Uudenlaisen arjen opettelua.

Derek asteli istumaan Crystalin valkoiselle divaanille. Hän asettui nojaamaan istuimelle rennosti ja nosti vielä toisen jalkansakin ylös. Hän mietti hetken aikaa Neiran esittämää kysymystä, katsellen samalla kuinka Crystal siirtyi pienen pensselin ja mustan nesteen kanssa maalaamaan jotain Neiran silmäluomiin.
”Tatuoinnin hinta riippuu muustakin kuin sen koosta tyttöseni”, Derek sanoi hetken kuluttua sanojaan laiskasti venytellen. ”Tule studiolleni kun palaat töistä niin katsotaan mitä keksimme.”

”Pidä silmäsi vielä hetken aikaa kiinni. Laitamme sinulle tekoripset”, Crystal sanoi ottaen esiin tarvikkeensa tulevaa operaatiota varten. ”Saat varsinaiset säihkysilmät tämän jälkeen.”


Bambi katseli kuinka Kayden luikki ulos huoneesta, kuin ei olisi halunnutolla osanna mitään mitä hän ja Sam keksisivät tehdä toisilleen. Sääli, siinä meni hänen viimeinen syynsä pitää näppinsä irti Samista.
Bambi ei ollut täysin idiootti. Hän aisti vetovoiman heidän välillään. Tosin, hän ei voinut olla täysin varma siitä mitä mies todellisuudessa tunsi ja oliko hän kuinka tunteidensa vietävissä. Tyttö naulitsi jalkansa lattiaan ja yritti pitää oman ruumiinsa kurissa. Vaikka hän olisi halunnut käskeä Samin painumaan helvettiin ja kuksia mieluummin jotain, joka halusi samaa kuin tuo, hän oli kiinnostunut kuuntelemaan mitä tuo oli pyytämässä anteeksi. Äskeistä kohtausta olohuoneessa, vai sitä aiempaa makuuhuoneessa.

”Anna tulla sitten. Minä kuuntelen”, Bambi sanoi pitäen kuitenkin huulensa tiiviisti yhdessä, jolloin sanat sihahtivat ilmoille huulten välissä. Niin oli helpompaa. Silloin hän ei ainakaan möläyttäisi mitään sellaista kuten haluan sinua tai tule tänne tai saat anteeksi, kunhan vain kosket minua. Mies oli tehnyt aiemmin hyvinkin selväksi ettei kaivannut häntä.


Ana katseli kuinka Ran lähti pois sen näköisenä kuin hän olisi lyönyt tuota. Parempi niin. Ehkä Ran ymmärtäisi olla palaamatta. Se taisi olla kyseisen naisen tapauksessa liikaa toivottu.
Kayden, meidän pitää puhua. Kahden. Jossain muualla kuin talossa.

Neira naurahti hieman miehen vastaukselle. Tottahan se, tatuoinnissa on kyse paljon muustakin kuin koosta. "En tiedä vielä tarkalleen mitä tahtoisin, mutta tehdään näin. Treffit studiollasi." Nainen vastaa leikkisästi ja olisi vinkannut silmäänsä, elleivät ne olisi olleet varattuina juuri muualle.

Kihinä odotuksesta nähdä Hra. Remillard palasi naisen ruumiiseen voimakkaana ja kiire Bloody Mooniin pääsystä oli jo kova. Onneksi Crystal olisi pian valmis ja hän pääsisi lähtemään.


"Ai kuuntelet vai?" Sam vastaa hölmistyneenä samalla kun astuu huoneeseen peremmälle kunnolla, sulkien oven heidän takanaan. Mies katseli kiihkein ja himoitsevin silmin Bambia edessään estiessään sanojaan, jotka haluaisi sanoa. Mutta kaikki tuntui katoavan siinä samaisella silmän räpäyksellä kun hän sulki oven perässään.

Silmänsä sulkien, ettei humaltuisi niin paljoa Bambin läsnäolosta Sam astuu aivan liki tyttöä ja etsii tuon poskea koskettaekseen sitä vaiston varaisesti. "Olen oikea idiootti.. En olisi saanut käyttäytyä niin kuin käyttäydyn.." Vampyyrimies sanoaa ääni käheänä.


Kaydenin avatessa juuri jääkappia oluen metsästyksessään, kuuli mies Anan päänsä sisällään. Hivenen hämmentyneenä, tuo nappaa oluensa ja matkaa alas vanhemman vampyyrinaisen luokse. Mitäköhän idioottimaista hänen siskonsa oli taas tehnyt? Tuo ajattelee kävellessään.

"Noinko paha?" Tuo sanoo Analle ulkona etsien silmillään siskoaan, joka oli jo kadonnut matkoihinsa. Ran ei pysynyt samassa paikassa pitkiä aikoja. Ikiliikkujan mieli kun naisella olikin.

”Älä hytky”, Crystal sanoi moittivasti ja perääntyi hieman Neiran kasvoilta. ”Olen kohta valmis ja pääset juoksemaan sen uskomattoman uroosi käsivarsille. Voit muuten avata silmäsi. Haluan nähdä miten priset asettuivat.”

Tarkastettuaan tekoripset, Crystal rupesi varjostamaan ja punaamaan toisen poskia. Hän ei tehnyt niistä aivan yhtä dramaattisia kuin edellisenä iltana. Hän pysyi päätöksessään pitää tytön kasvot mahdollisimman luonnollisina. Luonnollisuutta sai kuitenkin aina välillä hieman avittaa. Viimeiseksi hän siveli Neiran huuliin nudea huulipunaa. ”Valmista.”
Crystal astui pois Neiran ja pelin välisttä, antaakseen toiselle mahdollisuuden ihastella hänen kättensä jälkeä.


Bambin silmät laajenivat järkytyksestä kun Sam sulki heidät samaan huoneeseen ja lähti lähestymään. Hän olisi halunnut perrääntyä. Olisi tosiaankin halunnut ja vaikka suorinta tietä ulos kadulle, jos niikseen olisi tullut, mutta hän ei pystynytkään liikkumaan. Hän halusi paeta, hänen ruumiinsa halusi lähemmäs miestä. Samin läheisyys kihelmöi hänen ihollaan, kuin sadat pienet koukut olisivat uppoutuneet hänen lihaansa ja vetäneet häntä lähemmäs miestä.
Bambi katsoi miehen silmiä ja tunsi pientä vastenmielisyyttä. Hän ei halunnut nähdä niitä tuollaisina, pahoittelevina ja surkeina. Se sai hänet isensä tuntemaan, että hän olisi jollain tapaa tehnyt väärin ja ollut täysi ämmä tuota kohtaan.

Samin kosketus sai hänet sävähtämään ja perääntymään, vaikka todellisuudessa hän olisi halunnut hypätä miehen kaulaan ja kietoa jalkansa tuon vyötärön ympärille.
”Älä Sam.”
Bambin oli pakko kääntää selkänsä. Kun hän ei nähnyt Samin kasvoja, hän toivoit ettei tuntisi itseään niin haavoittuvaiseksi. ”Älä näytä siltä kuin minä olisin loukannut sinua, koska minä en ole missään vaiheessa halunnut sinulle pahaa. Suoraan sanottuna halusin olla kanssasi, mutta se oli ilmeisesti vain liika pyydetty.”
Bambi tunsi kyyneleiden tekeytyvän jälleen silmäluomiensa taakse.


Ana katseli edelleen Ranin perään, kun Kayden tuli ulos hänen luokseen. Hän pyyhkäisi hiusia korvannsa taakse ja kääntyi katsomaan miestä. ”Ei vielä, mutta kohta voi ollakin. Lähdetkö kanssani metsästämään? Ihan nopeasti vain.”
Ana ei uskonut, että heidän oli turvallista puhua talon läheisyydessä. Ran saattoi olla pois näkökentästä, mutta se ei taroittanut sitä, että nenäkäs nainen olisi poistunut kokonaan paikalta.

Neira lopetti hytkymisensä Crystalin näin käskiessä ja avasi silmänsä. Nainen piti pehmeän meikkisiveltimen kosketuksesta poskellaan, se kutitti ja tuntui ihanalta samaan aikaan. Huulipunan laittaminen ei ollut niin kivaa, sillä hänen alkoi aina pakkomielteisesti tehdä mieli irvistää meikkaajalleen, mutta hillitsi itsensä. Sillä eihän vanhemman naisen ollut pakollista joka ilta laittaa häntä kuntoon, joten liika ärsyttäminen ei olisi ollut reilua toista kohtaan. Kapinahenki vain asui voimakkaasti hänen sielussaan.

Hitaasti luvan saadessaan katsoa itseään valmiina, nainen kääntyy peilin eteen ja huokaisee onnesta. Vaikka Neira itse henkilökohtaisesti piti tummista meikeistä ja yliampuvasta lookista, sai Crystal hänet näyttämään vaikka jätesäkin kanssa upealta. Naiselle itselleen tuli hennosta meikistä mieleen pieni viattomuus, vaikkei hän nyt täysin viattomalta näyttänytkään. ”Kiitos C, olet paras.” Neira sanoo vieressä olevalle vampyyrille kiitollisuus äänessä.

Neira nousi ja katseli itseään vielä hetken ennen kuin alkoi poistua huoneesta. ”Olet taitava, vaikka tiedät sen kyllä itsekin.” Hän naurahtaa toiselle.



”Älä Sam”
Lause kaikui miehen päässä kuin ydinpommi vieressä. Kielto sattui mieheen enemmän kuin hän olisi ikinä uskonut, tai voinut edes kuvitella. Bambin kääntyessä poispäin hänen edestään, miehen omiin silmiin alkoi nousta kyyneliä. Miten hän onnistuikaan aina pilaamaan kaiken? Tytön seuraavat sanat saivat hänen ruumiinsa notkahtamaan sekä sisäisesti että ulkoisesti kasaan. Ensimmäistä kertaa Samista tuntui ikäiseltään. Ei lainkaan siltä huolettomalta poikamaiselta itseltään.

”Voi Bambi..” Tuon suusta pääsee ikivanhalla äänellä. Kyllä hän tiesi, ettei tyttö ollut ikinä halunnut hänelle pahaa. Ei edes varmaan nytkään. Ja hän tiesi, että oli itse toiminut väärin. ”Bambi.. Tiedän sen. Anteeksi, että aiheutan sinulle tuollaisia kuvitelmia. Minähän se tässä olen pahapoika..” Sam vastaa ja häpeää äänessään kuuluvaa surua. Sillä vaikka miehen oli helppoa näyttää tunteensa ja olla tytön lähellä,hän ei ikinä olisi halunnut näyttää heikkouttaan näin avoimesti, sillä se oli, no heikkoutta.

Vampyyrimiehestä alkoi tuntua siltä kuin maa olisi halunnut niellä hänet, niin voimakkaasti sen vetovoima tuntui hänen ruumiissaan sen vajotessa yhä enemmän kasaan oman häpeän ja Bambin vuoksi. Myös aikaisemmin päivällä ollut huonovointisuus palasi ja päässä alkoi uudestaan jyskyttää huumeiden ja ties minkä aineiden käytöstä edellisenä yönä. ”Minä.. En tiedä, ehkä voit antaa minulle joskus anteeksi typerä käytökseni. Minä.. Menen nyt.. Ettet näe minua ja saa vain pahempaa oloa. Tiedän, etten voi koskaan korvata sinulle sanojani.”



Kaydenin otsaan nousi labyrintti tuon kuullessa Anan sanat. Pääsivätkö he koskaan eroon ongelmistaan? Ja kauan talon emäntä jaksaisi niitä. Sanomatta sanaakaan, antaen hetken naiselle miettiä, lähti mies tuon johdattelemana matkaan.

Crystal hymyili leveästi ja suorastaan paistatteli Neiran kehuissa. Samalla hän ryhtyi siivomaan käyttämiään välineitä omille paikoilleen. Vaikka se olisi todennäköisesti turhaa, kun Neira ilmestyisi kuitenkin jossain vaiheessa uudestaan kärttämään ehostustta.
”Koeta tänään olla joutumatta ongelmiin siellä klubilla. Takaraivon tupeerutuminen on ainoa tapa, jolla hyväksyn tuon kampauksen pilaantuvan.” Nainen iski silmää ohimennen lajitellessaan samalla hiusharjojaan.
”Hei! Herrasmiehiä paikalla! En halua kuulla liikaa yksityiskohdista!” Derek huudahti sohvalta, nostaen kätensä pystyyn kuin antautuakseen.
”Painu sitten hiiteen huoneestani”, Crystal sanoi virnistäen. ”Onnea matkaan Neira.”


