paikalla. Poika istuutui pöytään lupaa kyselemättä ja liimaantui kiinni Samanthaan.

”Hei, voisitko lähteä vetämään”, Samantha totesi ja yritti itraantua ällöttävälle haisevasta nuoresta miehestä. Kyseinen mies kuitenkin kietoi kätensä Samanthan vyötärön ympärille.

”Hei häivy!” Samantha kivahti jo paljon kiukkuisemmin.

”Ollaanpa sitä ärhäkkä pikku söpöliini”, poika virnisti Samanthalle ja painoi sitten huulensa kiinni Samanthan huuliin.

Samantha olisi voinut oksentaa miehen suuhun. Harmi vain, että mies tukki hänen suunsa niin tiiviisti, ettei se tainnut olla mahdollista. Samantha yritti erkaantua miehestä, mutta mies veti naista tiukemmin itseään vasten.

Luca otti tarjotun savukkeen kiittäen vastaan ja veti sitten pitkät henkoset, puhaltaen savut rauhallisesti ulos. Hän meinasi kuitenkin tukehtua yskäänsä kuullessaan Ryanin kysymyksen. "Ai Sammy? Ei, ei todellakaan. Tai siis, eihän hänessä kai mitään vikaa oo, mut ei ihan mun tyyppiä.", Luca virnisti ja nojasi sitten seinää vasten.

Hetkeksi hänen oli otettava hölmö, punainen peruukki päästään. Hänen päänahkaansa kuumotti ja ilmastoidussa tupakointikopissa oli mukavan viileää. Luvan omat sähkönsiniset hiukset olivat pörrössä jokaiseen ilmansuuntaan, kuten yleensäkkin. Hän hymyili jokseenkin anteeksipyytävän näköisenä Ryanille. Hymy oli omalla tavallaan surullinen.


Lewis palaili juuri parahiksi nähdäkseen Samanthan jonkun toisen kimpussa, tai ainakin se siltä näytti kunnes nuori mies katsoi tarkemmin ja näki Samanthan yrittävän työntää miestä luotaan. Lewis ei ehtinyt ajatella sen enempää, vaan toimi. Hän asteli, oikeammin tömisteli, pöydän luokse ja löi juomat pöytään kuuluvasti. "Anteeksi, mutta suutelet juuri mun tyttöystävää.", Lewis sanoi ajattelematta ja tarttui vierasta miestä olkapäästä.

Hän oli paljon pienempi ja heiveröisempi kuin Luca, vaikka pituutta heillä oli lähes samanverran, silti Lewis ei aikonut perääntyä, vaan puristi lujasti vieraan miehen hartiaa ja kiskoi tuota irti Samanthasta.

Ryan nyökkäsi Lucalle jatkaen alakuloisen näköisenä tupakkansa imeskelyä. Joku sentään pystyi sanomaan kun joku ei ollut tyyppiä. Ryanilla ei ollut ollut mahdollisuutta siihen kun hänen vanhempansa kuulivat kuka hänestä oli kiinnostunut. Diamondin perhe oli todella tunnettu metsästäjä perhe Heavenin piireissä. Von Heaveneille olisi suuri kunnia saada kyseisen perheen tytär sukuun, varsinkin perijän vaimoksi.

Ryan vilkaisi Lucaa tämän ottaessa peruukin pois päästään. Ryan ei voinut sille mitään, että hänen katseensä ikäänkuin nauliintui Lucan kansvoihin, joissa oli paljon mielenkiintoisia piirteitä. Etenkin Lucan sähkönsininen kuontalo kiehtoi Ryania jollain tavalla.

Samassa Ryan huomasi tuijottavansa ja käänsi nolona katseensa pois päin.

”Kiva peruukki”, Ryan ei yksinkertaisesti keksinyt mitään parempaa sanottavaa.



Samantha vetäisi ilmaa syvälle keuhkoihinsa päästessään irti haisulistaan. Hetken hänellä kesti tajuta mitä oli tapahtunut, kunnes näki Lewisin puolustavan häntä. Lempeä hymy levisi hetkeksi Samanthan huulille.

