Uudenlaisen arjen opettelua.

Ana jätti Bambin siivoamaan mennäkseen vaihtamaan omat vaatteensa. Mitä ilmeisemmin siivoaminen toimi tytöllä jonkinlaisena terapiana, eikä hän halunnut häiritä toista. Niinpä hän päätti antaa tuolle hieman omaa aikaa. Ainakin tyttö purki tunteitaan nyt johonkin hyödylliseen, eikä aiheuttanut muille pahaa mieltä tai vahinkoa itselleen. Ana voisi siis antaa Bambin siivota ihan rauhassa murehtimatta itse, mitä tuo sai aikaiseksi.

Huoneessaan hän riisui oluelle, viinalle ja tupakalle haisevat vaatteensa, sekä harjasi hiuksensa huolellisesti auki. Hetken kuluttua hän palasi olohuoneeseen paljain jaloin, haaremihousuihin ja korsettiin pukeutuneena. Hän istuutui keittiönpöydän ääreen tarkastelemaan suojattinsa puuhia nojaten leukaansa käteensä.
”Haluatko puhua siitä mitä Samin kanssa tapahtui?” Ana kysyi varovaisesti sovitellen.
”Enpä oikeastaan.”
”Oletko varma.”
”Tuskin pikku lapsen höpsöistä tunteitsta kannattaa puhua sen enempää.”

Bambi oli siis kuullut mitä Ana oli sanonut ja oli nyt vihainen hänellekin. Oli ollut tyhmää raivota Samille sillä tavalla välittämättä ketä oli paikalla. ”Anteeksi Bambi. En tarkoittanut sitä niin. Yritin painottaa Samille, että se, mitä hän teki oli väärin.”
”Minä halusin sitä myös”, Bambi totesi. ”Ei hän raiskannut minua tai mitään.”
”Tiedän. Silti Samin olisi pitänyt odottaa, että tuntemuksesi hieman tasaantuvat. Nuorilla vampyyreilla on rankaa, koska tunteet heittelevät kuin vuoristoradassa.”
”No, ei sillä ole enää väliä. Tapahtui, mikä tapahtui.”
Ana huokaisi. Bambi oli ihan riekaleina, vaikka ei suostunut sitä myöntämään. Tytön ajatukset pitäisi saada muualle tapahtuneista. ”Kuulehan. Luulisitko, että tuohon sinun särkyneeseen sydämeesi auttaisi shoppailuterapia?”
Bambi kohotti katseensa työstään ensimmäistä kertaa kiinnostuneena.
”Ajattelimme viedä sinut ja Neiran shoppailemaan Crystalin kanssa. Tarvitsette kumpikin uusia vaatteita ja sun muuta.”
Bambin ilme kirkastui oitis.


Derek päästi irti uhristaan, joka valahti velttona maahan. Nainen hengitti pinnallisesti ja oli muutunut kalpeaksi. Tuo joko selviäisi tästä tai sitten ei. Derekiä moinen pikku yksityiskohta ei varsinaisesti kiinnostanut. Hän pyyhkäisi verta suupielistään ja asteli Neiran luokse.
”No niin, eikä sitten kerrota Analla tästä”, mies totesi tyynesti astellessaan naisen luo ja katsoessaan tuota tarkkaan päästä varpaisiin. ”Ja sinun pitää päästä pukille mahdollisimman pian. Milloin viimeksi olet harrastanut seksi? Haistoin himosi tuonne kujan päähän asti.”

Neira katsoi kuinka nainen tömähti miehen käsivarsilta maahan ja jäi kuuntelemaan tuon pinnallisia hengenvetoja kuin hänen oma elämänsä olisi niistä kiinni.

Derekin tullessa takaisin hänen luokseen ja kuullessaan tuon sanat hermostunut naurahdus pääsi hänen huuliltaan. "Asia selvä, meidän pieni salaisuutemme." Hän vastaa ja lupautuu olemaan hiljaa tapahtuneesta. Mutta nainen punastui uudelleen kuullessaan Derekin haistaneen hänen himonsa ja kysyvän aikaa milloin viimeksi oli ollut tuollaisessa kontaktissa.
"Öh..." Neira sai vaan häpeissään älähdettyä jotakin.

Derek kohotti kulmaansa hämmentyneenä ja yllättyi, kun nainen ei ollutkaan enää niin suorasukainen kuin yleensä. Ilmeisesti tositoimista puhuminen ei ollut toiselle niin helppoa kun olisi voinut kuvitella. Tosin se taisi olla ihan loogista. Asioista oli helppo vitsailla, mutta tositilanne oli asia erikseen. Varsinkin kun kyse oli jostain niin intiimistä kuin seksi.
Ja eivätkö naiset yleensäkin olleet herkempiä sen suhteen?