Bambi ei voinut mitään, että Samin puhuessa, hänen omille huulilleen muotoutui hiljalleen varovainen hymy. Hän oli onnellinen ettei heidän tilanteensa satuttanut pelkästään häntä. Ehkei Sam ollutkaan aivan niin tunteeton, kuin oli antanut ymmärtää. Ehkä he voisivat kuitenkin sopia ja olla yhdessä. Ehkä Sam olisi valmis muuttumaan hänen vuokseen.
Samassa mies ilmoittikin jo lähhtevänsä ja jättävänsä Bambin yksin.
Tytön huulilta pakeni tukahtunut älähdys. Ei hän halunnut, että Sam lähtisi. Sanoistaan huolimatta hän olisi halunnut, etä mies nappaisi hänet syliinsä ja kertoisi kaiken järjestyvän lopulta.

Vaistomaisesti hän kääntyi kannoillaan. Samin näkeminen sai Bambin sydämen tuntuaan siltä, kuin se olisi puristunut kokoon. Mikä oli sinänsä huvittavaa, sillä tavallaan vampyyrin sydämellä ei ollut enää merkitystä. Eihän se lyönyt. Kipu tuntui silti selvänä.
”Sam...” Bambi kuiskasi kaipaavalla ja käheällä äänellä. Luomien takana kehittyvät kyyneleet tuntuivat kurkussa ja saivat hänen äänensä kulkemaan vaivalloisesti. Tyttö ei edes huomannut, että hän oli ruvennut ottamaan askelia miestä kohti ennen kuin oli jo ripustautumassa Samin kaulaan ja etsimässä tuon huulia omillaan.


Ana suuntasi kulkunsa heidän paikallista pikaruokalaansa kohti. Pieni puisto oli omiaan silloin kun kaipasi nopeaa, mutta tuoretta purtavaa. Sillä paikan huonosta ja vaarallisesta maineesta huolimatta nuoriso viihhtyi siellä. Tosin siellä syödessään saattoi vahingossa puraista pilviveikkoa, mutta juuri nyt Anaa ei haitannut ajatus rentouttavista aineista omassa elimistössään.
”Ran kyseli Neirasta. Tietämättä tosin kenestä puhui.”

Neiraa huvitti Crystalin paistattelu hänen kehuissaan, mutta olihan toisella aihetta olla ylpeä. Sitä ei voinut kukaan kieltää.

Naisen kasvoille nousi hento puna vampyyrinaisen vihjatessa hänen ongelmistaan ehostuksen pysyvyyden kanssa. Puna sen kun voimistui toisen mainitessa missä asioissa ne saisi mennä sotkuisemmaksi. Värinä kulki naisen kehon läpi pelkästä ajatuksesta jättiläisen kanssa.
Naurun saattelemana Neira häipyy huoneesta kuullessaan Derekin herrasmiehen mielen vaivaantuvan Crystalin sanoista. Niinpä niin, itsehän oletkin viaton kuin mikä saalistaessasi Derek, tuo ajattelee yksikseen mielessään.

Nopeasti nainen nappaa laukkunsa ja takkinsa olohuoneesta ja huikkaa kaikille hyvästit ja suuntaa Bloody Mooniin päin perhosten lennellessä naisen mahassa. Ulkona tuo haistaa Anan ja Kaydenin tuoksun leijailevan ilmassa ja jonkun tuntemattoman tuoksun. Nopeasti hän painaa asian mielestään, sillä ajatuksiin ei mahtunut pian kukaan tai mikään muu kuin muuan vampyyrimies.



Mies hämmentyi ja heräsi kuin horroksesta tuntiessaan hennot huulet hänen omiaan vasten. Murina nousi rinnasta tuon tarrautuessa tytön takaraivoon ja vastaten suudelmaan kiihkeästi. Tuntui kuin palapelin palaset olisivat vain loksahtaneet paikoilleen. Vaikkei kipu hävinnytkään.

”Bambi..” Sam saa vaivoin mumistua toisen huulia vasten, hänen käsien alkaessa liikkumaan tuon ruumiilla. Vaikka jossakin mielensä perukoilla hän ajatteli, ettei saisi vain antaa mennä halujensa mukaan, ei mies mahtanut itselleen mitään. Sillä olihan Bambi saanut hänestä aivan uudenlaisen otteen kuin kukaan aikaisemmin.



Heidän saapuessa rehottavaan puistoon Kayden alkoi tehdä tutkimuksia paikalla olevista. Pitihän sitä vähän miettiä ketä alkaisi popsimaan suihinsa.
Miehen ajatukset vain katkesivat kuin salama kirkkaalta taivaalta tuon kuullessa Anan mielessään.

Mitä? ..siis hä?

Kaydenin ajatusten juoksu loppui lyhyeen kun hän yritti ymmärtää Anan sanoja. Minkä helvetin vuoksi hänen siskonsa etsi Neiraa? Ja minkä helvetin vuoksi pesä joutui aina ongelmiin kyseisen nuoren vuoksi? Lähtekööt helvettiin jo, Kayden ajattelee mielessään, vaikkei aivan ajatuksiaan tarkoittanutkaan. Kanava hänen päänsä sisään oli naiselle auki, muttei hän jaksanut välittää asiasta.

Hetkonen Ana! Tajusin juurii jotain. Kaydenin ilme kirkastuu hänen alkaessa punoa lankoja toisiinsa kiinni, että saisi kokonaiskuvasta selvää. Ran sanoi viime yönä Bloody Moonissa tapaavansa jonkun, joka oli hukannut tietyn vampyyrin. Tässä tapauksessa Ran etsii Neiraa jollekkin toiselle?

Bambi avasi suunsa innokkaana Samin huulia vasten ottaen tuon sisäänsä tyytyväisenä ynisten. Miehen murina lämmitti häntä sisältä päin. Se tuntui samalta, kuin Sam olisi kertonut suureen ääneen tytön olevan hänen. Hän painui lähemmäs Samin ruumista, sovittaen omansa vasten kovia lihaksia.
Hän kietoi kätensä Samin niskan ylitse, vaikka se olikin hieman hankalaa, tuon ollessa häntä paljon pidempi. Se onnistui kuitenkin kun tyttö seisoi varpaillaan. Vampyyrien luontainen tasapaino oli hämmästyttävä. Bambi seisoi aivan varpaidensa kärjillä, eikä hän edes horjunut tai tuntenut kipua.

Toisen kätensä hän vei heidän väliinsä suoraan Samin etumukselle. Pienet sormet kietoutuivat kankaan päällä kovettuvalle elimelle ja puristuivat sen ympärille. Kipakka, mutta hiljainen ääni huomautti Bambin päässä ettei hänen missään nimessä pitäisi toimia näin. Hänen olisi pitänyt olla edelleen vihainen miehelle. Mutta sen sijaan, että olisi pitänyt mykkäkoulua, hän nosti jalkaansa ylemmäs miehen reittä pitkin ilmaistakseen haluavansa syliin.
Bambi halusi, että Sam kannattelisi häntä käsivarsillaan. Hän halusi olla miehen omistama.
Hartialla lepäävän kätensä sormet, Bambi sotki sileisiin suortuviin, vetäen Samin päätä lähemmäs. Hänen kilensä seikkaili toisen vampyyrin suussa, maistellen ja tutkien sen sisäpintoja.


Ana kääntyi kannoillaan, saadakseen Kaydenin suoraan silmiensä eteen. Hän tiesi etteivät miehen ajatukset olleet varsinaisesti tarkoitettu kuultavaksi tai ettei tuo todennäköisesti varsinaisesti tarkoittanut niitä, mutta ne saivat naisen silmät salamoimaan. ”Neiralla itsellään ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Tiedät sen hyvin. Mutta jos tilanne on sinusta epämiellyttävä, niin kukaan ei estä sinua lähtemästä.”
Anan kulmat olivat kurtistuneet tuimasti hänen silmiensä ylle, hänen katsellessaan vastassa seisovaa miestä. ”Silloin kun minä otin Neiran suojatikseni, lupasin auttaa häntä vaikkka mikä tulisi. Siihen kuuluu myös se, että suojelen häntä sisareltasi.”

Tyttö hänen ruumiistaan vasten oli juuri silloisella hetkellä miehelle kuin taivaanlahja, ruumiin kihelmöidessä juuri niistä kohdin mihin Bambi kosketti. Sam tunsi jokaisen pienenkin hipaisun kuin pieninä sähköiskuina, jotka saivat hänen ruumiinsa huutamaan pääsyä aina vain lähemmäs häneen kietoutunutta.
Tuntiessaan pienet kädet etumuksellaan, miehen kädet puristuivat Bambin ympärille tiukemmin kuin kouristuksen omaisina. Toisen nostaessa vielä jalkaansa hänen reittään pitkin, ei Sam pystynyt, halunnut tai edes olisi kyennyt hillitsemään himojaan.
Aikaisemmin tuntuneet lihassäryt ja huumeiden jälkimainingit katosivat miehestä kuin savuna ilmaan, ilman savua.

Sam laski kätensä tytön pakaroiden päälle ja nosti tuota ylemmäs vain sen verran, että ydin kosketti hänen paisunutta elintään. Mies hengitti raskaasti ollessaan aivan kiihottumisensa huipussaan jo ilman, että he olivat päässeet pidemmälle.
Ja koska miehen selän takana oli ovi, jota hän oli juuri ollut avaamassa Bambin keskeyttäessä, painoi mies tytön sitä vasten sängyn ollessa ainakin kilometrien päässä kiireen vuoksi.
Vaikka Sam yritti hillitä itseään parhaansa mukaan, ei hän kyennyt siihen itse, vaan tytön pitäisi ilmaista liian nopeasti toimivan hidastavan, jos sitä haluaisi. Mies liikutti huuliaan Bambin huulia vasten ja näykki pienesti niitä, samalla kun alkoi laskeutua toisen kaulalle paljastaen samalla omansa.
Mies toivoi sydämestään saakka tytön puraisevan itseään ihan vain sen vuoksi, että myrkyn levitessä hänen kehoonsa olo vain parani ja sen vuoksi, että Sam yksinkertaisesti piti hieman rajummista otteista. Ja juuri nyt hän kaipasi kuritusta olan takaa, olihan hän ollut tuhma poika.

Kurita minua.. Pure.. Raavi..



Tummahiuksisen silmät tummenivat pahantuulisuudesta, joka yltyi Anan sanojen myötä. Vaikka hän tiesikin ansainneensa haukkunsa ajatellessaan tyhmiä. Ainakin kanava auki ollessa.
”En meinannut sitä ja tiedät sen. Minua pelottaa vain se, milloin sinä romahdat kaikesta.” Kayden vastaa turhautuneena ja ohi suunsa. Olihan tuo toki totta, että miestä pelotti kauan Ana jaksaisi stressiä kahden nuoren vuoksi. Mutta hän myös tiesi ettei vanhempi vampyyrinainen helposti romahtaisi, olisi asiaan liittyvä minkälainen tahansa. Olihan tuo selvinnyt aina muustakin. Ystävän huolelle ei vain voinut mitään.

Päätään haroen Kayden katsoo vampyyrinaista ripsiensä lomasta. ”En tiedä.. En usko Ranin tuovan itse ongelmia. Ongelma on todennäköisesti hänen takanaan oleva. Kuka liekään.”

Bambi huudahti voitonriemuisesti Samin nostaessa hänet syliinsä. Ääni vain katosi jonnekkin heidän huultensa väliin. Tällä kertaa tyttö oli paljon ensimmäistään varmempi. Hän tiesi viimein miten homma toimi. Ei hän kuitenkaan ryhtyisi aivan kaikkeen, vaikka uskaltaisikin kokeilla hieman enemmän.
Samin nostaessa hänet elintään vasten, tyttö kiemurteli sylissä hieman, etsien sitä miellyttävää kitkaa jonka oli aiemmin tuntenut. Samalla hän kietoi jalkojaan miehen vyötärölle, pitääkseen itsensä paikoillaan. Vaikka olikin varma ettei Sam antaisi hänen pudota.

Samassa Bambi tunsikin jo, kuinka hänet painettiin jotain kovaa vasten. Juuri nyt hänellä ei ollut mitään käsitysttä siitä oliko se ovi vai seinä vai lattia. Hyvä kun hän tiesi missä päin huonetta tai missä maanosassa itse oli.
Hän ehti juuri kuulla, mitä Sam hänelle lähetti, ennen kuin miehen kaula oli hänen silmiensä edessä. Ensimmäinen, vaistomainen reaktio oli työntää tyyppi kauemmas ja kysyä, mitä helvettiä tuo ajatteli, verenhimo vei kuitenkin moisen ajatuksen mennessään. Ennen kuin ehti asiaa sen kummemmin ajatella, hän upotti hampaansa toisen kaulaan ja joi ahnaasti.