Roimassa humalassa oleva lääppijä nousi pöydästä käsiään nostellen: ”Hei, sori kaveri. En tiennyt. Kannattaa sitten pitää mielessä, että toi akka on helvetinmoinen jakorasia”.

Samantha kuuli nämä sanat ja ponnahti seisomaan välittämättä laisinkaan siitä, että tuossa liikkeessa tequila sekoitti hänen vatsaansa varsin roimalla kädellä.

”Ai, jakorasia vai?” Samanthan silmät suorastaan salamoivat. ”Mistä toi sinun 2000-luvun alun muinainen ajattelutapa on? Minun mummoni ei edes ajattele noin! Ootteko te tosiaan sitä mieltä, että nainen on lumppu, jos sillä sattuu olemaan useampi kuin kolme sänkykumppania? Häh? Mistäs niitä siveitä neitsyitä sitten teidän sänkyihin riittää?”

Samantha kohotti jo varoittavasti nyrkkiään.

Luca tuijotti kattoa eikä huomanntu Ryanin tuijotusta. Hän käänsi irvistäen katseensa Ryaniin kuullessana kehut peruukistaan. "Haha, kiitti.", Nuori mies ei voinut olla nauramatta. Hänen mielestään peruukki oli naurettava, mutta Sammyn kanssa ei voinut väitellä.

"Ei mikään hassumpi toi sunkaan asus.", Luca vinkkasi leikitellen silmäänsä ja virnisti. Hänen silmänsä kävivät Ryania läpi, päästä varpaisiin, kuin tallentaakseen kuvan mieleensä. "Ainiin, eihän me olla virallisesti esittäydytty.", Luca työnsi itsensä irti seinästä ja astui lähemmäs Ryania, ojentaen kättään tuolle. "Luca Johnsson.", Hän hymyili jokseenkin poikamaisesti esittäytyessään.

Lewisin silmät paloivat vihasta kuullessaan haukut Samanthasta. "Paraskin puhumaan! Itse juokset jokaisen kaksilahkeisen perässä!", Lewis oli myös kohottanut nyrkkinsä ilmaan, vaikkei hänellä ollutkaan varsinaista kokemusta tappelemisesta.

Hän astui Samanthan vierelle ja kietoi kätensä tuon ympärille ja katsoi tuimasti humalaiseen lääppijään. "Paras kadota ennenku täältä tulee sähköiskuja!"

Ryan naurahti kuivasti: ”Diamondille ulosanto on kaikkein tärkeintä. Kaikessa. Itse olisin voinut jättää koko bileet väliin”.

Lucan esittäytyessä myös Ryan ojensi kätensä: ”Ryan von Heaven. Älä anna sen kuitenkaan häiritä. Pelkkä Ryan riittää”.

Hetken aikaa Ryan mittaili hetken aikaa Lucaa katseellaan. ”Sinähän olet hyvä tuliaseiden kanssa?” Nopeasti hän lisäsi Lucan mahdolliseen kummastuneeseen ilmeeseen. ”Joudun vapaa-ajalla tekemään töitä Heavenille ja olen välillä koulun johdonkin kanssa tekemisissä. Sinusta on pari mainintaa siellä”.



Samantha olisi varmaan ollut humaltuneen lääppijän kurkussa kiinni, jos Lewis ei olisi tarttunut hänestä kiinni. Onneksi kyseinen kusipää oli kiinnittänyt katseensa Diamondin tyttöporukkaan, eikä edes huomannut Samanthaa tai Lewisiä enään.

Samantha rentoutui suorastaan silmiinnähden ja malttoi istuutua jälleen. Hän nappasi kunnon huikan uudesta juomastaan ja katsoi sitten Lewisiin: ”Kiitos”.

Kovasta ulkokuorestaan huolimatta Samantha tunsi itsensä loukatuksi, eikä häntä edes huvittanut enään juhlia. Hän kuitenkin päätti riipaista kunnon kännit, jos vaikka unohtaisi siinä sivussa häntä lääppinen kusipään.