Derek taputti Neiraa veljellisesti olkapäälle. ”Anteeksi, että kysyin. Ei ollut tarkoitus saada sinua nolostumaan”, hän sanoi ja nipistipä naista vielä leikkisästi poskesta hetken mielenjohteensa vuoksi. ”Olet vain yleensä niin suorasukainen näissä jutuissa. En piinaa sinua tällä enempää.”
Mies kaappasi naisen kainaloonsa, kiinni itseensä ja lähti johdattamaan häntä eteenpäin kujasokkelossa. ”Mennäänpä etsimään sinulle nyt evästä.”

Sunnuntai
20.3.2146
klo 07:39

Derek palauttaa Neiran kotiin ennen aamun sarastusta. Hänen oli pakko myöntää, että oli nauttinut pikkuvampyyrin seurasta. Nainen oli oikein mukava kun tuohon pääsi tutustumaan paremmin, mihin hänellä ei ollut aiemmin ollut mahdollisuutta. Hirveä kyselijä tuo tosin oli.
Ennen kuin hän avasi asunnon oven, hän totesi: ”Voin viedä sinut toistekkin metsästämään, jos sinua kiinnostaa?”
Sitten hän marssi sisälle huoneistoon.

Crystal oli palannut ja loikoili nyt sohvalla kuin kissa, joka oli juuri litkinyt kokonaisen purkillisen kermaa. Naisen aamuyö oli ollut mitä onnistunein.
Ana ja Bambi istuivat keittiönpöydän ääressä nenät kiinni Anan läppärissä. Vanhempi nainen kohottaa katseensa kun kuuli oven käyvän. ”Hei Neira. Miten Derekin kanssa meni? Me katselemme Bambin kanssa huonekaluja huoneeseenne. Totesin tuossa, että koska teitä on kaksi, saatte minun isomman huoneeni ja minä muutan siihen, joka on tyhjillään. Niin meillä kaikilla on paremmin tilaa.”

Bambi kohotti myös katseensa siitä, mitä oli Anan kanssa katsellut. ”Hei Neira.”
Tyttö vaikutti virkeämmältä kuin heidän viimeksi nähdessään, eikä enää yhtään niin nälästä riutuneelta. Mutta ei hän ollut vieläkään täysin oma iloinen itsensä. Ana oli antanut hänelle tekemistä nettishoppailun muodossa, jolloin hänen ei tarvinnut miettiä Samia ja omia kostoaikeitaan.

Neira nosti yllättyneenä kasvonsa miestä kohden tuon pahoitellessa. "Ei en minä sitä vaan ku.. Ai olen vai? Kaipa olen. Mutta kyllä minä edellisessä elämässäni olin paljonkin intiimeissä kontakteissa milloin kenenkin kanssa, mutta vampyyriksi muututtua.." Neira mumisi miehelle, mutta ei vaivaantuneesti enää. Hän oli vain hämillään enimmäkseen nyt.

Derekin nipistäessä häntä poskesta nainen älähtää vastaluseen nauravin suin. Ja miehen ottaessa hänet kainaloonsa, Neira nauraa yllättyneenä. "Ei minulla ole ollut ongelmia pitkään aikaa, tänään vain.. Asiat muuttuivat." Hän vielä kertoo Derekille, mutta pitää syyn omana tietonaan.


Sunnuntai

Neira oli hivenen pettynyt saalistuksen loputtua ja heidän palatessaan pesälle. Hänellä oli ollut hauskaa ja hän oli nauttinut Derekin seurasta. Joten miehen kysyessä uusinnasta myöhemmin, nainen nyökkää ja vastaa lähtevänsä mielellään.

Neira asteli olohuoneeseen miehen perässä ja näkeekin Bambin istuvan paljon pirteämmän näköisenä läppärin äärellä Anan kanssa. Hän vastaa tervehdykseen huikkaisulla. "Hei, oli mukavaa." Neira vastaa ja virnistää mielessään hänen ja Derekin salaisuudelle.

Neira astelee läppärin ääreen itsekkin vilkaisemaan näyttöä. "Hei Bambi, näytät hyvältä." Hän sanoo tytölle hymyillen. "Minä käyn suihkussa pesemässä itseni." Hän vastaa vielä ja haettuaan kamansa sulkeutuu puhtaaseen suihkuhuoneeseen. Joku oli siivonnut täällä ja vieläpä todella huolellisesti. Samalla nainen kummasteli Samin ja Kaydenin poissaoloa.


Kaydenin viimein löytäessään ystävänsä hän huokaisi hieroen samalla ohimoitaan. Sam oli niin kuoseissa, ettei pysynyt edes pystyssä.
"Sam perkele sinun kanssasi." Kayden vastaa ja ottaa miestä kainaloiden alta kiinni tuon melkein kompastellessa omiin jalkoihinsa.