Ana ei kommentoinut Kaydenin puolustatumista. Hän kääntyi pois päin ja kiinnitti huomionsa puistossa käyskenteleviin nuoriin. Olihan se somaa, että mies jaksoi välittää hänen jaksamisestaan. Sen siitä kai sai, kun asui tarpeeksi monta vuosikymmentä jonkun toisen kanssa, huolehtimisesta tuli osa pakettia.
”Hyvin todennäköistä. Mutta juuri nyt me emme vvi tehdä kovinkaan paljoa. Ran kun ei kuuluu niihin, jotka paljastavat enemmän kuin on tarpeen. Parempi pitää hänet kuitenkin poissa pesästä ja Neiran lähettyviltä.”

Anan katse kiinnittyi nuorisoporukkaan, puiston suojissa. Ryhmä oli iso, mutta hieman hajanainen. Sieltä oli helppo poimia vaikka parikin yksittäistä tapausta erilleen, eikä heidän poissaoloaan huomattaisi välttämättä aivan heti.


Alistair katseli työnntekijöidensä ahertamistta takahuoneisiin johtavassa oviaukossa. Hän oli alustavan tyytyväinen uusimpaan sijoitukseensa. Hän oli tarkastanut viimeisempien vuosien kirjanpidon ja edellisen yön tuoton. Mitä ilmeisemmin klubi oli onnistunut saamaan itselleen vankan asiakaskannan, joka todennäköisesti toisi rahaa myös Remillardin taskuihin. Työntekijät olivat ahkeria ja ammattiataitoisia. Toistaiseksi hän ei ollut yllättänyt ketään lorvimasta tai keskittymässä johonkin muuhun kuin töihinsä. Tosin, työntekijät olivat todennäköisesti hieman varpaillaan omistajan vaihdoksen vuoksi.
Yhtä työntekijöistään hän ei kuitenkaan vielä nähnyt. Mikä oli pieni pettymys.

Samin tuntiessa hampaat kaulavaltimossaan miehen jalat olisivat voineet vaikka notkahtaa myrkyn vaikutuksesta. Yllättyneenä suusta kuuluva ääni oli kuin alkukantaista kehräämistä kuin miehistä murinaa, mitä hän päästi normaalisti suustaan tällaisissa tilanteissa.
Bambilla oli vain erilainen valta kuin kenelläkään muulla häneen, joten kaikki vaikutti ja olikin todella erilaista kuin ennen.

Nauttiessaan täysin siemauksin toisen imiessä hänestä ja saadessaan vain tuntea ruumiin omaansa vasten halukkaansa, miehen kädet etsiytyivät löysien tummansinisten shortsien alareunasta ylemmäs kunnes matkaan tuli pulma, Bambi oli verhonnut kauniit jalkansa mustaan pitsiin. Hermostunut murahdus pääsi Samin huulilta ja tuo puristi hieman kovemmin tytön yläreiden sisäpintaa sormillaan. Silti varoen satuttamasta toista liikaa. Jos Bambi olisi katsonut miestä silmiin, olisi niissä näkynyt närkästynyt ’miksi’, toisen tuhotessa hänen suunnitelmansa juuri tällä hetkellä vaate valinnoillaan.
Nopeasti tarpeen huutaessa, mies alkaa napittaa Bambin shortseja auki päästäkseen yhden vaatekerroksen alemmas ja sitten eroon mystisestä mustasta pitsistä, joka suojasi kauniita jalkoja ja herkkää ydintä joka ainakin Samin mielestä huusi hänen nimeään.

Seuraavaksi mies aikoisi riisua Bambin kaikki muutkin vaatteet päästäkseen mahdollisimman lähelle toisen ihoa, jos vain onnistuisi siinä ja toinen antaisi. Riisuutuessaan itsekin, Sam huomaa kimalletta tytön navan tienoilla.



Kayden katseli poispäin Anasta tuon jatkaessa tutkiessaan samalla noutopöydän valikoimaa. Miehen silmät eksyivät kahden naisen herkkään hetkeen samaisen hajanaisen porukan lähellä, mihin vampyyrinainen oli kiinnittänyt silmänsä. Kaksi rakastelevaa naista olivat vain ennemmin tyttöjä kuin naisia.
Katsellen hetken lempiväisiä alkaa mies saada taas hieman omaa hyvää tuultaan ja ilkikurisuuttaan takaisin. Jos suojaikärajainen pedofilia oli paha-asia, olikohan Kaydenin ajatukset aivan liian järkyttäviä jopa varjoihin sillä vampyyrin iällä ja kahden ihmistytön iällä oli suuren suuri ero.



Neira seisoi samaisessa kulmauksessa hermostuneena, missä oli seissyt hetken aikaa ennen ensimmäistä kertaansa Bloody Moonissa. Kohdan tunnisti asfaltissa olevasta lommosta, johon hän oli polkaissut jalkaansa, ellei mistään muusta.
Matka Bloody Mooniin oli ollut ehkä naisen tunnerikkain hetki ja oli hän saanut elämänsä ensimmäisen paniikkikohautuksenkin, jos kyseistä kohtausta voi laskea moiseksi. Ei naisella itsellään ollut henkilökohtaisia kokemuksia moisesta. Ajatukset olivat hyppineet laidasta laitaan ja pariin otteeseen oli hän meinannut jopa kääntyä takaisin pesälle, sillä niin kovin Neiraa pelotti ensimmäinen iltansa yksin. Ja Hra. Remillardin näkeminen ruusujen jälkeen.

Nopeasti nainen ravisti ponnarilla olevia hiuksiaan karistaakseen ruusut mielestään. Niitä ajatellessa mahassa alkoi tuntua oudolta ja huimata, ja hänen piti olla skarppina eikä kuin humalan kaltaisessa tilassa mennessään sisään.

Neira huokaisi raskaasti ja heitti röökinsä kadun toiselle puolelle. Luojan kiitos Kristus, tuo ajatteli, hän oli muistanut ostaa tupakkaa ja kävelee Bloody Moonin ovista sisään moikaten ovimiestä nopeasti.

Bambi imi sitä vahvaa elinvoimaa, joka piti vampyyrin käynnissä, Samin suonesta ahnaana, kuin ei olisi saanut suuhunsa mitään vuosiin. Hänen jalkansa puristuivat entistä tiukemmin miehen vyötärön ympärille ja niskaan, kuin olisi yrittänyt saada koko miehen sisuksiinsa.
Kun Samin kädet löysivät tiensä hänen jaloilleen, Bambi rupesi liikahtelemaan levottomasti. Hänen vartalonsa herkimmät osat hankautuivat vasten miehen vastaamia ruumiinpaikkoja.

Samin ryhtyessä hankkiutumaan eroon heidän ylimääräisistä vaatekappaleistaan, Bambin on pakko irrottaa otteensa tuon kaulasta. Hommasta kun ei olisi muuten tullut mitään. Hän ei kuitenkaan jäänyt toimeettomana seisomaan vaan ryhtyi auttaa miestä tavoitteessaan saada heidät ilkosilleen.
”Nai minua”, Bambi pyysi. Nyt hän halusi miehen syvälle sisäänsä, ilman sen kummempia valmisteluja. Luoja sentään, hän oli jo valmis.


Ana seurasi Kaydenin katsetta rakastelevaan naispariskuntaan. Hänen huulilleen muotoutui pirullinen hymy. Ilman heidän telepaattista yhteyttäänkin ei ollut vaikeaa arvata, mitä mies ajatteli. ”He eivät välttämättä innostu sinusta muru. Vaikka oletkin varsin hurmaava ilmestys.”
Enempää nainen ei kiinnittänyt huomiotaan Kaydenin mahdollisiin tuleviin saaliisiin, vaan jatkoi oman yöpalansa metsästämistä. Eikä hän voinut olla miettimättä jälleen, olivatko ihmiset luonnostaan itsetuhoisia. Teinejä ei näyttänyt häiritsevän ollenkaan, että paikka oli tunnetusti vampyyrien metsästysaluetta.


Paikalle saapunut Aryan nosti kätensä tervehdykseksi Neiralle ja huikkasi vielä tuon perään; ”Terve vaan söpöliini.” Kyseinen huomautus sai Remillardin sisäisen, reviiritietoisen uroksen kiehahtamaan. Hänen olisi tehnyt mieli mennä ilmoittamaan ovimiehelle ettei tämän palveluksia kaivattu, jos tuo ei osannnut pitää huomiotaan erossa muiden naisista. Harmi vain, että se olisi ensinnäkin ollut tyhmää ja toiseksi, Neira ei ollut Remillardin nainen. Vielä. Siihen tulisi tosin muutos hyvinkin pian.
Samaan aikaan hänen olisi tehnyt mieli tehdä pari pientä, tyttömäistä piruettia ihan vain sen vuoksi, että näki Neiran jälleen. Tuo pienikokoinen, hämmästyttävän pippurinen nainen oli kummitellut pomonsa mielessä koko päivän.
Kumpaakaan tuntemusta hän ei näyttänyt julkisesti, vaan antoi katseensa sen sijaan seurata herkeämättä naisen jokaista liikettä.

”Layla”, Remillard murahti yhdelle työntekijälleen, korottamatta ääntään juuri ollenkaan. Kyiseinen nainen kääntyi pomonsa puoleen oitis. ”Jututan hieman neiti Chi-Sugaria, jonka jälkeen te huolehditte hänestä loppu illan.”
”Selvä pomo!” naisvampyyri huudahti iloisesti, kääntyen samointein takaisin oman työnsä puoleen.
Tunnollinen työntekijä.

Sam olisi voinut vaikka vannoa alahuulensa menevän mutrulle sillä lapsellisella tavalla tuon tuntiessa Bambin hampaiden irtautuvan hänestä. Ajatus karkasi kuitenkin pian omiin suuntiinsa, kun mies hokasi naisen auttavan hänen vaatteiden vähennys operaatiossaan.

Kun tovia aikaisemmin miehen pään sisällä oli kaikunut kivuliaana ’Älä Sam’ niin vuorostaan nyt tytön sanoessa ’Nai minua’ kaikui tuo lause kuin ilotulitteet hänen päänsä sisällä. Eikä mies toista pyyntöä odottanutkaan vaan suoranaisesti hyökkäsi toisen ruumista vasten, nostaen tuon taas pakaroista syliin ja ovea vasten. Sänky oli sadan valovuoden päässä juuri tällä hetkellä miehen mielestä. Oli myös kyllä huone ja kaikki muut ympärillä olevat ja tapahtuvat asiat, sillä ainoa mikä merkitsi, oli Bambi hänen sylissään alasti juuri ja nyt.



Kaydenin juuri aikoessa lähteä tekemään lähempää tuttavuutta kahden tytön kanssa, Ana keskeytti hänet. Todella lapsen omaisesti mies mutristi alahuultaan ja nosti leukansa ylemmäs. Mies loukkaantui vampyyrinaiselle vaikka tiesi tuon varmaankin vain saavan mahanpuruja liika nauramisesta hänen kapinoinnilleen.
Murahtaen Kayden vilkaisee lopulta Anaan ja alkaa metsästää uutta saalista, vaikka ei katsettaan saanutkaan tytöistä. Sillä heissä kahdessa, tai no heidän tekemisissään miestä kiinnosti jokin muu kuin ruokailu.

Kayden metsästää porukasta jonkun yksinäisen ja menee juttelemaan tuolle, ajatus ei miehellä kulkenut mitä jouhevimmin, sillä juuri nyt mielessä pyöri yksi asia ennen muita. Ja siihen liittyi ehkä maailman seksikkäin kanaemo. Nopeasti mies sai silti hiipparin lumottua itselleen ja vietyä syrjemmälle, jossa ruokaili nopeasti mutta nautiskellen ja jättäen kuolevan ruumiin oman onnensa nojaan.


Neira meinasi kääntyä heti sisään astuessaan takaisin ulos, sillä hänen katseensa eksyi salaman nopeasti hänen koko päivän ajattelemaansa jättiläiseen. Onneksi Aryanin leikkisä tervehdys sai naisen sen verran hämilleen, että tuo vain naurahti vampyyrimiehelle lämpimästi hymyillen ja asteli jopa huomaamatta peremmälle, vaikkakin tuon mahassa räjähteli juuri ilotulituksia ja hapin saanti saattoi olla hivenen hankalaa. Kaikista tuntemuksistaan huolimatta Neira piti itsensä ulkoisesti kasassa.