”Ootko nähny Lucaa? Vai lähtikö se Kanadaan asti kuselle?” Samantha kysyi yrittäen selvitä akuutista alakuloisuudestaan mahdollisimman nopeasti.

Samassa DJ-kopin eteen nousi nainen, joka ilmeisesti kuului juhlajärjestäjiin. Hänen kasvoillaan saattoi nähdä pienen mikrofonin, joka oli pieni kuuloke korvalla ja vastaanotin poskella.

”No niin juhlijat! Pikku hiljaa olisi ensimmäisen bilekisan aika! Aivan ensimmäiseksi meillä olisi striptease kisa, johon te voitte käydä ilmoittamassa kaverinne! Kisaan mahtuu vielä kolme osallistujaa ja palkinnoksi on drinkkilippuja sun muuta pientä! Ilmoittautuminen onnistuu täällä DJ-kopin luona. Minä Hengailen täällä ja otan ilmoituksia vastaan! Itseään ei voi ilmoittaa vaan sen pitää ehdottomasti olla kaveri!”

”Ilmoitetaanko Luca?” Samantha kysy virnistäen.

Lucan ilme todella muuttui hämmentyneeksi. Miksi hänestä oli maininta johtokunnassa? Oliko hän muka niin hyvä? Luca näytti kiusaantuneelta ja hänen hymynsä oli sen mukainen. "Ai, vai niin. Noh, kaipa minä sitten olen hyvä niiden kanssa."

Ja sitten mies ei voinut olla nauramatta. Koko kiusaantuneisuus oli saanut hänet hetkeksi pois tolaltaan, ja ainoa mikä helpotti hänen oloaan oli nauru. Samassa hän kuului utuisesti kuulutuksen, jostain stripteasesta, enempää hän ei kuullut koppiin.

"Saisinko pummata sinulta vielä yhden tupakan, Ryan?", Luca hymyili, tällä kertaa valloittavasti.


Lewis hörppäsi itsekkin suuren huikan juomastaan ja katsoi Samanthaa lähes palvoen, ja oli aikeissa pyytää anteeksi ennenkuin Sammy avasi suunsa. "Jaa-a, hyvä kysymys. Eipä oo näkyny. Liekö lähteny jonkun naisen mukana..", Lewis huokaisi. Sillä äijällä kävi aina tuuri! Uusi huikka katosi hänen kurkkuunsa kun hän keskittyi kuuntelemaan kuulutusta.

Ilkeä virne levisi Lewisin kasvoille ja hän katsoi Samanthaa kuin pikkupoika pahanteossa. "Hyvä idea!"

Ryan hymyili rohkaisevasti: ”Heaven kerää tietoja taitavista oppilaista siltä varalta, että kyseisiä taitoja tarvitaan. Mitä sinä tällä hetkellä opiskelet? Kenttäagentiksi vai?”

Ryan ojensi Lucalle toisen savukkeen ja katsoi haikeana siihin suuntaan, jossa hänen pöytänsä oli. Häntä ei itseasiassa olenkaan kiinnostanut mennä jälleen istumaan Diamondin ja tämän tyttöystävien kanssa. Kuten hän oli hetki sitten sanonut, häntä ei olisi kiinnostanut olla koko juhlissa.

Välillä Ryan toivoi, että joku muu, kuin hänen sisarensa, ymmärtäisi mitä olisi olla suuren firman perillinen. Se ei todellakaan ollut helppoa.



Samantha virnisti jälleen huomattavasti pirteämmin ja pomppasi ylös paikaltaan. Hän kipitti nopeasti DJ-koppiin katoavan naisen perään. Hetken aikaa hän roikkui kopin ulkopuolella ja ilmoitti Lucan kisaan ennen kuin palasi pöytään.