"Hea Kaylen." Sam vastaa melkeinpä ymmärrettävästi ja kikkattaen. Kayden katsoi ystäväänsä äimänkäkenä. Kikattiko Sam kuin tyttö? Luoja tuo olikin sekaisin. "Noniin pikkulikka, yritetääs päästä kotiin." Tuo vastaa huokaisten uudemmankerran. Hän vaa vastauksekseen kovaa vastarintaa ja lisää muminaa mistä ei saanut mitään selkoa, paitsi ehkä Bambin ja Anan nimet.

”Hei vaimo”, Derek sanoi hymyillen Analle leveästi ja asteli antamaan naiselle lempeän suukon suoraan suulle.
Ana räpytteli silmiään yllättyneenä Derekin käytökselle.
”Älä näytä noin yllättyneeltä muru.” Derek sanoi virnistäen, nojaten kädellään naisen tuolin selkänojaan. Hän oli hyvällä päällä. Neiran seura oli tosiaan ollut hänen kaipaamansa piristysruiske pitkän työviikon jälkeen.

”Kiitos Neira”, Bambi sanoi hymyillen. ”Sinä myös.”
Ana hymyili Neiralle ja Bambille. Tytöt tulivat hyvin toimeen keskenään ja ainakin toinen heidän pikkuisistaan oli hyvällä tuulella. Bambi oli edelleen murtunut, mutta aika ja mahdollisesti myös muuttaminen Neiran kanssa samaan huoneeseen, auttaisivat asiaa. Toivon mukaan tyttö pääsisi pian yli Samin törppöilystä.
”Älä pidä kiirettä. Kyllä tässä menee vielä aikaa ennen kuin kaupat aukeavat”, Ana huikkasi nopeasti naisen perään.
”Saanko tulla mukaasi Neira?” Derek letkautti hyvän mielen huumassaa.
”Derek, oletko sinä juonut jostain pilviveikosta?” Ana kysyi tiukasti.
”En kultaseni.”
”Derek, kerjäät verta nenästäsi”, Crystal huikkasi miehelle sohvalta.
”Mene selvittämään pääsi jonnekkin”, Ana sanoi ja huitoi miestä kauemmas.
”Äh, älä viitsi beibe.”
Bambi katsoi kiinnostuneena Anan ja Derekin väittelyä. Sitten hän antoi katseensa pysyä miehessä, kun tuo asteli jääkaapille ja otti sieltä oluen.

”Minä pidän tästä”, Bambi sanoi kun Derek oli mennyt loikoilemaan nojatuoliin, tökäten läppäriä läppäriä hieman.
Vanhempi nainen kiinnitti huomionsa taas talon nuorimpaan, pudistellen edelleen päätään Derekin käytökselle. Tyttö oli kaivanut nettikirpputorilta esiin vanhan, tummanharmaan, nahkaisen chesterfield sohvan.
”Se on oikein kiva. Mutta eikö teidän kannattaisi hankkia vuodesohva, jos haluatte joskus nukkua. Varmuuden vuoksi”, Ana ehdotti varovaisesti.
”Miten vaan.”

"Sam älä viitsi, me menemme kotiin nyt likka." Kayden murahtaa käskeveällä äänensävyllä ystävälleen joka otti juuri haparoivia ja melko säälittävän näköisiä askeleita pois päin hänestä.

Hopeahiuksisen suusta pääsi taas muminaa joka vaikutti vastalauseelta edelleenkin, tosin nyt Kayden sai sen verran selko, että Sam kuvitteli saaneensa porttikiellon pesälle. Ja jotain Bambista. Ana, löysin tällaisen todella säälittävän ilmestyksen enemmän kuin sekaisin olevan, joka ei halua tulla kotiin, koska annoit hänelle porttikiellon kuulemma ja koska Bambi on vihainen tälle urpolle. Kayden kertoo Analle. Heidän kahden pitäisi mennä todennäköisesti johkin muualle selvittelemään Samin päätä. Kayden huokaisi taas kerran ja levitti käsiään turhautuneena.


Neira hymyili Bambin kohteliaisuudelle ja Anan sanoille nainen nyökkäsi oven raosta, jonka aikoi juuri sulkea. Derekin kysymys sai naisen vain pysähtymään ja kurkkaamaan ovenraosta mieheen. "Jos välttämättä uskot etten pärjää yksin, niin sitten." Neira huikkaa takaisin naureskellen. Hän ei kuvitellut miehen tulevan mukaansa joten sulki oven ja alkoi riisuutumaan vaatteistaan.

”Rauhoittukaa!” Ana huusi Neiralle ja Derekille. Kaksikko tuli aivan liian hyvin toimeen keskenään.
Samassa Kayden otti yhteyttä häneen ja Ana tunsi stressipäänsärkynsä tekevän taas tuloaan. Kaiken hyvän lisäksi ovikello soi.
”Derek, sinä et mene suihkuun Neiran kanssa!” Ana sanoi kävellessään ovelle. Kuka helvetti siellä oli tähän aikaan aamusta. Minä en ole antanut Samille porttikieltoa, mutta Bambi todennäköisesti vihaa häntä. Siinä on kuitenkin ongelma, jonka Romeo saa selvittää itse. Tuo hänet kotiin toipumaan, ennen kuin hän tapaattaa itsensä. Minä yritän kiikuttaa Bambin mahdollisimman nopeasti pois jaloista.