Bambi huudahti, kun Sam nappasi hänet jo takaisin syliinsä, mutta ei kuitenkaan vastalauseeksi. Heiän viileät, alastomat vartalonsa hankautuivat yhteen nautinnollisella tavalla, eikä tyttö epäröinyt hetkeäkään kietoa raajojaan miehen vartalon ympärille.
Omien tarpeidensa rohkaisemana Bambi ujutti kätensä heidän väliinsä ja ryhtyi ohjaamaan Samia juuri sinne, minne tuon kaikkein kipeimmin halusi. Hän auttoi itseään hivuttautumalla hieman alaspäin miehen käsien otteessa. Toivon mukaan tästä ei jäänyt epäselväksi, mitä hän halusi Samin ehdottomasti tekevän juuri nyt.


Ana päätyi loppujen lopuksi nappaamaan erään puiston läpi kulkevan nuoren miehen matkaansa erään puun taakse. Siellä hän saattoi lopettaa tyypin elämän hitaasti nautiskellen. Juuri ennen viimeistä pisaraa, hän antoi saaliinsa pudota velttona jalkoihinsa. Kaveri oli todennäköisesti jo kuollut, ennen kuin osui maahan.
Nainen itse nojasi puunrunkoa vasten, aterian rippeitä suupielestään pyyhkäisten. Hän sulki silmänsä, nauttien siitä huumasta, jonka tuore veri aiheutti. Se tuntui kiehuvan ja kuplivat hänen sisällään. Siitä syntyvä fyysinen voima tuntui tasaisina, kuumina, vahvoina aaltoina, jotka pyyhkäisivät hänen ylitseen.
Veressä tosiaan oli taikaa.


”Neiti, Chi-Sugar. Tulisitteko toimistooni. Mielellään nyt heti. Meillä on joitain asioita läpi käytävänä ennen kuin ryhdytte töihin”, Remillard huudahti ovelle jääneelle naiselle. Hänen omaksi, henkilökohtaiseksi harmikseen nainen näytti hämmentyvän Aryanin tervehdyksestä. Mies ei pitänyt siitä, sillä näki naisen edelleen omanaan, vaikka tuo ei todellakaan ollut sitä sillä tavalla kuin hän olisi halunnut. Vielä

Remillard odotti kärsivällisesti, jott nainen astelisi hänen ohitseen ja edellään takahuoneiden välissä olevalle käytävälle. Tällöin hän voisi ihastella naisen muodokasta, naisellista vartaloa hetken aikaa takaa päin, ennen kuin päästäisi tuon toimistoonsa.
Toisin kuin kaikkien muiden työntekijöiden kohdalla, tämän nimenomaisen naisen kanssa hän ei astelisi istumaan pöytänsä taakse, vaan jäisi nojailemaan kirjoituspöytäänsä.
”Koska työaikanne ei ole vielä virallisesti alkanut, haluaisin puhua hieman yksityisistä asioista, ennen kuin puhumme työskentelystänne. Käsittääkseni olette saaneet tänään yksityisen lähetyksen.”

Tuntiessaan tytön ohjaavan häntä ydintään kohti, ei mies sen enempää vihjailua tarvinnut vaan avusti toista muuttamalla lantionsa asentoa työntyäkseen sisään. Tuntiessaan toisen ympärillään Sam huokaa raskaasti nautinnosta ja puristaa toisen lantiota omaansa vasten vielä tiukemmin, niin että lähemmäs oli enää mahdotonta päästä.

Hitaasti tuo liikkuisi toista vasten, mutta vain hetken aikaa kiiman ollessa liian voimakas. Kaulaansa taas ojentaen tuo vaihtaa heidän asentoaan niin, että Bambin on helpompi nojata itse ovea vasten ja hänen liikkua nopeammassa tahdissa toista vasten.


Kayden katseli ruumiin vierestä Anaa, joka näytti ainakin hetkellisesti rentoutuneelta. Veressä todellakin oli heille sellaista taikaa, mistä ihmiset eivät osanneet edes uneksia.
Hitaasti mies lähti kävelemään vampyyrinaista kohden tuon pitäessä silmiään kiinni ja nauttien hetkestä. Kaydenin ei ollut tarkoitus häiritä, joten pysyi sen verran sivussa että toinen saisi nauttia hetkestään. Mutta pian hän aikoisi, sillä housuissa tuntui kutkuttavaa painetta. Tosin suunnitelman onnistumisesta ei ikinä voinut olla varma.


Neira olisi voinut vaikka kiljaista Hra. Remillardin puhutellessa häntä nimellä, tosin hän ei tiennyt että oliko se innosta vai kauhusta, vaiko molemmista samanaikaisesti. Ja lauseen jatkuessa nainen ei ollut lainkaan varma haluaisiko mennä jättiläisen kanssa kahden toimistoon. Syynä tosin oli se, ettei Neira ollut aivan varma itsestään ja reaktiostaan. Tai ei hän tosin ollut varma Hra. Remillardin ajatuksista, itse hän ajatteli tuon omien haarojensa väliin.

”Yes, Sir.” Neira vastaa ehkä hivenen liian jäykästi ja innostuneena.

Nainen kävelee mahdollisimman tasaisella normaalilla vauhdilla jättiläisen luokse ja jatkaa siitä toimistoon. Tosin hän huomasi, että viileä kävely ei todellakaan luonnistunut lainkaan. Varsinkaan miehen jäädessä hänen taakseen, jolloin hänen askelluksensa muuttui viettelevämmäksi keikutukseksi kuin normaalisti.
Neira, lopeta. Nätisti, hän käskee itseään mielessään.

Toimistoon päästessään nainen on ottamassa kasvoilleen lämmintä hymyä, kun Hra. Remillardin sanat saavat hänen suunsa typerään virneeseen ja punan nousemaan voimakkaasti hänen kasvoilleen. Silmien kiivas räpyttely ei auttanut punaan lainkaan ja Neiran on pakko kääntyä jättiläisestä poispäin häpeissään reaktiostaan. Hän vain nyökkää Hra. Remillardille vastaukseksi lauseeseen ja yrittää koota itseään äkillisestä tunteenpurkauksesta sisällään.

Hyvin syvältä Bambin kurkusta kumpuaa voihkaisu, kun Sam työntyi hänen sisäänsä. Mies tuntui hieman liian isolta, kun hänen tiukat, lähes neitseelliset paikkansa yrittivät sopeutua vielä hieman vieraaseen tuntemukseen. Kovinkaan kauaa hän ei saanut aikaa totutella tilanteeseen, kun toinen aloittaa jo liikehdintänsä, joka nopeutui tasaiseen tahtiin.
Bambi puristi itseään miestä vasten heittäessään päätään taaksepäin ja silmänsä sulkien. Luoja, että seksi osasikin tuntua hyvältä. Hetken aikaa tyttö ymmärsi niitä, jotka jäivät kyseiseen aktiviteettiin koukkuun. Hän ymmärsi heitä oikein hyvin.

Tytön kynnet pureutuivat Samin selkään, hänen etsiessään käsilleen hyvää asentoa. Samin syvistä, nopeista työnnöistä huolimatta hän halusi tuon entistä syvemmälle ja vielä kovempaa. Vaistomaisesti hänen lantionsa lähti myötäilemään miehen liikkeitä, hoputtaen tuota entistä kovempaan tahtiin.


Ana avasi silmänsä nautiskeltuaan hetken aikaa omista ruumiinsa tuntemuksista. Hänen saaliinsa oli ilmeisesti nauttinut hieman pilveä joitain hetkiä sitten, koska vampyyri tunsi aineen vaikutukset omassa elimistössään. Mutta koska hän oli joitain hetkiä aiemmin todennut, ettei moinen haittaisi, hän vain nautti hetkellisestä, valheellisesta rentoutumisen tunteesta.
Käntäessään päänsä, hän näki Kaydenin seisoskelevan hieman kauempana katselemassa hänen suuntaansa.
”Mitä ajattelet?” Ana kysyi tällä kertaa ääneen ja huomattavasti raukeammalla äänensävyllä, kuin mitä oli viimeaikoina käyttänyt.


Remillardilla oli täysi työ pidätellä omaa hymyään, kun hän seurasi Neiran reaktioita. Nainen oli selvästi mieltynyt lahjaansa ja ainakin ruumis oli ymmärtänyt kukkien mukana lähetetyn ajatuksen. Vampyyrimies oli oikein tyytyväinen tilanteeseen, mutta peitti sen. Samoin kun hän parhaansa mukaan yritti olla välittämättä paineesta, jonka nainen sai aikaan pelkällä olemuksellaan.
Mies tietää olevansa törkeä, kun kurottelee omilla ajatuksillaan työntekijänsä mieltä, etsien heikkoa kohtaa, jonka kautta hän voisi napata edes yhden vapaaksi karanneen ajatuksen. Mielellään sellaisen, joka vahvistaisi hänen päätelmänsä.

”Reaktiostanne päätellen yllätys oli mieluinen”, hän sanoi tyynellä äänellä. ”Mitä muuta ajattelette tästä, neiti?”

Tuntiessaan Bambin ympärillään hyvin tiukkana mies ei voinut kuin voihkia tuon kaulaa vasten suudelmiensa lomasta.

Toisen kynsien porautuessa hänen ihoonsa Sam sai vielä juuri sen mitä halusi, kurinpidon pahoista teoistaan. Tosin paholainen ei häntä kurittanut vaan neitseellinen enkeli, täydellisyyden ruumiillistuma tai siltä miehestä itsestään ainakin tuntui. Sillä kynsien porautuminen ihoon ei riittänyt kurinannosta vaan mies halusi enemmän ja kovemmin läksytystä.
Bambin työnnöt häntä vasten tuntuivat taivaallisen hyviltä ja mukautuivat täydellisesti hänen omaan kiivaaseen tahtiinsa. Ja sai kaiken tuntumaan aina vain paremmalta.

Toisin kuin Sam olisi tahtonut hän huomasi saavuttavansa huippuaan aivan liian nopeasti.



Kayden virnisti naiselle edessään, jota lähti lähestymään nyt suoraviivaisemmin kuin äsken. Ilkikurinen pilke silmissään ja etumus paisuneena mies astuu aivan liki Anaa.
”Arvaa..” Tuo kuiskaa äänikäheänä kunnes ojentaa kättään toisen lantion suunnalle tarkoituksena vetää vampyyrinainen aivan liki itseään.



Neiran hengitys muuttui kiivaammaksi hänen tuntiessaan aina vain voimakkaammin vampyyrimiehen läsnäolon. Hänestä jopa tuntui kuin tämä olisi hänen ihonsa alla liikuttamassa niitä tunteita, joista nainen ei ollut ollut tietoinen hetkeen.

Hra. Remillardin mainitessa hänen reaktionsa, pelastaa kapinahenkinen luonne hänet pinteensä. Vaikkakin ajatukset pyörivät miehen alastomassa ruumiissa häntä vasten. Neira olisi antanut mitä vain, että olisi päässyt pomonsa mieleen juuri nyt ja silloin kun tuo päätti lähettää ruusuvaltameren hänelle.
Ajattelipa hän myös miltä hänen pomonsa veri maistuisi hänen kielellään ja tuntuisi hänen ruumiissaan, tai minkälaista seksi tuon kanssa olisi. Kiivasta? Domivoivaa? Ihanaa. Mutta hämmennyksekseen kaikkien noiden ajatusten ja tunteiden sekamelskassa hän halusi eniten, että vampyyrimies vain suutelisi häntä saadakseen edes jonkin kontaktin tuohon upeaan ilmestykseen. Ajatus oli kuin huutava sireeni. Ja hän saisi varmistuksen siihen, ettei Hra. Remillard vain leikkinyt hänen kanssaan tai hänen tunteillaan. Leikkimielinen väistely oli eriasia, kuhan vain asia olisi varma, että halut olivat samanlaiset molemmilta suunnilta.

”Hämmentävä ainakin.” Neira vastaa ilkikurinen pilke silmissään ja hieman vältellen vastaamatta suoraan, vaikka nyökkää miehelle. Juuri tällä hetkellä nainen oli valmis kiittämään vaikka ketä kapinaluonteestaan, sillä ilman sitä hän ei olisi ikinä pystynyt seisomaan vain aloillaan miehen edessä. Varsinkin kun tuo kääntyi katsomaan Hra. Remillardia syvälle tuon upeisiin silmiin, joihin hän ei tottuisi varmaan ikinä.
Mutta kun Neira pohti jatkoa lauseeseensa, puri hän hieman tahattomasti alahuultaan miettiessään. ”En ole aivan varma. Ehkä sinä vain toivotat työntekijäsi tervetulleiksi omalaatuisella tavalla..?” Hän rohkaistuu utelemaan ruusujen takana olevaa tarkoitusperiä. Naisen onneksi ja hieman harmiksi, ääni oli melko viileän oloinen vaikkakin silmissä paistoi aivan erilaiset tunteet. Katsettaan hän ei laskenut hetkeksikään ellei toinen tekisi sitä ensiksi.