”Se oli sitten sinun ideasi”, Samantha virnisti ilkikurisesti, vaikka tiesi, ettei Lewis keksisi mitään vastaavaa ilman häntä. Hän tiesi myös, että Luca tiesi tämän myös. ”Täällä on myös paljon muita kisoja. Niin sanotut, rajummat kisat tulevat vähän myöhemmin. Ilmoittauduin itsekkin yhteen”.

Samantha mietti tarvitsevansa jälleen lisää juotavaa. Hän ei välittänyt vaikka konttaisi kotiin.

Luca otti savukkeen kiittäen ja sytytti sen. Hän huokaisi savut ulos suustaan katsoen jälleen hetken kattoa, ennen kuin käänsi katseensa takaisin Ryaniin. "Jep, kenttäagentiksi.", Hän totesi ja katsoi sitten tanssilattian puolelle huomattuaan Ryanin katseen.

"Kuule, jos mä tarjoan sulle juoman kiitokseksi tupakoista? Saisit hyvän syyn istua vaikka meidän pöytään hetkeksi.", Hän hymyili lohduttavasti ja työnsi yllättäen kasvonsa aivan Ryanin kasvojen lähelle. "Saat vielä ryppyjä jos näytät tuolta jatkuvasti.", Luca totesi tuijotettuaan hetken aikaa Ryania aivan läheltä, ja veti sitten päänsä pois virnistäen. "Yritä pitää hauskaa."


Lewis katsoi Samanthan perään kun tuo kävi ilmoittamassa Lucaa striptease kilpailuun. Hän pystyi jo näkemään Lucan panikoivan ilmeen kun tajuaisi joutuvansa osallistumaan moiseen nöyryytykseen. Luca tarvitsisi paljon juotavaa sitä ennen.

"Jos käyt hakemassa lisää juotavaa, mä tuun mukaan.", Lewis ilmoitti. Hän ei päästäisi Sammya enää yksin mihinkään äskeisen tapauksen jäljiltä.

Ryanin ilme kirkastui huomattavasti tämän kuulessa Lucan ehdotuksen. Nopeasti hän kuitenkin loihti naamansa peruslukemille. Eihän hän voinut näin riemastua saadessaan hyvän syyn päästä pois tyttöystävänsä seurasta.

”Kyllähän se sopii”, Ryan vastasi lopulta ottaen itsekkin uuden tupakan. Ryan poltti yleensä harvoin, jos ollenkaan. Viimeaikoina hänestä kuitenkin tuntui siltä, että se oli lisääntynyt huomattavasti sitä mukaa, mitä ärsyttävämmäksi Diamond muuttui.

Samassa Luca tunki naamansa melkein kiinni Ryanin kasvoihin, mikä sai Ryanin melkein perääntymään. Lucan kommentti rypyistä sai hänet kuitenkin naurahtamaan, jopa vähän vapautuneesti. ”Meille von Heaveneille taitaa tulla ryppyjä ihan ammatinvalinnan vuoksi enemmän kuin muille. Tuskin siihen auttaa enään mikään”.

”Jos muuten kiinnostaa, ota ihmeessä muutama aseteknikon kurssi itsellesi”, Ryan neuvoi hymyillen. ”Siitä on hyötyä tietää, miten oma ase toimii. Samoin kuin muiden aseet. Lisä sivistys aseiden saralla ei haittaa koskaan ja mistä sen teitää, vaikka innostuisit enemmänkin aseiden kehittelystä”.

Ryan irvisti hiukan tuskastuneen oloisena lauseensa päätteeksi: ”Alan kuulostamaan ihan isältäni”.



Samantha hymyili ystävällisesti Lewisille: ”Kyllä minä nyt selviän. En ole enään niin kauheassa kännissä, vaikka haluaisinkin”.

Samantha nousi pöydästä. ”Minun pitänee ostaa kerralla useampi juoma, että saadaan Luca sellaiseen känniin, ettei se erota enään taivasta ja maata, jos meinaamme saada sen lavalle vielä täänään”.

Sen sanottuaan Samantha pyyhkäisi baaritiskille, kuin pieni pyörremyrsky.