Oven takana seisoi valtavan kokoinen ruusukimppu, jolla oli jalat. Hetken aikaa Analla meni käsittää, että kymmenin, ehkä jopa satojen verenpunaisten ruusujen takana seisoi mitä todennäköisemmin lähetti.
”Kukkalähetys neiti Chi-Sugarille.” Ääni kuului kukkien takaa.
Anan tuijottaessa kukkakimppua edelleen suu auki, Crystal kiiruhti jo ovelle. ”Neira, sinulla on ihailija!”
Crystal otti kukat vastaan ja soi lähettipojalle suloisen hymyn, ennen kuin löi oven tuon nenän edestä kiinni. Nyt myös Derekin ja Bambin huomio oli kiinnittynyt ovelle. Derek istui kuitenkin tyynenä nojatuolissaan ja siemaili olluttaan. Bambin silmät olivat tuttuun tapaan selällään.
”Kenet sinä olet onnistunut iskemään?” Crystal kysyi, napatessaan pienen kortin irti kimpusta. ”'Toivottavasti näen sinut illalla. A.R.'”

Kayden nappaa Samin kiinni ja käskee mukaansa napaten toista olkapäästä kiinni. Mies yrittää töniä häntä kauemmaksi ja murisee, mikä saa miehen oman pinnansa riittävän kireälle joten tuo mottaa Samia päähän. Toisin kuin Kayden olisi uskonut, hänen ystävänsä ajautuu kanveesiin ja rohajataa uljaasti kadulle makoilemaan.

Hups, Kayden ajattelee ja katselee ympärilleen hieman hädissään. Sam todella oli sekaisin, kun tuollainen pikkuinen kosketus sai miehen tajuttomaksi. Tosin, nyt hän ei tiennyt miten saisi ystävänsä pesälle. Hetken mietittyään Kayden päättää kantavansa miehen pesälle.

Saatuaan Samin olalleen hän huomaakin, ettei toinen sentään tajuton ollut vaan entistä enemmän sekaisin päästään ettei pysynyt pystyssä. Sam mumisi Kaydenin olalla jotain, mutta muuten toinen oli kuin reporanka.


Neira naureskeli suihkuhuoneessa itsekseen Anan huutaessa hänelle ja Derekille. Hänellä oli todella hyvä olo. Neira kuuli ovikellon, mutta riisui alusvaatteensa pois, sillä eihän ovella voinut olla mitään hirmuisen tärkeää hänelle. Crystalin huuto vain kertoo muuta. Hetkeen nainen ei osannut muuta kuin seistä hölmistyneenä paikoillaan ajatellessaan C:n sanoja. Mikä ihailija? Neira ajatteli tyrmistyneenä.

Nainen kietoi nopeasti pyyhkeen ympärilleen ja astuu suihkuhuoneesta ulos. Äsköinen järkytys jota hän oli tuntenut, muuttui kolmin kertaiseksi hänen nähdessään kymmenet verenpunaiset ruusut Crystalin kädessä. Vai oliko niitä satoja? Tuo ajatteli seistessään tyhmänä suihkun ovella, eikä hän kyennyt vastaamaan mitään Crystalin kysymykseen. Hän olisi voinut haluta itsekkin tietää keneltä hän muka saisi tuollaisen kimpun.

Mutta kuullessaan Crystalin lukevan kortin, joka oli kukkien mukana kurtisti hän kulmiaan. A.R? Tuo ajatteli ihmeissään, ei hän tuntenut ketään sen alkukirjaimen omaavaa vampyyriä taikka ihmistä paitsi.. Neiran jalat pettivät alta.

”Wouw!” Derek älähti ja ponkaisi laiskanlinnastaan ottamaan kopin Neirasta, ennen kuin tuo kaatui lattialle. Vampyyrin nopeudella ja reflekseillä se onnistui helposti. Hän tuki Neiran seisomaan ja suostui päästämään irti vasta kun nainen olisi tukevasti omilla jaloillaan.
”Aikamoinen kimppu”, Crystal sanoi tuijottaen ihastuneena ruusuja. ”Nämä tarvitsevat ämpärin ja joku kukkakauppias on nyt hyvin onnellinen. Olet onnistunut tekemään lähtemättömän vaikutuksen.”