Bambi puristi silmänsä entistä tiukemmin kiinni ja joutui puremaan huultaan, jotta ei olisi huutanut yhtään sen enempää. Hänen mielessään ei käynyt ajatus siitä, että talossa oli muitakin, vaan pikemminkin hän ei halunnut huutaa. Vaikka hänen ruumistaan moukaroivat, vahvat tuntemukset olivatkin viemässä häneltä järkeä päästä. Tytön kurkusta karkasi kuitenkin jokaisella työnnöllä pieni äännähdys.

Hän repeäisi varmasti pian. Sam tuntui aivan liian isolta. Mutta toisaalta, repeytyminen kuulosti tällä hetkellä juuri sopivalta. Varsinkin jos se veisi nämä tunteet huippuunsa. Jo tämä tuntui täydelliseltä. Mutta Bambi, kuten hänen kehonsakin tiesi, että parempaa oli olemassa ja luvassa, mikäli Sam hoitaisi hommansa kotiin. Hänen ruumiinsa lupaili jo vai vihkaa, että he olivat saavuttamassa maalia.


Ana katseli raukeana Kaydenin lähestyessä ja tehdessään asiansa selväksi. Nainen naurahti laiskasti kun mies ryhtyi vetämään heidän lantioitaan vastakkain. Kaydenin aikomukset eivät todellakaan jääneet epäselviksi.
”En tiedä. Pelata korttia?”
Kärkäs ääni muistutti, että Analla olisi ollut huomattavasti tärkeämpääkin tekemistä, kuin kuherrella puskissa kuten heidän aiemmin näkemänsä lesbopariskunta. Hänen pitäisi mennä järjestelemään kunnollista huonetta Bambille ja Neiralle. Hänen pitäisi tehdä omia töitään. Hänen pitäisi suojella Neiraa ja ottaa enemmän selvää Ranin aikomuksista ja päämääristä. Oli varmasti muutama muukin juttu, joita hän ei juuri nyt muistanut, mutta jotka hänen täytyisi hoitaa.
Kayden osasi kuitenkin olla hyvin vakuuttava. Lisäksi veren kautta nautitulla huumausaineella oli oma osuutensa asiaan.


Työpöytäänsä nojailevan Remillardin silmissä välähti nopeasti kun nainen onnistui kokoamaan itsensä. Tuo rupesi selvästi leikittelemään hänen kanssaan. Neirasta sai äkkiä vaikutelman, että tuo nautti eräänlaisesta kissa ja hiirileikistä pomonsa kanssa. Mikä oli tietysti mielenkiintoista vaihtelua sille, mihin Alistair oli tottunut.
Tähän mennessä hän oli nauttinut sellaisten naisten seurasta, jotka kertoivat tuntemuksistaan punastellen ja hieman kainostellen, pyrkien kuitenkin tekemään itseään mahdollisimman hyvin tykö. Neira oli erillainen. Hän haastoi miehen tavalla, johon naiset eivät ole aiemmin päättäneet edes ryhtyä.
Ja jumalauta, se sai hänet kovaksi.

”Sinunko mielestäsi kukkakaupallinen punaisia ruusuja on tosiaan vain tapa toivottaa työntekijä tervetulleeksi yritykseen?” hän sanoi kurtistaen kulmiaan hieman tyytymättömän näköisenä. ”Mitä minun pitäisi tehdä, että oikaisen kyseisen käsityksen?”

Sam olisi voinut vannoa maailman olevan huonompi paikka, jos seksiä ei olisi lainkaan olemassa tai se olisi tabu. Sillä jokaisella työnnöllään hän näki tytön kasvoissa mielihyvää ja tunsi sen itsensä sisällä myös. Seksi oli yksi elämän suurimmista nautinnoista. Ainakin niille jotka siitä pitivät, eihän seksi nyt kaikille ollut aivan niin iso asia elämää vaikkei mies itse henkilökohtaisesti voinut sellaista käsittää. Hän kun ei olisi vaihtanut elämänsä näistä alueista yhtäkään. Varsinkaan tätä.

Hengitys oli raskasta ja mies tunsi kuinka ruumis huusi ilosta ja laukeamisen odotuksesta. Hän ei vain saanut antaa itsensä tulla vielä, sillä toinen ei ollut saavuttanut huippuaan. Sam halusi parasta Bambille tai antaa ainakin juuri nyt parastaan. Kädet toisen ympärillä rutistivat niin kovaa kuin mies vain uskalsi toista rutistaa. Suudelmat toisen kaulalla olivat kiusallisen hentoja rajuun seksiin verrattuna vaikka ulos työntyneet torahampaat raapivat ihoa rikki paikka paikoin.
Maailmassa ei juuri nyt ollut olemassa mitään muuta kuin he kaksi kokonaisuudessa ja tämä hetki. Ja vaikka olisikin, kaikki muu oli valovuosien päässä heistä, saavuttamattomissa. Ja niin sen kuuluikin olla.
Juuri ennen kuin Sam tiesi tulevansa, mies iskee hampaansa pienesti syvemmälle ihoa kaulan juuresta.


Kayden virnisti kuullessaan naisen vastauksen. Toinen kiusasi häntä, mutta molemmat heistä tiesivät että mies vain piti moisesta.
Miehen huulet laskeutuvat aluksi hennosti toisen otsaan, josta ne laskeutuvat huulien kautta kaulalle. Kädet lantion ympärillä etsivät reittinsä paidan alle ihoon kiinni ja alkavat tekemään housujen rajassa lonkkaluiden kohdalla pyörivää liikettä.

Vaikka Analla saattaisi olla, tai olikin varmasti parempaa tekemistä, oli elämässä niitä hetkiä jolloin vain oli pakko antaa asioiden hetkeksi seisahtua ja keskittyä vain yhteen hetkeen. Ja Kayden halusi tuon hetken olevan hänen kanssaan.



Neira virnisti voitonriemuisesti sekä ilkikurisesti nähdessään hivenen tyytymättömän ilmeen jättiläisen kasvoilla jotka ilmaantuivat tuon sanojen myötä. Voi luoja, nainen olisi voinut vain repiä vampyyrimieheltä vaatteet päältä ja suoraan sanottua nussia tuota hetkeäkään epäröimättä.
Mutta hän ei tehnyt sitä. Neira piti jännitteestä heidän välillään ja varsinkin siitä tosiseikasta, jonka hän alkoi ymmärtää ja varsinkin sisäistämään. Hra. Remillard halusi tietää hänestä enemmän, tahtoi aivan varmasti olla hänen ihollaan kiinni. Ja tämän ymmärtäminen sai maan vetovoiman tuntumaan ylivoimaiselta. Neira olisi voinut vannoa pyörtyvänsä pian.

Nainen piti tahallisesti pienen hiljaisuuden hetken heidän välillään katsoen ametistin värisiä silmiä suoralla katseella, haastaen toisen katseellaan. Hitaasti hän kumminkin laski katseensa ensiksi toisen kaulan tienoille ja siitä aina alemmas. Skannaten katseellaan jokaisen millimetrin miehen ruumiissa. Katse jäi pidemmäksi aikaa toisen etumuksen tienoille, kunnes hän taas nosti katseensa ylemmäs. Tosin ei toisen silmiin vaan vasemman käden kynsiinsä, jonka hän oli nostanut kasvojensa kohdalle niin, että käsi oli aivan suorassa ja melkein kosketti jättiläisen rintakehää.
Siinä asennossa ollessaan Neira olisi voinut vannoa ruumiinsa tärisevän odotuksesta sekä jännityksestä. Hän avaa sormensa niin levälleen kuin saa ja katsoo niiden lomitse nyt jättiläisen täyteläisiä huulia. Hieman epävarmana hän avaa mielensä toiselle, jos toinen vain haluaisi sinne katsoa ja paljastaa ajatuksensa sekä tuntemuksensa toiselle.

Tämän teko ei ollut naiselle todellakaan helppoa, varsinkaan näin aikaisessa ystävyydessä joka johtaisi todennäköisesti pidemmälle ja syvempään tutustumiseen,. Neira oli aina halunnut pitää ajatuksensa varsinkin ominaan ja monia muitakin asioita vain itsellään. Tunteiden jakaminen ja näyttäminen oli heikkoutta. Maailma oli kova ja heikkoja ei siellä tarvittu. Eivätkä sellaiset varsinkaan selviäisi helpolla.

Mutta juuri nyt tämä avoimeisuus oli haaste Hra. Remillardille. Ja Neira rakasti antaa haasteita toisille. Nainen keskitti ajatuksensa toiveisiinsa siitä mitä haluaisi jättiläiseltä ja tuntemuksiinsa, joita oli saanut ruusujen saavuttua. Sekä niihin, jotka olivat pyörineet hänen sisällään edellisen yön työvuorossa. Hän halusi miehen kaikilla tavoilla. Fyysisesti, henkisesti ja aivan millä tavalla tahansa.
”Aloitetaan vaikka suudelmalla.”

Bambi kietoi raajojaan entistä tiukemmin miehen ympärille. Hänen kantapäänsä pureutuivat Samin pakaroihin ja sormien ote hiussuortuvista kiristyi. Hetki sitten he olivat ylittäneet rajan, jonka jälkeen tyttö ei vain osannut olla enää hiljaa. Vaikka hän kuinka yrittikin puristaa huuliaan yhteen, hänen kurkustaan nousi jokaisella työnnöllä korkea voihkaus. Eivätkä ne tukahdu kokonaan suljettujen huulien taakse.
Kun Sam upotti hampaansa Bambin kaulaan, hän kirkaisi. Tyttö ei voinut sille mitään. Hän puristi silmänsä yhteen ja antoi vampyyrin myrkyn levitä ruumiiseensa. Kun siihen yhdisti vielä ne miehen imemisestä lähtöisin olevat voimakkaat nykäykset, jotka tuntuivat hänen jalkojensa välissä asti, tuntemus oli euforinen.

Vain seksiä.
Olen Anan kanssa vähän väliä tai muiden naisten kanssa. En ole yhden naisen mies, en todellakaan.
Sanat pamahtivat Bambin mieleen täysin kulman takaa ja yllättäen. Ne eväsivat häneltä lähestyvän orgasmin saman tien. Hän palautui pilven päältä hieman samaan tapaan kuin hän olisi hypännyt pilvenpiirtäjän huipulta ja iskeytynyt liiskaksi asfalttiin.


Ana painautui ja suorastaan suli Kaydenin ruumista ja käsiä vasten. Lämpö levisi hänen sisällään miellyttävällä tavalla ja sai olon tuntumaan raukealta. Hän nojasi päätään hieman taakse päin. Huulilta kulki hentoinen hyminä, kun Kaydenin huulet kulivat hänen kasvojensa poikki. Lanteet työntyivät vaitomaisesti eteenpäin, kun miehen kädet etsiytyivät hänen paitansa alle.
Anan kädet kohosivat ylös leveälle rintakehälle. Sotmet kietoutuivat kankaan laskoksiin ja puristuivat tiukasti yhteen, jolloin nainen sai vedettyä Kaydenin entistä lähemmäs itseään.
”Ole kiltti...” Ana kuiskasi anellen, huomattavasti pehmeämmällä äänellä, kuin hänelle oli ominaista. ”Auta minua unohtamaan. Edes pieneksi hetkeksi.”


Alistair kurtisti kulmiaan Neiran pysyessä vain hiljaa. Se suoraan sanottuna ärsytti häntä. Naisen alku osasi olla ehkä hieman turhankin koppava. Se ei varsinaisesti ollut ärsyttävää, mutta Remillard olisi oikein mieluusti murtanut tuon ylpeyden. Tosin, hiljalleen rupesi näyttämään siltä, että kova kuori oli vain pintaa. Neiran silmien takana velloivat lukuisat tunteet, jotka pyrkivät pintaan naisen vastusteluista huolimatta.

Kun Neira lopulta puhui ja esitti oman ehdotuksensa heidän seuraavalle askelelleen, Remillardin kasvoille levisi leveä hymy. Eikä hän voinut mitään sille, että vaistomainen, tyytyväinen, omistushaluinen murina kumpusi hänen rintakehästään.
Miehen silmät tummuivat monella asteella, kun himo ja halu lähtivät vellomaan hänen sisällään sillä samaisella hetkellä. Hän olisi vain voinut nostaa naisen syliinsä, heittää selälleen työpöydälleen ja naida tuolta tajun kankaalle, sillä samaisella hetkellä. ”Vai on neiti Chi-Sugar sitä mieltä, että minun pitäisi suudella teitä?”