Luca nyökkäsi Ryanille. Luultavasti hän oli oikeassa ammantinvalinnan varjopuolesta, rypyistä. Ei sillä että Luca olisi hirveästi välittänyt, kunhan nyt yritti piristää toista.

"Kiitos ehdotuksesta, mutta olen jo ilmoittautunut.", Luca näytti kieltään Ryanille ja veti sitten uudet henkoset savukkeestaan. Hän oli jo lähes päässyt sen loppuun. Se maistui kauhealle, yhä vieläkin, mutta kännissä sitä tuli poltettua.

"Ja hei, älä välitä. Sinun tuleekin kuulostaa vähän isältäsi, jos aiot jatkaa hänen työtään.", Luca virnisti pienesti ja stumppasi sitten tupakkansa. "Tulehan, Sammy ja Lewis varmaan luulevat minun jo karanneen jonkun sänkyyn.", Hän nauroi hieman omille sanoilleen ja pudisti sitten päätään. Samalla hän tajusi, että olisi voinut suudella Ryania hetki sitten. Mikä ihme häntä vaivasi?

Lewis naurahti. "Olet oikeassa, tuo niin paljon kuin saat!", Hän huikkasi vielä Samanthan perään. Samassa hän näki Lucan astuvan ulos tupakkahuoneesta. "Hei, Luca!", Lewis vilkutti virne kasvoillaan sinitukkaiselle ystävälleen.

Samantha huomasi myös Lucan ja hänen ilmeensä kirkastui selvästi, kun hän huomasi kenen seurassa ystävänsä oli. Samantha toivoi näyttävänsä hyvältä ja asteli Lucan luo niin keimailevasti kuin osasi. Kyllä Samantha tiesi, että Ryan von Heavenilla oli tyttöystävä, mutta eipä natukka juuri tuntunut välittävän poikaystävästään.

Samassa Samantha muisti kähmijänsä sanat. Keimaileva liike loppui kuin seinään ja hän tyytyi kävelemään Lucan luo aivan tavallisesti.

”Hei Luca. Olen menossa baaritiskille. Otatko jotain erikoista?” Samantha ei enään edes uskaltanut vilkaista Ryaniin päinkään. Mikä häntä oikein vaivasi? Ei hänen pitäisi ottaa näin nenillensä, jonkun jätkän huomautteluista.

Luca vilkutti ensin Lewisille tervehdyksen ja katsoi sitten Samanthaa kohti joka tuli heidän luokseen hän hymyili naiselle vaikka huomasikin tuon käyttäytyvän erikoisesti. "Yllätä mut, ja tuo jotain Ryanille.", Luca osoitti peukalollaann olkansa yli Ryania kohti ja virnisti sitten. "Äijä taitaa olla väkevämmän tarpeessa."

Luca asteli sen sanottuaan kohti pöytäänsä. "Ryan, jos viitsit niin auta Sammya juomien kanssa.", Hän huikkasi vielä taakseen ja asteli sitten pöytään ja rojahti tuolille istumaan. Huh, mikä ilta. Sen täytyi johtua siitä sätkästä jonka hän poltti Sammylla. Eihän hänellä muuten olisi tälläisiä outoja ajatuksia?

"Mikä mättää?", Lewis kysyi virnistäen Lucan istuuduttua. "Miks ihmeessä sulla on von Heavenin vesa mukanas?", Lewis oli syystäkin ihmeissään. Luca ei ollut koskaan aikaisemmin varsinaisesti ollut missään yhteyksissä Ryanin kanssa, tai ainakaan kaveerannut toisen kanssa.

"Se tahtoi vähän pesäeroa Diamondiin.", Luca virnisti. "Ja mikä toi typerä virne sun naamallas on?", Luca kohotti toista kulmaansa kysyvänä, aistien Lewisillä olevan jotain salattavaa. "Eeei niin mikään."