Ana, joka oli viimein tullut tolkkuihinsa asteli Crystalin luo ja nappasi kortin tuon kädestä. ”A.R? Ei kai vain Alistair Remillard?” Ana tuijotti järkyttyneenä nimikirjaimia ja käänsi sitten katseensa Neiraan. ”Neira, minä en halua olla se kusipää, joka kieltää kaiken kivan, mutta en pidä tästä.”
”Äh, älä viitsi Ana”, Crystal sanoi katsoen asuintoveriaan äimistyneenä. ”Miksi tyttö ei saa pitää hauskaa? Siksikö, että sinä saat kylmiä väreitä miehestä?”
”Crystal, et auta asiaa.”
”Eiköhän Neira pärjää.”

Bambi katseli hetken aikaa keskustelua ja sitten Neiran saamia ruusuja. Kipeä pistos rintakehässä huomautti, ettei hän tulisi koskaan saamaan moista romanttista yllätystä Samilta.
Surullisena tyttö nousi pöydän äärestä ja lähti astelemaan huonettaan kohti. Hän oli jo kävelemässä Samin huoneeseen, mutta muutti nopeasti askeleidensa suuntaa Anan huonetta kohti. Tai oikeammin se oli nykyään hänen ja Neiran.
Ana vilkaisi Bambin suuntaan ja arveli tietävänsä tytön ajatukset. Luoja, mikä sotku.

Derek joutui hetken kannattelemaan häntä, ennen kuin Neira sai taas jalkansa tottelemaan. Mutta Anan terävä äänensävy meinasi aiheuttaa saman äsköisen jalkojen tottelemattomuuden. Nyt tahdonvoimallaan nainen pysyi pystyssä, vaikka huojui hieman kuin ollessaan humalassa.

Anan tyrmäys sai Neiran painamaan päänsä punastellen jalkoihinsa, eikä tuo halunnut vastata mitään. Mutta kuullessaan Crystalin puolustavan häntä, nainen nostaa päänsä hämmästyneenä. Tuo saa sanoista voimaa ja astelee ottamaan kimpun omaan haltuunsa. Kun hän saisi sen, Neira nuuhkaisi ruusujen tuoksua edelleen hämillään.

Ajatuksissaan Neira ajatteli tämän olevan jokin pila, mutta kukaan ei ollut nauranut vielä ainakaan. Ja eihän kukaan ollut tiennyt hänen ihastumisestaan, eihän? Ja jos tämä kaikki ei ollut pilaa, mitä se kaikki merkitsi? Voisiko olla niin, että Hra. Remillard oli kiinnostunut myös hänestä? Ajatus sai Neiran jalat taas veteliksi.

”Minä etsin niille jonkun astian Neira. Ne ovat ihania. Sinun pitää kiittää tätä Alistairia oikein kauniisti”, Crystal sanoi ja asteli keittiöön etsimään riittävän isoa astiaa sadan ruusun kimpulle. ”Ja Ana, ihan tosi hellitä vähän.”
”Pysytkö tolpillasi tirppa?” Derek ei ollut vieläkään liikkunut paikaltaan Neiran takaa, koska tuon polvet näyttivät edelleen hieman veteliltä. ”Ja Ana, Crystal on oikeassa. Et voi suojella meidän tyttöjä kaikilta. Jotain pitää oppia itsekkin.”
”Älä puhu niin kuin olisit huolehtivainen isä”, Ana tuskastui. ”Me emme ole vanhempia.”

Hänen oli pakko sulkea silmänsä ja hieroa hieman ohimoitaan. Derek ja Crystal olivat kyllä oikeassa, mutta se ei poistanut sitä tosiseikkaa, että Remillard sai Anan niskavillat pystyyn. Tyyppi oli karmiva. Tosin joitain naisia se vain viehätti.
”Okei. Neira, saat tapailla sitä miestä, mutta olisin kiitollinen jos saisin jonkinlaisen tilannekatsauksen aina silloin tällöin. Ihan vain koska olen huolissani sinusta. Käykö?” Ana sanoi lopulta. ”Loppujen lopuksi, olet aikuinen nainen, enkä voi päättää puolestasi.”
”Täällä ette kuitenkaan sekstaile. Täällä on ihan liikaa kuhertelua muutenkin”, Crystal sanoi kantaessaan Neiralle vesisankoa. ”Oi, sinulle pitää ostaa jotain tosi söpöä ja seksikästä!”

Kayden olisi voinut ylistää jumalaa nähdessääb pesän alaoven, jos olisi uskonut moiseen hömpötykseen. Sam oli menettänyt tajunsa jossakin kohtaa matkan aikana tai ainakin mumina oli loppunut jo tovi sitten.

Mies raahaa ystävänsä sisään ja astuu olohuoneeseen joka oli täynnä väkeä, mutta se mikä sai miehen suun loksahtamaan auki oli valtava punainen ruusumeri jolla oli kaksi siroa jalkaa alapuolellaan. "Mmitääh.." Kaydenin suusta pääsee ja mies jää seisomaan Sam olkapäällään oven suuhun, missä lähetti oli juuri seissyt.