Remillard astui askeleen eteen päin ja sitten toisen, kunnes heidän välillään oli niin vähän tilaa, että heidän ruumiinsa melkein koskettivat toisiaan. Hän antoi kipinöiden tuntua heidän välillään, jotta kumpikin olisi varmasti tietoinen niiden olemassa olosta. Sillä heidän ruumiinsa tosissaan tuntuivat reagoivan toisaan vasten.
”Onneksesi, minun tapoihini ei kuulu tuottaa pettymystä neidoille.”

Mies nosti kämmenensä Neiran kapeille lanteille, miettien ohimennen kuinka pieneltä tuo tuntuikaan hänen käsiään vasten. Hän veti naisen kiinni itseensä, jolloin Neiralle ei taatusti jäisi epäselväksi mikä naisen lantiota vasten painautui miehen housujen läpi. Hän kumartui ja painoi huulensa omistavasti toisille, täyteläisille huulille. Hän ei ollut mikään hellä rakastaja vaan antoi suudelmasta paistaa läpi sen kaiken mielenkiinnon, jota naista kohtaan tunsi. Eikä Remillardin mielenkiinto ollut pelkästään platonista, vaan hyvinkin fyysistä ja kokonaisvaltaista.

Sam kuuli omien nautintojensa takaa tytön nautinnon äänet, jotka veivät hänet huippuunsa. Mies painautui niin syvälle kuin vain pääsi Bambin sisään ja murisi tyytyväisyyttään koko maailmalle.
Hitaasti mies irrotti hampaansa toisen kaulalta ja nuolaisi vielä valuvia pisaroita toisen haavoista kunnes kääntyi hymyillen katsomaan toista silmiinsä.

Oli kuin Samin maailma olisi kaatunut kaikki nautinnolliset ja hyvät hetket siihen paikkaan kun hän kohtasi Bambin kasvot. Niistä kuvastui jotakin sellaista, mistä mies ei saanut heti selvää. Mutta sen hän tiesi, ettei kaikki todellakaan ollut niin kuin hän itse tunsi.



Kaydenin korviin Anan sanat eivät todellakaan kuulostaneet hyviltä, mutta mies aikoi tehdä työtä käskettynä ja myös senkin vuoksi, että itse halusi antaa naiselle nautintoa.

Pidentyneet torahampaat raapivat toisen ihoa voimalla levittäen myrkkyä naisen kehoon, samalla kun kädet eksyivät aina vain alemmas kunnes pääsivät naisen lämpimimpään paikkaan ja kosteuden äärelle. Kayden hieroi koko kämmenellään aluksi naisen ydintä kunnes keskitti sormillaan kaiken huomion yhteen tiettyyn pisteeseen.

Kayden halusi Anan keskittyvät vain tähän hetkeen hänen kanssaan ja toisen unohtavat todellakin ongelmansa edes hetkeksi. Saadakseen haluamansa hän aikoi kiusata toisen anelemaan enemmän, keskittämään ajatuksensa vain siihen mitä hän teki tai ei tehnyt.



Neira hykerteli onnensa kukkuloilla kuullessaan jättiläisestä kumpuavan omistushaluisen murinan. Oli kuin naisen kaikkiin toiveisiin olisi juuri nyt vastattu jo pelkällä murinalla vaikka hän tahtoi niin paljon enemmän. Hra. Remillardin kasvoilla oleva ilme ja silmien tummentuminen sai naisen vuotamaan niin pahasti, että jossain mielensä perukoilla hän kuvitteli lattiaan tulevan jo lätäkköä.

Hieman kainosti katsoen, mutta ilkikurisesti hymyillen hän vastasi jättiläisen kysymykseen suudelmasta, jo odottaen saavansa haluamaansa. Jättiläisen astuessa aina vain lähemmäs häntä, olisi Neira halunnut repiä toisen aivan ihoonsa kiinni repien vaatteet heidän molempien päältä pois. Hän oli jo unohtanut kokonaan miksi oli edes oikeastaan saapunut Bloody Mooniin tänään.

Hän veti kiivaasti henkeä sisäänsä, kuin ei olisi saanut siitä tarpeeksi Hra. Remillardin ottaessa kiinni lantiosta ja vetäen niin lähelle, että niin kipinät kuin paisunut elin tuntuivat läpäisevän hänen ihonsa. Neira tiesi, että hänen silmissään kipinöi kuin ilotulitteista lähtevistä valoista.
Hän halusi nyt ja heti kaiken mitä nainen voi mieheltä haluta. Ei kohta, huomenna tai minuutin päästä vaan nyt.
Siltikin saadessaan viimein jättiläisen huulet omiaan vasten, hän unohti kaiken muun vaan antoi suudelmassaan näkyä kaikki se mitä hän halusi ja toivoi. Ja niin hän myös tunsi Hra. Remillardin halut ja toiveet, jotka saivat hänen päänsä aivan pyörälle.
Voiko tämä olla enää totta? Hän ehti ajatella vielä, kunnes sysäsi kaiken muun mielensä perukoille.

Neiran kädet eksyivät miehen rintakehälle ensiksi hennosti, kunnes tuon puvuntakin kangas eksyi hänen nyrkkiensä sisään hänen vetäessään miestä aina vain lähemmäs itseään.

Silmät kiinni nainen antoi itsensä tehdä kielellään tutkimusmatkaa toisen suuhun, maistellen miehen makua ja tunnustellen hänen torahampaitaan.
Taivaallista, jättiläinen maistui, tuntui, oli taivaallista.

Bambi tunsi kyyneleiden polttavan luomiensa takana. Miksi hänen piti olla tällainen itkupilli. Se oli epäreilua. Samille tämä oli taatusti pelkkää laskelmoitua tyydytystä. Bambi oli tuolle yksi järkevä kohde, jonhon saattoi purkaa patoutuneet halunsa. Miksi Bambi ei voinut olla samanlainen. Miksi aiemmin lausuttujen sanojen piti muistua mieleen juuri nyt ja pilata hetki, joka oli kaikessa katoavaisuudessaan täydellinen.
Hän oli idiootti.

Kun Sam sitten omien nautinnon aaltojensa laannuttua kohotti katseensa, Bambi ei voinut muuta kuin aukoa suutaan kuin olisi haukkonut henkeään. Hän tunsi jälleen hyperventilaation psyykkiset oireet. Henkitorvea poltteli taas ja päässä pyöri, vaikka mitään varsinaista hengitysvajaavuutta ei ollutkaan.
”Älä katso minua noin...” Bambi pyysi kyyneliään pidätellen. Samalla hän nykäisi hammasta purren miestä tiukemmin itseään vasten. ”Vaan nai minulta aivot pellolle.” Bambi ei halunnut ajatella tai tuntea mitään ylimääräistä. Ja kun päämäärätietoinen tiedottomuus hankittaisiin tällä tavalla, Sam oli oiva apu siihen.


Ana kaarsi selkäänsä ja nojasi harteillaan heidän takanaan olevaan puuhun. Hän käänsi päätään saadakseen kaulansa paremmin esille Kaydenia varten. Miehen löytäessä reitin hänen housujensa sisään Ana ryhtyi oitis liikuttamaan lanteitaan, ohjaillakseen toisen sormien liikkeitä. Samalla hän toi omat kätensä miehen sepalukselle ryhtyen etsimään omaa palkintoaan kankaiden kätköstä.
Hetkeksi tämä toiminta häiriintyi ja pysähtyi kun Kayden löysi juuri oikean kohdan. Anan oli pakko sulkea silmänsä hetkeksi, kun hänen ääreisnäkökenttänsä hämärtyi. ”Juuri siitä.” Naisen voihkaus oli anelu. Hän työnsi lantiotaan eteenpäin.

Kun himon aalto hieman hellitti, hän jatkoi siitä mihin oli jäänyt. Pian Kaydenin paksu, kova kalu jo lävähtikin vasten Anan kämmentä ja nainen sai kietoa sormensa sen ympärille.


Remillard avasi Neiran suun omallaan ja työntyi kielellään tuon sisään. Nautiskellen, verkkaisesti, mutta aavistuksen agressiivisesti hän maisteli tuon suuta pitkillä nuolaisuilla. Nainen oli nuori ja innokas, antaen sen näkyä kaikessa, myös suudelmassaan. Eikä tuolla tuntunut olevat tarvetta peitellä mitään. Ja sehän sopi miehelle. Hetkeksi hän keskittyi piirtämään kielensä kärjellä Neiran huulten selkeitä linjoja ja nautti omasta maustaan, joka viipyili pehmmeillä huulilla.
Remillard nojautui kiltis eteenpäin kun Neira veti häntä takinliepeistä alemmas. Hänen omat käensä liukuivat siroja kylkiä pitkin ylös ja sitten taas alas. Hän tunsi kämmenillään Neiran muodot, naisellisten kangaskerrosten alla. Kun kädet olivat jälleen nousseet ylös kylkiluiden päälle, mies liu'utti ne verkkaisesti selän puolelle. Pitkät, sileät hiussuortuvat kutittelivat hänen kämmenselkiään.

”Kunnioitettu ja pyhä Äiti sentään, miten minä sinua haluankaan”, mies kuiskasi. Murina kaikui edelleen hänen rintakehästään kun hän lähti liikuttamaan suutaan Neiran huulilta tuon leuanlinjaa pitkin alas kaulalle. ”Olen halunnut ensi hetkestä lähtien.”
Lapaluiden päällä lepäävillä käsillään Remillard painoi naista entistä lähemmäs itseään. ”Haluan upota sinuun. Haluan sinut alleni ja ympärilleni. Haluan saada sinut laukeamaan ja huutamaan samalla nimeäni. Sitten haluan itse tulla sinun sisällesi ja tehdä kaiken yhä uudestaan ja uudestaan.”
Sanojensa painoksi Remillard puri Neiraa kaulajänteen kohdalta, varoen kuitenkaan upottamatta hampaitaan tuon ihon lävitse.

Sam kuuli Bambin anelevan äänensävyn jostakin kaukaisuudesta, vaikka heidän ruumiinsa olivat todellisuudessa niin lähekkäin kuin kaksi erillistä ruumista vain pystyivät olemaan näin.
Pyyntö hänen korvissaan oli epätodellinen, kun toisen kasvoilta kuvastui jotakin aivan erilaista. Jotain mitä mies ei ollut nähnyt eläissään.

Mitkä olivat hänen omat motivaationsa? Oliko hän tässä vain omien itsekkäiden syidensä takia vai oliko hänen sisällään jotakin sellaista, mitä mies ei ollut koskaan vielä tuntenut tai tavannut itsessään? Romantiikka ei ollut hänen vahvuuksiaan. Itse asiassa, mikään mikä liittyi parisuhteeseen tai toiselle omistautumiseen, ei ollut hänen vahvuuksiaan. Häntä ajoivat ja ajaisivat aina ainakin jollakin tasolla vain omat itsekkäät halunsa ja päämääränsä.

Mies sulki silmänsä ja antoi ruumiinsa viedä itseään eteenpäin, näin antaen ajatuksiensa vain olla oman päänsä sisällä, jossakin niin syvällä, ettei tiedostaisi niitä lainkaan edes itse.

Vampyyri iski tyttöönsä hampaat kovemmin kuin koskaan ennen, upottaen ne niin syvälle ja kovaa varoittamatta, että tiesi aiheuttavansa aluksi kipua sylissään olevalle. Kädet porautuivat tuon pakaroihin nostaen toisen itseään vasten, työntyen itse syvemmälle kuin koskaan ennen. Yrittäen lävistää reitin toisen sisuksiin, kirjaimellisesti.
Siltikin kaikesta turhautuneisuudestaan hän liikutti vartaloaan hiljalleen toista vasten, yrittäen lumota tytön unohtamaan kaikki tunteensa juuri nyt. Kaikki ajatuksensa, niin kuin hän teki jos ajatukset eivät olleet hyviä. Hän pakotti sylissään olevan keskittymään itseensä, kiusaten toisen märemmäksi kuin koskaan olisi ollut tai tulisi pitkään aikaa olemaan. Hampaat imivät verta, kielen silti mystisellä tavalla nuolen toisen kaulaa, kiihottaen.
Näin jatkuisi, käsien hellittäessä otteensa ja hyväilen toisen ruumista pitkin pituutta. Kierrellen nännien ympärystä sekä nipistäen kiusaavasti aina kun osuivat sormien kohdalle liian halukkaina.
Vauhti kiihtyi, saaden heidät molemmat huippuunsa, joka olisi niin jumalainen, että jumalallisuuteen voisi uskoa. He kaksi olisivat Jumalia.
Sam kantaa tyttönsä sänkyyn ja nukuttaa toisen uneen suudelmillaan.