Samantha punastui hiusjuuriaan myöten, kun Luca pyysi Ryania auttamaan häntä. Hän kuitenkin hymyili Ryanille ja viittoi tätä seuraamaan itseään.

Baaritiskillä Samantha tilasi edellistä isomman satsin kurkun kostukkeita: ”On se hyvä, että on raavas mies mukana. Saan kaiken kannettua”.

Samantha hymyili Ryanille. Jostain syystä hän ei kuitenkaan osannut millään olla oma itsensä.

”Sinua vaivaa jokin”, Ryan sanoi ykskantaan katsellessaan vieressään vääntelehtivää Samanthaa.

”Ei minua mikään vaivaa”, Samantha vastasi hymyillen niin sädehtivästi, kuin vain osasi.

”Ette taida tietää, että minulla on pikkusisko”, Ryan sanoi kuin ohimennen. ”Kun elää naisten kanssa, oppii tulkitsemaan kaikkein yksinkertaisimmatkin eleet ja ilmeet, sekä äänen sävyt. Sinua vaivaa selvästi jokin”.

Samantha meni lukkoon.



Kuitenkin hetken kuluttua, kun he astelivat Ryanin kanssa pöytään Samantha oli jälleen oma iloinen itsensä. Ryan oli auttanut häntä pääsemään pahempien omantunnon tuskien ohitse. Samantha oli muutamassa minuutissa oppinut arvostamaan Ryanissa muutakin, kuin tämän herkullista pyllyä.

Samassa he laskivat pöytään kolme tarjottimellista juotavaa. Yksi prikka oli täytetty ääriään myöten snapsilaseilla. Eikä yhdestäkään drinkistä tai paukusta oltu unohdettu reilua luarausta alkoholia. Tietysti kaikki olivat terästetty Samanthan suosikilla, tequilalla.

”Toivon vain, ettei tämä tyttö meinaa juoda kaikkea yksikseen”, Ryan naurahti laskiessaan kantamansa tarjottimen pöytään. ”Hän ei taida selvitä muuten ehjänä kotiin asti”.

”Onneksi minulla on tällaisia raavaita miehiä suojelemassa”, Samantha sanoi virnistäen kulauttaen heti perään ensimmäisen snapsin suuhunsa. ”Minä en muuten sitten tarjoa enään tänä iltana, ellen voita sitä kisaa”.

Luca höpötteli sillä välin Lewisin kanssa. Lewis kertoi hänelle tapahtumasta kuolaavan hipelöijän kanssa ja Luca taputti ystäväänsä olalle ja kehui tämän rohkeutta. Aina välillä hän vilkaisi tiskille päin nähdäkseen miten Ryan ja Sammy tulivat juttuun keskenään. Ehkä hänen onnistuisi parittamaan nuo kaksi, vaikka Ryanilla olikin velvollisuutensa.

Kuitenkin ajatus noiden parittamisesta tuntui jotenkin väärältä. Luca tunsi jonkinlaisen piston vatsassaan ajatellessaan noita kahta yhdessä. Hän kuitenkin heitti asian mielestään.

Kun Ryan ja Sammy viimein palasivat, Luca ja Lewis olivat nauramassa juuri katketakseen jollekkin erittäin älyttömälle jutulleen. He molemmat suoristautuivat ja katselivat juomien määrää. Luca nappasi yhden snapsin ja kumosi sen. Hän ei ollut edes muistanut laittaa peruukkiaan päähän. "Mikä kisa?", Luca kysyi kulmiaan kohottaen sillä välin kun lewis kumosi jo toisen snapsinsa.

"Juohan nyt, Luca!", Lewis kehotti ja suorastaan kaatoi snapsin Lucan kurkkuun.

Samantha hymyili: ”Myöhemmin on yksi kisa, johon ilmoittauduin”.

Tyttö joi nopeasti seuraavan snapsin. Ryan tyytyi viskiin, jonka Samantha oli tilannut hänelle hänen pyynnöstään. Hän katseli hiukan surumielisenä kolmikon olemista yhdessä. Ryanilla itsellään ei ollut varmaan koskaan ollut samanlaisia ystäviä, jollaisia hän näki nyt kolme kappaletssa samassa pöydässä.