"Kiitos ja kiitän.." Neira vastaa Crystalille punastellen naama edelleen ruusuissa kiinni. Ne tuoskuivat vielä ihanemmilta kuin näyttivät ja se oli jo suuri saavutus. Neira ummistaa silmiään nuuhkiessaan ruusuja ja kuuntelee sivukorvallaan muiden keskustelua.

"Ymmärrän Anaa." Neira vastaa, sillä tosiaan ymmärsi naisen haluavan vain huolehtia hänestä mikä oli naisesta mukavaa varsinkin kun tuo sallisi kaiken hänen kumminkin kertoessa aina kaiken tarpeellisen. Jos Ana ei olisi asiaa sallinut, Neira ei tiennyt olisiko pystynyt tottelemaan naista tässä asiassa taikka halunnut. Hän oli saanut tarpeekseen käskyistä ja neuvoista siitä ketä sai tapailla, ja ketä ei.

Crystalin puhuessa seksistä jättiläisen kanssa, antoivat Neiran jalat taas periksi. Asiaa ei auttanut lainkaan naisen puhuessa jonkin seksikkään vaatteen ostamista illaksi hänelle. Luojan kiitos Derek oli hänen vierellään edelleen. Nainen käänsi kiitollisen katseensa mieheen.

Samassa Kayden asteli ovenrakoon Sam olkapäillään.

Derek nappasi uudelleen kiinni Neirasta, kun tuo lähti kaatumaan uudestaan. ”Pitäisikö sinun mennä lepäämään sen suihkun sijaan”, mies kysyi huolissaan naiselta. ”Polvesi eivät tunnu toimivan. Terve Kayden! Mikä Samilla on?”
Hän kohotti kysyvästi kulmaansa nähdessään parivaljakon ovella. Sam oli mitä ilmeisemmin huonossa kunnossa.

”Kayden vie Sam äkkiä huoneeseensa. Bambi on vielä kotona”, Ana sihahti ja viittoili miehen huoneen ovea. ”Tytön ei tarvitse nähdä mitään tuollaista, varsinkaan nyt. Ja Neira, jätä kukat tänne ja mene suihkuun. Crystal, valmistaudu. Me lähdemme shoppailemaan, nyt.”
Ana yritti saada jonkinlaisen järjestyksen heidän asunnossaan vallitsevaan kaaokseen ja viiletti ensimmäisenä oman huoneensa ovelle, jotta saisi pidettyä Bambin varmasti poissa jaloista kunnes Sam oli turvallisesti oman huoneensa seinien takana.

Neira yritti ryhdistäytyä ja onnistui siinä tilanteen huomioon ottaen hyvin, nähdessään Samin Kaydenin olkapäillä. Hän oli juuri kysymässä asiasta, mitta Derel ehti ensiksi.
"Sam on päättänyt ettei häntä kaivata enää missään tilassa joten päätti päätyä tilaan, jossa ei ole tuossa tilassa. Arvelisin." Kayden vastaa kaikille yhteisesti, tajuamatta itse lainkaan ettei hänen lauseessaan tuntunut olevan järkeä. Miehen katse oli nauliintunut Neiran sylissä olevaan valtavaan ruusukimppuun.

Anan käsky viedä Sam huoneeseen, sai mieheen vähän eloa ja hän roudasi mitä pikimmiten Samin sänkyynsä makaamaan. Hän ei hirveämmin varonut, vaan tipautti vampyyrin sängylleen makaamaan ja siinä ajassa tuo ehtikin lyödä päänsä sängyn reunaan. Hyvä, Kayden ajatteli. Sitten mies palasi itse olohuoneeseen jatkamaan ihmettelyään ruusujen kohdalla. "Mitäs varten täällä on tollanen?" Mies kysyy hölmistyneenä.

Neira ojensi ruusut parempaan suuntaan ja kiirehti suihkuun. Lämmin suihku kuulosti ihanan rentouttavalta naisen mielestä, mutta ajatusten lähtiessä karkailemaan vaihtui lämpötila miinuksen puolelle nopeasti.

Nainen ei tuhlannut aikaansa vaan suoritti peseytymisensä ennätysajassa ihan vain senkin vuoksi, että pään sisällä ei ehtisi tapahtumaan ihmeellisyyksiä enempää.

Derekin kulmat kohosivat hiusrajaan hänen kuullessaan Kaydenin vastauksen, mutta nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi. Ana pyöräytti silmiään ennen kuin livahti omaan huoneeseensa katsomaan miten Bambi pärjäsi.
Crystalin ottaessa ruusut Neiralta Derek asteli takaisin laiskanlinnaansa istumaan. ”Neiralla on ihailija”, Crystal totesi sädehtien, kuin olisi itse saanut kukat. Hän asetti kimpun huolellisesti vesisankoon tarkistaen, että jokainen kukka on kohdillaan. ”Shoppailureissu tulee siis tarpeeseen, koska tyttö tarvitsee ehdottomasti jotain söpöä ja seksikästä päälleen.”
”Ilmeisesti kyseinen ihailija on hänen ja Anan uusi pomo”, Derek totesi siemaistessaan oluttaan. ”Se karmivan näköinen jättiläinen.”
”Näittekö te hänet?” Crystal kysyi selvää kateutta äänessään.