Sam kuuli kuinka turhautunut murina kaikui huoneessa, kuulostaen siltä, että siellä olisi ollut peto heidän tilallaan. Kädet olivat edelleen Bambin ruumiin ympärillä ja hän nojasi tyttöön edelleen, toisen vedettyään hänet lähemmäksi itseään.
Hän oli vain kuvitellut kaiken.
Aneleva pyyntö kaikui miehen pään sisällä, hänen tajutessaan, ettei voisi itse jatkaa eteenpäin. Ei nyt kun toinen oli itkenyt. Ja anellut häntä.
Hän oli maailman moraalittomin vampyyrimies, ajatteli vain omaa etuaan. Häpeäpilkku naisten keskuudessa, täyttäen vain omat halunsa ja saavuttavan vain omat huippunsa. Hän ei saanut kuin vain sylissään olevat itkemään oman huippunsa aikana.
”En voi..”



Kaydenin oma hengitys kiihtyi toisen kiihottuessaan aina vain enemmän, tulevan koko ajan märemmäksi hänen kämmentään ja sormiaan vasten. Leikitellen edelleen naisen herkkyyden keksipisteessä.

Anan käsi hänen kovuutensa ympärillä oli kuin taivaanlahja juuri nyt, huomaamattaan mies kiusasi itseään enemmän kuin naista joka nojasi puuta vasten kaula avoimena. Odottaen hänen upottavan hampaansa kunnolla valtimoonsa, eikä vain raapivan.
Hän ei tehnyt sitä, toinen ei anellut tarpeeksi. Ei ollut unohtanut maailman tuskaansa vielä.
Mies nuoli torahampaidensa aiheuttamia jälkiä toisen kaulalla pitkin ja hellin nuolaisuin, vaikka haavat umpeutuivatkin jo. Välillä tuo antoi pidentyneiden torahampaidensa taas upota ja levittää myrkkyä toisen kehoon.

Kädet eksyivät syvemmälle Anan sisään, aloittaen leikkisän kilpailunsa siellä. Hitaat kiusaavat liikkeet olivat kuin kidutusta, ainakin näin hän kuvitteli asian olevan. Oma kovuutensa hän huomasi sykkivän toisen kädessään, haluten jo kovempaa ja raaempaa menoa.

Ei vielä.. Ei vielä.



Neira hengitti nopeita kiivaita vetoja sisäänsä, kuin olisi tukehtumaisillaan hapen puutteeseen sekunnilla millä hyvänsä. Todellisuudessa nainen oli uppoamassa halujensa ja miehen tuoksuun ympärillään sekunnilla millä hyvänsä. Ja kuolisi oikein mielellään, kuhan ensiksi saisi kaiken minkä haluaisi.

Jättiläisen leikittelevä kieli hänen suussaan oli jotain niin maukasta, että nainen kostui vain enemmän koko ajan. Kielen kärki hänen huuliensa ääriviivoilla oli täydellistä.
Juuri ennen kuin Hra. Remillard vetäisi kasvonsa hänen omistaan kauemmaksi, nainen näykkäsi miehen kieltä hellästi. Hänen silmänsä avautuivat vain sen verran, että kiihottumisen pystyisi näkemään niistä kirkkaana värinä.
Hän halusi maistaa miehen paremmin, jokaisen vivahteen tuon upeassa maussaan.

Miehen kädet hänen ympärillään vetäessään aina vain lähemmäs itseään toi Neiralle aivan uudenlaisia tunteita sisälleen. Hän halusi miehen käskevän itsensä nojaamaan taaksepäin, sanovan heidän ottavan toisensa juuri nyt. Miehen omilla säännöillään. Jonka jälkeen hän voisi kapinoida ja he tekisivät sen hänen säännöillään.
Jättiläisen sanat hänen kaulaansa vasten mumistuina olivat kuin huumetta hänen korvilleen. Mies ei saisi koskaan sulkea suutaan, hänen pitäisi hengittää raskaasti, puhua hänen ihoaan vasten aina heidän ollessaan näin.

Näykkäisy hänen kaulajänteellään sai ininän nousemaan Neiran kurkusta, jota hän olisi hävennyt aiemmin. Juuri nyt hänestä tuntui, ettei millään muulla ollut väliä. Hän oli tässä, jättiläisen käsivarsilla. Viimein.

Hitaasti, hieman kömpelönoloisesti Neira pakeni miehen puraisun alta ja lähti kääntymään selin toiseen, heidän ruumiidensa ollessa edelleen aivan kiinni toisissaan.
Nainen näki toimiston pöydän edessään ja tunsi pakaroissaan miehen kovuuden. Leikkisästi hän hieroi itseään miestä vasten nostaen samalla kädet miehen kaulan ympärille. Vain laskeakseen ne hyvin hitaasti taas alas, kynsiensä porautuessa miehen ihoon.

Voi luoja, kuinka hyvältä miehen veri tuoksuikaan.

Neira nojautui eteenpäin, ylettyen juuri kämmenen verran nojaamaan toimiston pöydän reunaa vasten. Tässä asennossa hän painoi pakaransa kovemmin miehen etumusta vasten ja heilautti hiuksensa toisen olkansa yli. Toisen olkansa yli hän käänsi katseensa mieheen, silmien tuikkien ilkikurisuuttaan enemmän kuin koskaan ennen.
”Siinä tapauksessa.. Ota minut. Ruumiini tarvitsee sinut” Ääni joka naisen suusta pääsi oli käheänä halusta. Neira ei ollut koskaan kuullut itseään ennen sellaisena. Mutta tässä asennossa hänen katsoessaan Hra. Remillardia, hänen kiihottumisensa nousi huippuihinsa, niin että hän kuvitteli tulevansa jo pian ilman miehen kosketusta.
Miten kukaan voi näyttää noin kuumalta ja haluttavalta? Hän ajatteli katsellessaan koko miehen ruumiin mitalta toista. Neira halusi nähdä tuon suuren vartalon omaansa vasten ja tutkia jokaisen neliömillin miehen ruumiistaan. Painaa suudelman jokaiseen kohtaan.

Bambi katseli Samia tarkkaavaisesti. Mies näytti hetken siltä kuin olisi täysin omissa maailmoissaan. Se sai kyyneleet kirveltämään entistä voimakkaammin hänen luomiensa takana. Hetki tuntui ikuisuudelta ja tyttö tiesi, jos olisi hengittänyt, juuri nyt hän olisi pidätellyt sitä. Jos hänen sydämensä olisi lyönyt, sen tahti olisi kiihtynyt aste kerrallaan. Sen sijaan hän tunsi vapinan alkavan. Se alkoi käsistä ja liukui siitä eteen päin, kunnes hänen koko ruumiinsa vapisi.
Miehen vastatessa kieltävästi hänen pyyntöönsä, Bambi kiljaisi turhautuneena. Kyyneleet tulvahtivat ulos uomistaan hänen poskilleen. Sanat satuttivat pahemmin kuin Sam olisi lyönyt häntä. Mies olisi voinut hakata hänet henkihieveriin ja heittää käytettynä pois, eikä sekään olisi ollut yhtä kivuliasta kuin tämä.
Nyt hän ei siis kelvannut miehelle enää tälläkään tavalla. Hän oli täysin hyödytön. Hänellä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia olla Samin kanssa edes tällä tavoin. Hän oli kuin valmistusvirheinen esine, joka jouti roskikseen ennen kuin pääsi edes kunnolla käyttöön.

”Mikä minussa on vikana?” Bambi painoi päätään seinää vasten. Hän ei nyyhkyttänyt. Kyyneleet valuivat kyllä valtoimenaan, mutta hän ei varsinaisesti itkenyt. Verenpunaiset pisarat vierivät pitkin hänen poskiaan ja putoilivat paljaille, kalpeille rinnoille.


Ana painui entistä tiiviimmin Kaydenia ja takanaan olevaa puuta vasten, kun hänen selkänsä yritti muotoutua pysyvästi kaaren muotoon. Hänen huuliltaan pakeni voihkauksia tasaiseen tahtiin, miehen ohjaillessa niitä sormillaan. Hän tunsi kuumotuksen leviävän siitä tietystä pisteestä laajemmalle. Ensin hänen koko naiseutensa tuntui olevan tulessa, seuraavaksi hänen sisäreisiään poltteli ja siitä tunne levisi entisestään.
Tätä hän oli kaivannut. Rentouttavaa, hulluuteen ajavaa kosketusta, joka sai hänet unohtamaan kaiken ympärillään olevan ja pakotti aivot keskittymään siihen, mitä ruumis tunsi. Anan ruumis kouristui yhden erittäin terävän nautinnon pyyhkäisyn voimasta. Hän vaikersi entistä kovempaan ääneen.

Ana etsi jaloilleen tukevamman pisteen, koska muutoin hän olisi selällään auringonpaahteessa palaneella nurmikolla. Samalla hän otti tukea puusta takanaan. Hän antoi vahvojen kynsiensä puristua kiinni kaarnaan. Se antoi periksi hänen voimiensa alla, kunnes sormet upposivat riittävän syvälle puun ytimeen.
Vaikka nainen piti silmänsä suljettuina, hän tiesi tarkalleen mitä teki toisellä kädellään, sillä joka ei jättänyt puuhun pysyviä vaurioita. Hän liikutti sitä edestakaisin kovalla varrella, jota peitti sametinpehmyt iho. Paksut suonet risteilivät sen pinnassa kuin purot. Ana tunsi itse valuvansa Kaydenin sormille, mutta samalla hän tunsi omilla sormillaan ne pienet pisarat, jotka kertoivat miehen nautinnosta. Ne saivat hänen kätensä liikkumaan liukkaammin. Nainen kiristi hieman otettaan ja muutti tempoaan vaativammaksi.

Kaulaansa hän työnsi paremmin Kaydenin suuta vasten. Hän halusi viedä tuntemuksensa uudelle tasolle. Hän halusi miehen upottavansa hampaansa omaan lihaansa. Tosin, tuntemuksesta tekisi vielä täydellisemmän se, että tuo työntyisi häneen myös toisella tavalla.


Pieni ilkikurinen näykkäisy, joka oli tuntunut hänen kielensä kärjellä oli sivaltanut Remillardia hornankatkuisena kiimana suoraan nivusiin. Kapina oli yllättävän kiihottavaa, kun se esiteltiin tällaisessa muodossa. Pienenä, pippurisena pakkauksena, joka nosti miehiltä kyrvät tanaan pelkällä olemuksellaan. Neira oli kerrassaan herkullinen.

Remillardin nivuset saivat seuraavan iskunsa, kun Neira inahti hänen hampaitaan vasten. Ääni oli uskomaton ja kiihotti paremmin kuin sata neitsyttä alastomana, riviin aseteltuna. Se sai hänen jo kovan erektionsa kovettumaan kuin timantin. Mies olisi ollut juuri sillä hetkellä valmis maksamaan koko omaisuutensa ja vielä tappamaankin jonkun voidakseen kuulla äänen uudestaan.
Remillard valmistautui jo puremaan Neiraa uudestaan, vain kuullakseen tuon pikku inahduksen, joka sai hänen oman ruumiinsa roihuamaan.

Samassa hänen pikku seireeninsä kiemurtelikin jo toisin päin hänen sylissään, irrottautumatta hetkeksikään hänen vaatteiden peittämästä ihostaan.
Kankaan vangitsema erektio oli sillä samalaisella hetkellä valmis repimään tiensä housujen läpi, kun Neira painoi pyöreät pakaransa sitä vasten. Kyrvän jatkeena oleva mies huokaisi. Hänen kätensä laskeutuivat salaamaakin nopeammin naisen pyöreille lanteille, painaakseen tuota tiukemmin itseään vasten. Huomaamattaan hän hieroi itseään housuja vasten piirtyvään vakoon ja saattoi kuvitella miltä pieni nainen tuntuisi hänen ympärillään. Hän olisi voinut laueta jo ajatuksesta.
Seuraava vaaranpaikka tuli kun Neira pyysi Remillaridia ottamaan hänet. Mies vaikersi kuin kuoleva vastaukseksi pyynnölle ja tunsi miten hänen kalunsa puski kiimatippoja esiin. Hän tunsi orgasminsa kummittelevan sen tyvessä, valmiina syöksymään eteenpäin täydellä voimalla.