Iso osa Ryanin niin kutsutuista ystävistä janosi jollain tavalla hänen asemaansa. Siitä hyvänä esimerkkinä oli Diamond, jonka kuitenkin pitäisi olla hänen tyttöystävänsä.

”Tosiaan, minä olen muuten Samantha Garzia”, Samantha sanoi muistaen ojentaa kätensä kahden snapsin välissä. ”Luca, peruukki päähän”.

Luca meinasi tukehtua snapsiin jonka Lewis oli hänen suuhunsa kaatanut ja miehet pelleilivät hetken aikaa leikkitappelua ennenkuin rauhoittuivat. Luca tosin otti neuvosta vaarin ja kaatoi uuden snapsin kurkkuunsa.

"Niin joo, George Lewis, mutta sano Lewis.", Lewis totesi säteillen hymyä, ja ojensi myös kätensä Ryanin puristettavaksi. Hänellä ei ollut mitään tovoa edes saada Ryanin tasoista paikkaa, muttei hän myöskään välittänyt. Olisihan se omalla tavallaan hauskaa, mutta liikaa hommaa.

"Georgie-poika.", Luca virnisti ilkikurisesti ja katsoi sitten Sammya kohden. "Onko pakko? Pää hikoaa siinä.", Luca mutristi huuliaan ja katsoi Samanthaa niin anovasti kuin mies vain voi. Yrittäen tietysti olla mahdollisimman söpö.

”Lewis siis”, Ryan sanoi hymyillen ystävällisesti kätellessään Lewisiä.

”Lewis on ihan hyvä tyyppi kunhan se ei mökötä puolta iltaa”, Samantha sanoi hymyillen ja toiseen käteensä päätään nojaten. Kyseisessä asennossa hänen kaula-aukkonsa paljasti hiukan enemmän kuin oli tarkoitus ja varmasti kaikki kolme pöydässä istuvaa miestä sen huomasivat.

Samantha virnisti Lucalle, kun tämä nurisi peruukistaan: ”Ehkä ei”. Hän kaatoi uuden snapsin suuhunsa. ”Jos voitat seuraavan kilpailun, niin voin päästää sinut pahasta, joten mieti tarkkaan mitä teet. Muuten liimaan tuon peruukin sinun päähäsi”.

Samassa kilpailujen juontaja asteli jälleen DJ-kopin eteen: ”Nyt olisi sitten murut aika ottaa ensimmäinen kilpailu, mikä on tietysti meidän striptease kilpa. Kilpailun osallistujat selviävät nyt. Heti kun kuulette oman nimenne, niin tulkaa tänne!”

Samanthan virinistys leveni ja hän katsoi Lucaa: ”Paras juoda nyt kun vielä ehdit”. Samalla tyttö ojensi tälle snapsia.

Tosiaan viimeisenä juontaja tyttö sanoi Lucan nimen.

Ensin Luca oli mielissään siitä ettei hänen tarvitsisi pitää peruukkia, mutta kuullessaan Samanthan uhkauksen hänen ilmeensä venähti. Mikä ihmeen kilpailu? Mihin hänet oli ilmoitettu? Luca näytti kauhistuneelta, kun Lewis sen sijaan nauraa räkätti.

Luca kuunteli, kuunteli ja kauhistui entisestään. "Ei.. ette oo tosissanne!", Luca huudahti kauhuissaan. Striptease kilpailu?! Mies valahti kalpeaksi ja otti tosissaan Samanthan neuvosta vaarin, ja kaatoi yhden jos toisenkin snapsin suuhunsa.

"Mä niin tapan teidät..", Luca mumisi paniikissa. Hän tiesi Sunrise Cafén säännöt. Kieltäytyminen osallistumisesta huolimatta tarkoitti julkista häpäisyä, jota hän ei halunnut. Luca nousi tuoliltaan, kalpeana kuin lakana. Alkoholi humahti hänen päähänsä mukavasti ja Luca tyrkkäsi peruukkinsa Samanthalle.