"Ai siltäkö Neira sai kukat?!" Kayden huudahtaa tyrmistyneenä tajutessaan Derekin sanoista kukkien olevan Neiralle siltä jäätävältä lihaskimpulta, joka varmaan käyttäisi naista nyrkkeilysäkkinään. "Tietääkö Ana?" Kayden jatkaa vilkuillen vanhemman vampyyrin huoneen suunnalle, hänen pitäisi heti kertoa Analle asiasta, että tuo puhuisi Neiralle järkeä. Tai mikä vielä parempaa kieltäisi toista menemästä enää ikinä edes Bloody Mooniin.

Kayden parka huomasi olevansa mustasukkainen, joten hän istuutuu jääkaapin kautta sohvalle istumaan ja ottaa mallia Derekistä. Sihahtaen hän avaa kaljansa ja juo monta kulausta viileä jumalten juomaa. Luoja, että Samin raahaaminen kotiin olikin ollut työlästä.


Neira asteli suihkusta ulos juuri kuullakseen Derekin lauseet Hra. Remillardista. "Ei hän ole karmiva." Nainen vastaa nopeasti vastaan, mutta punastuu samantien perään. Perkele tämä punastelu saisi riittää jo yhdelle vuorokaudelle, hän kiroaa.

”Ana tietää ja antoi Neiralle siunauksensa”, Crystal sanoi omahyväisesti hymyillen, kuin tilanne olisi jälleen liittynyt häneen. ”Hän sanoi Neiraa aikuiseksi ja ettei voisi itse kahlita häntä, jos hän haluaa tapailla tätä Alistairia.”
”Kutakuinkin noin. Ana sanoi tosin kaiken ilman tuota omahyväistä ääntä”, Derek sanoi Kaydenille.
”Älä viitsi Derek. Neira mene pukeutumaan.”
”Tuotko oluen muru?” Derek hymyili Crystalille sädehtivästi.
”Tuon, mutta vain siksi, että pääsen pian shoppailemaan.” Crystal kumartui ottamaan jääkaapista kaksi olutta. Toisen hän vei Derekille ja toisen hän viskasi toisen Kaydenille. ”Olisit kuitenkin kaivannut kohta uuden.”

Ana ja Bambi astelivat ulos huoneesta. Kummallakin oli käsilaukku olallaan.
”Neira, pistä päällesi jotain mukavaa. Kun Crystal on mukana olemme ehkä kotona juuri ennen auringonlaskua ja sinulla on vielä töitä tänään”, Ana sanoi osoittaen tyttöjen huonetta kohti.
”Ana älä viitisi. Jos sinua uuvuttaa jo niin jää kotiin”, Crystal sanoi kulmiaan kurtistellen. ”Haen käsilaukkuni niin olen valmis!”

Kayden räpytteli silmiään saadessaan vastauksen Crystalilta. Että mitä helvettiä? Kayden ajatteli. Derekin vielä vahviastessa naisen sanat, mies murahti pienesti. Asiahan oli sitten sillä selvä.

Crystalin heittäessä uuden juoman hänelle, mies ottaa kopin vapaalla kädellään. "Kiitos C." Hän sanoo, sillä nainen todella oli oikeassa. Hän oli jo juonut omansa melkeinpä parilla huikalla alas.


Neira astelee Anan huoneeseen ripeästi ja etsi käsiinsä vanhan halkio maxihameensa heti kun oli saanut uudet ihon sävyiset alusvaatteet alle ja pukee sen päälleen. Yläosaa hän joutui pienen hetken miettimään kunnes päätyi punaiseen löysään ja lyhyeseen pitsiseen paitaan. Tumman harmaa maxi hame sopi juuri kyseisen paidab punaiseen väriin.

Nainen asteli olohuoneeseen haroen vain sormilla kosteita hiuksiaan. Olohuoneen sohvalla Kaydenin vieressä oli hänen laukkunsa, mihin hän olikin sen töistä tullessaan jättänyt. Neira nappaa sen ja nyökkää merkiksi olevansa valmis.

Neira välttelee ajattelemasta Anan sanoja, että he palaisivat vasta ennen töiden alkua, sillä hänen jalkansa olisivat muuten menneet jättiläisen ajattelusta uudelleen veteliksi.

Crystalin tultua omasta huoneestaan Ana nyökkäsi. ”Eiköhän mennä sitten tytöt. Nähdään illalla pojat. Pitäkää huolta Samista.”
”Hei hei kulta. Rakastan sinua”, Derek sanoi ja vilkutti Analle.
”Lopeta jo!” Ana huusi oven suusta.