Harmi vain, että hänen uuden klubinsa toimisto oli täysin väärä paikka tällaiselle toiminnalle.
Herra Remillard kieroi lihaksikkaat kätensä kauniin, siron, naisellisen Neiran ympärille. Toisen kätensä hän muovasi kupiksi pehmeän, pyöreän rinnan päälle ja toisen hän painoi litteällä alavatsalla, saadakseen naisen entistä lähemmäs itseään. Huulensa hän vei jälleen Neiran korvalle.
”Minä vannon, että tulen ottamaan sinut. Otan sinut kaikissa mahdollisissa asennoissa, jotka vain keksit.” Sanojensa painoksi hän antoi alavatsalla olleen kätensä lipua hieman alemmas, löytäen reisien yhtymäkohdan. Hän painoi leveän kämmenensä Neiran naiseuden päälle. Sen enempää hän ei kuitenkaan tehnyt. Hän piteli seireeniään paikoillaan itseä vasten, molemmat kädet erittäin intiimeissä paikoissa. ”Samalla kun minä nain sinua, minä laitan sinut laukeamaan. Yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Ja sinä saat minut laukeamaan. Minä täytän sinut ja merkitsen sinut omakseni. Sitten minä teen saman uudestaan ja tunnen oman spermani sisälläsi. Mutta...”
Remillard ei olisi halunnut sanoa sitä sanaa. Hän halusi ottaa naisen tässä ja nyt, tätä työpöytää vasten. Ajattelematta ollenkaan, että kohta naista kaivattaisiin baarin puolella tekemään töitä, jotka hänelle kuuluivat. Oikeastaan hän olisi halunnut olla miettimättä mitään muuta kuin naista ympärillään.
”Tämä ei ikävä kyllä ole oikea paikka moiseen.” Remillard kohotti kätensä sivelemään Neiran kaulaa. ”Mutta sinulla on huominen yö vapaata. Haluaisitko merkitä minut kalenteriisi?”

Sam tunsi tytön alkavan täristä häntä vasten ja nosti turhautuneen katseensa tuohon selvittääkseen syyn värinälle.
Kiljaisu sai miehen hätkähtämään voimalla, sillä rehellisesti ottaen hän säikähti Bambin reaktiota. Kyyneleet tuon poskilla oli jotakin sydäntä särkevää, mutta Sam ei saanut sanaakaan suustaan aluksi. Katseli vain kyyneleiden reittiä tytön pyöreille rinnoille ja niiden jättämiä punaisia juovia tuon vaaleassa ihossa.

Kysymys sai Samin nostamaan toista kulmaansa hivenen ja jos hänen ruumiinsa olisi totellut, olisi hän ottanut mallia Kaydenista ja hieronut ohimoaan.
”Kysymys kuuluu, mikä helvetti on vikana minussa.” Sam toteaa oikaisten tytön kysymyksen, aivan kuin epäilläkseen tuon kysyneen vahingossa väärin. Tai muodostaneen vain lauseensa väärin. ”Minähän se tässä saavutin huippuni, jonka aikana sinä aloit itkeä. Joten, mikä helvetti minussa on niin pahasti vialla, että aiheutan sinulle vain pahaa mieltä ja tuskaa.”



Kayden katseli naistaan edessään ja tuon liikehdintää nautintojen huumassa inahduksien ja huokauksien saattelemana. Ei ollut maassa kauniimpaa kuin kaunis vampyyrinainen nautinnoistaan kiduten.

Anan märkyys hänen kämmentään vasten oli lämmintä ja tuoksui kiimaiselta. Miehen oma elin sykki toisen käden sisällä ja yritti jo päästä lopuistakin vaatteista eroon, että saisi tyydytettyä naisen kokonaan. Täyttymään kokonaan.
Kayden ei pidätellyt omia henkäiksyiään Anan taitavien käsien aiheuttamina, vaan antoi kaiken tulla valtoimenaan. Oli vielä niin paljon kiihottavampaa heidän ollessa näin ulkona, julkisella paikalla, kaikkien kuullessa täällä heidän yhteen sulautuvat kiihkon äänet.

Vampyyrimies iski hampaansa kaulan ihon läpi ja maistoi naisen verta levittäen samalla myrkkynsä hänen sisäänsä, verenkiertoon tuomaan huumaa vielä hieman lisää. Toisella kädellä hän alkoi riisua omia ylimääräisiä vaatekerroksiaan alemmaksi hieman ja vapaalla kädellä laskea naisen yllä olevia alemmaksi. Kidutus naiselle oli myös kidutusta hänelle, ja hän ei enää pian kestänyt.

Hän halusi työntyä Anan sisään ja antaa täydellisen nautinnon sitä kaipaavalle naiselle.



Neiran äännähdykset voimistuivat hänen tuntiessaan jättiläisen erektion itseään vasten sykkivänä, vaativana, halukkaana häneen. Oli kiduttavaa sen ollessa niin lähellä mutta kaukana, varsinkin Hra. Remillardin hieroessa sitä häntä vasten. Nainen olisi voinut tulla nyt heti.

Hra, Remillardin kädet hänen lantiossaan, painaen itseään vasten kovemmin, hänen ympärillään kuin muurit, joiden sisään Neira voisikin jäädä ikuisiksi ajoiksi, ahdistumatta häkkilintuna olemisesta. Ainakin tämän pienen hetken ajan, hän olisikin voinut vangita itsensä jättiläiseen kiinni.
Jättiläisen käden eksyessä hänen rintansa päälle, uusi inahdus pääsi naisen täyteläisten huulien välistä, vaativana, minkä lantion keinuminen todisti. Suuri kämmen hänen alavatsallaan oli kuin vesikidutus sotavangille. Tai niin hän ainakin kuvitteli, ennen kuin kämmen asettui hänen intiimin paikkaansa. Vain pysähtyäkseen siihen kuin suojellen omaisuuttaan. Se tuntui vesikidutukselta, nylkemiseltä ja kuolemalta nautinnollisimmassa muodossaan.

Kuiskaukset hänen korvassaan olivat taivaallisia, kuin enkelten puheita juuri siitä tulevaisuudesta mitä hän eniten tulisi koskaan kaipaamaan. Se sai naisen kehräämään kuin kissan ja ruumiin värisemään odotuksesta, joka vain tyrmättäisi.
Mutta sanan kuullessaan Neira ei avannut heti silmiään vaikka olisi voinut pieneltä järkytykseltään. Missä taivas? Paratiisi? Lupaus taivaallisuudesta ja muusta? Oli kuin hänen nautintonsa olisi valahtanut viemärin kaivosta maahan sateen avustamana, vaikka todellisuudessa se oli ja pysyisi niin kauan ennen kuin nainen tyydytettäisiin lupailuilla tavoilla.
Neira vetää henkeään pitkällä vedolla sisään, kuin kasatakseen itseään hetken aikaa ennen kuin vastaa Hra. Remillardille. Samalla hän mietti, kuinka vapaa olikaan lupautumaan jättiläisen armoille, sillä asui Anan kotona. Ana, kuinka kauan aikaa siitä olikaan kun hän oli viimeksi nähnyt naisen. Tunti? Kolme? Vai vain puolituntia? Aika tuntui pysähtyvän sekä samaan aikaan liikkuvan salaman nopeasti hänen ollessa jättiläisen kanssa näin. Ajalla ei vain ollut merkitystä.

Kehräys ei kadonnut naisen äänestä, vaikka järki alkoikin luistaa kiihkon tieltä hieman enemmän. Siihen lisääntyi vain vivahde ilkikurisuudesta. ”Merkitsen sinut kalenteriini, jättiläinen. Mutta en vanno vielä mitään..” Neira vastaa ja tuntee kuinka ilkikurinen hymynvirne nousee hänen huulilleen. Samalla hän toivoo, että jättiläinen ymmärtää hänen varovaisen vastauksensa. Hän halusi, tahtoi, hänen oli pakko nähdä Hra. Remillard huomenna, mutta hän ei tosiaan tiennyt kuinka vapaa oli merkitsemään omia vapaa-aikojaan ilman Anan lupaa. Olihan Ana siltikin hänen kouluttajansa, uuden elämän opettaja. ”Tarkoitan, Hra. Remillard.” Hän korjaa nauravin suin, pystymättä vakavoitumaan vielä kokonaan.

Bambi katsoi Samia kuin ei olisi uskonut korviaan. Hänen olisi tehnyt mieli lyödä miestä. Tirvaista tuota avokämmenellä niin, että korvissa soisi. Sen sijaan hän puri hampaitaan yhteen. Niin kuin se olisi ollut muka sama asia.
Epätoivon tilalle oli puskemassa aimo annos kiehuvaa, kuplivaa kiukkua. Hän olisi, ensimmäistä kertaa koko elämänsä aikana, halunnut satuttaa jota kuta. Hän olisi halunnut satuttaa Samia niin että se olisi varmasti tuntunut ja tuo muistaisi sen hamaan loppuun saakka. Eikä Bambi pitänyt itseään millään tavalla väkivaltaisena. Kai tämä liittyi siihen miten nuorten vampyyreiden tunteet alahtelivat laidasta laitaan.

”Sinä et halua minua”, tyttö sihahti hampaidensa välistä. Samalla hän rupesi puristamaan kynsiään Samin harteiden ihosta läpi, aivan huomaamattaan. ”Sinä et halua minua niin kuin minä haluan sinut. Sinulle tämä on vain seksiä. Vain seksiä. Minä haluan enemmän senkin itsekeskeinen idiottii!”
Bambi ei voinut mitään sille, että hänen olisi tehnyt mieli kirkua lisää. Sam oli idiootti, joka ei tajunnut mistään mitään.


Ana painautui tiukemmin Kaydenia vasten. Hän halusi tuntea miehen lähempänä itseään, paljon lähempänä, vaikke he olivat jo kiinni toisissaan.
Silloin Kayden upotti hampaansa häneen. Ana ei edes huomannut terävää kipua, vain siitä syöksähtävän nautinnon aallon, joka syösyi hänen ylitseen. Hänestä tuntui kuin olisi pudonnut jyrkänteeltä. Hän oli saavuttanut huippunsa huutaen. Koko ruumis sätkyen ja kouristellen, hän takertui puun sijasta Kaydeniin, antaen ruumiinsa hoitaa sen missä oli parhaimmillaan.
Orgasmi vei mukanaan stressin ja jännityksen, hän oli yksi sykkivä hermokimppu. Eikä hän halunnut sen loppuvan.
Eikä se loppunutkaan aivan heti. Ana ei voinut mitään sille kun Kaydenin taitavat sormet ja viettelevä myrkky veivät hänet nopeasti toiseen orgasmiin. Se oli entistä voimakkaampi, mutta myös nopeampi.

Kun Anan maailmaa sekoittavat sisäiset maanjäristykset loppuivat, hän valahti hervottomana Kaydenia vasten. Vastoin omia periaatteitaan, hän joutui ottamaan tukea miehestä, ettei olisi vain romahtanut maahan. Hetken hengähdettyään, hänen huuliltaan pakeni matala, perin pohjin tyytyväinen nauru. ”Sinä sitten Kayden osaat hommasi. Minun pitäisi kääntyä useammin sinun puoleesi.”

Ana joutui hetken aikaa keräilemään itseään ennen kuin uskoi olevansa taas vedossa. Hän tiukensi otettaan Kaydenin jäykästä kalusta. ”Älä huoli. On minussa vielä puhtia jatkamaan, vaikka teitkin perusteellista työtä.”


Remillard nautti siitä miten nainen tuntui sulalta hunajalta hänen käsissään. Voi luoja, tuo halusi häntä aivan yhtä paljon kuin hän tuota. Mies ei voinut mitään pienelle mielihalulleen painaa kasvojaan Neiran hiuksiin ja nauttia tuon tuoksusta. Ei olisi vaadittu paljoa ja hän olisi ottanut naisen siinä työpöytänsä äärellä.

Neiran vastaus ei kuitenkaan miellyttänyt häntä. Se oli käytännössä katsoen myöntävä. Mutta kuulosti siltä kuin nainen olisi jälleen leikkinyt hänen kanssaan sitä iän ikuista kissa ja hiiri leikkiä.
Antaakseen Neiralle opetuksen, hän siirsi hieman kättään tuon naiseuden päällä ja painoi sormensa sen tietyn pisteen päälle, joka sai naiset hulluiksi himosta. Hän antoi paineen kerääntyä tuohon tiettyyn pisteeseen ja hieraisi kerran ja toisenkin.
”Kultaseni. Minun kanssani ei ole sellaista vaihtoehtoa kuin ehkä. On vain kyllä ja ei”, Remillard kuiskasi naisen korvaan. ”Jos sinä haluat minusta rakastajan itsellesi. Sellaisen, joka palvoo ruumistasi kaikilla mahdollisilla tavoilla ja näyttää mitä oikea nautinto voi olla, vastaus on kyllä. Jos et halua, niin ei. Tässä vaiheessa ei voi enää epäröidä Neira.”
Remillard puristi paidan läpi sormensa Neiran nännin ympärille ja hiveli sitä kiusoitellen.

Luoja miten hän olisikin halunnut naisen sisään, tuntea tuon tiukan puristuksen itsensä ympärillä. Upta märkyyteen yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes he kumpikin olisivat vain yhtenäinen nippu nautintoa.
”Luoja miten minä haluaisinkin naida sinua juuri nyt.”