"Usko hyviksesi, olet kuollut, Sammy.", Luca virnisti, mutta virneestä kuvastui miehen rimakauhu. Luca ei koskaan ollut hyvä julkisissa esiintymisissä.

Lavalle päästyään, muiden kilpailijoiden kanssa, Luca näytti huonovointiselta. Ihmiset hurrasivat heidän ympärillään ja taputtivat käsiään. "Noniin, annetaan palaa!", Juontaja huusi innoissaan. Luca puristi silmänsä kiinni ja veti syvään henkeä. Kappale lähti soimaan, ja muut lavalla olijat alkoivat heti keikuttaa lanteitaan seksikkäästi.

"Anna mennä, Luca!", Lewis huusi ja vislasi kovaa. Tästä nuori mies tuntui saavan hieman rohkeutta, ja hän alkoi liikkua hitaasti, viettelevästi musiikin tahdissa, vieden käsiään ympäri yläruumistaan, paitansa alle ja takaisin paidan päälle. Ei liikaa heti alkuun.

”Wuhuu! Luca!” Samantha kiljui kannustavasti.

Ryan katseli edelleen kiinnostuneena kolmikkoa ympärillään. Samassa Diamond asteli heidän pöytäänsä.

”Ryan, minulla on sinulle myöhemmin homma ja heitätkö kaksikymppisen?” Diamond kujersi Ryanin korvaan, kietoen kätensä tämän ympärille. Samalla nuori nainen vilkuili murhaavasti Samanthaa, joka kaatoi tyytyväisenä alkoholia kurkustaan alas ja seurasi ystävänsä suoritusta.

Tietämättään Samantha oli uhkaavalla tavalla mustankipeän Diamondin reviirillä.

”Mitä sinä teet tämän roskasakin kanssa?” Diamond kuiskasi Ryanin korvaan, mutta juuri niin lujaa, että Lewis ja Samantha kuulivat.

Palkinnoksi kommentistaan Diamond sai ainakin Samanthalta todella vihaisen mulkaisun, kunnes toinen tyttö kääntyi jälleen kannustamaan ystäväänsä.

”Voisitko kerrankin pitää suusi kiinni Diamond”, Ryan ärähti. ”Eivät he ole roskasakkia, vaan tämän maan tulevia toivoja vampyyrien vastaisessa sodassa”.

Diamond katsoi Ryania murhaavasti ja lähti marssimaan pois päin heidän pöydästään.

"Ota se pois!", Lewis huusi hihkaisten ja taputti käsiään. Hän nauroi makeasti. Ja jos Lewis olisi ollut homo, hän olisi luultavasti kuolannut ystävänsä suoritusta. Luca ei ollut mikään parkettien partaveitsi, mutta hän osasi kyllä liikuttaa lanteitaan siinä missä muutkin.

Kun Diamond ilmestyi heidän pöytäänsä, lewis mulkoili naista ensin vain syrjäsilmällä ennenkuin kuuli naisen kutsuvan heitä roskasakiksi. Lewis tuhahti kuuluvasti ja käänsi loukkaantuneena katseensa takaisin lavalle.

Lewis oli hyvillään kuullessaan Ryanin puolustavan heitä. Ehkei mies ollutkaan niin ylimielinen kuin hän oli kuvitellut tuon olevan.

Luca riisui paitansa ja heitti sen kohti omaa pöytäänsä, silmäänsä vinkaten. Hän oli tarkoittanut paitansa ja vinkkauksensa Samanthalle, mutta jostain syystä hänen katseensa oli Ryanissa juuri silmäniskun aikaan. Luca sulki jälleen silmänsä, niin hänen oli helpointa unohtaa yleisö ja keskittyä tanssimaan.

Hänen paljas ylävartalonsa kiilsi hiestä, eikä kenellekkään jäänyt arvailujen varaan kävikö mies salilla vai ei.