Ana ja Crystal veivät Neiran ja Bambin Manhattanille ostoskeskukseen, joka pursusi kotirouvia, joilla ei ollut parempaa tekemistä, sekä teinejä, jotka lintsasivat koulusta. Crystal kiikutti koko porukan ensimmäiseksi vaatekauppaan ja rupesi penkomaan rekkejä etsien tytöille sopivia vaatteita.
”Katsokaa tekin jotain tai Crystal pukee teidät kuin mallinuket”, Ana neuvoi Neiraa ja Bambia. ”Älkääkä välittäkö hinnasta. Ottakaa mitä haluatte. Tärkeintä on, että teille saadaan sopivan kokoisia vaatteita, ettette näytä katulapsilta.”

Bambi nyökkäsi Analle ja rupesi tutkimaan vaaterekkejä ilman sen suurempaa mielenkiintoa.

Neira katselee ostoskeskusta joka oli tuttu hänelle entuudestaan, vaikkei hän ollutkaan siellä hirveämmin käyny ainakaan vampyyriksi muututtuaan.

Anan neuvosta nainen lähtee tutkimaan vaatteita Bambim vanavedessä. "Tuota.. Haluaisitko sinä auttaa minua?" Neira kysyy tytöltä hieman ujona. Hän ei ollut ikinä ollut shoppailemassa tyttöjen kanssa, joten tilanne oli täysin vieras ka upouusi hänelle. Ja neuvon pyytäminen saman sukupuolen edustajalta oli kamalan vierasta.

Hän koluaa läpi juuri erillaisia V-aukkoisia paitoja, joita oli miljoonissa eri väreissä. Neira halusi jotain kirkasta väriä vaatevalikoimaansa joten hän nappasi keltaisen ja ihanan sähkönsinisen paidan rekistä ja yritti kuvitella niitä päällään.

”Crystal, sinä varmaan pärjäät tyttöjen kanssa sillä aikaa kun minä käyn hoitamassa pari muuta asiaa?” Ana kysyi nopeasti ennen kuin toinen nainen ehtisi kadota hänen silmistään kokonaan.
”Totta kai!” Crystal huhuili vastauksensa keskeltä rekkiviidakkoa.

Bambi katseli söpöä tummanharmaata hametta, jossa oli taskut ja korkea, kireä vyötärö. Pitäisiköhän Sam siitä? Samassa hän tajusi taas ettei sillä ollut mitään väliä, mistä Sam piti, koska mies ei aikonut olla hänen kanssaan. Tytön olisi vaihdettava ajatusmalliaan tai hän ei saisi hankittua mitään uutta itselleen.
Hän päätti sovittaa hametta ja etsi XS-koon.

Samassa Neira tulikin jo hänen luokseen ja kysyi neuvoa. Bambi räpytteli silmiään hieman yllättyneenä, mutta nyökkäsi sitten. ”Joo. Mitä etsit?” hän kysyi.
Ana oli sanonut, että hänen pitäisi ruveta keskittymään siihen miten oppisi elämään vampyyrina. Se veisi ajatukset pois Samista. Samoin ystävien hankkiminen ja Neirasta oli kuulemma hyvä aloittaa, koska he olivat jo alkaneet ystävystyä. Bambista olisi tosin ollut mukavampaa, jos toinen olisi ollut sinkku hänen tapaansa. Silloin heidän ei tarvitsisi puhua pojista. Tosin, eihän Neira tainnut vielä seurustella sen ihailijansa kanssa.

”Neira, sinun on ehdottomasti kokeiltava näitä”, Crystal sanoi tuoden tytölle valikoiman tiukkoja farkkuja, sekä pari tiukkaa mekkoa, joissa oli hyvin vähän kangasta ja muutamia erilaisia paitoja. ”Sinulla on niin söpö pylly, että housujen pitäisi olla ainakin aivan nappivalinta.”
Bambille Crystal tyrkkäsi valikoiman vaaleita, värikkäitä ja kukallisia kuoseja.
”Sori Crystal. Mutta minä pidän tummemmista vaatteista”, Bambi mumisi nolona, ojentaen pinoa takaisin.
”Ai. Sääli. Nämä olisivat näyttäneet tosi söpöiltä sinun päälläsi”, Crystal sanoi hieman masentuneen näköisenä.
”Anteeksi.”
”Ei mitään. Etsin sinulle jotain muuta.”


Derek nousi nojatuolista hakeakseen itselleen kolmannen oluen. Hänen liikkeensä oli suljettu sunnuntaisin, joten ei haitannut vaikka hän olisi haissut alkoholille koko päivän. ”Haluatko kertoa minulle, mitä täällä on tapahtunut sillä välin, kun olin metsästämässä Neiran kanssa? Miksi Sam on tuossa kunnossa? Ja miksi Bambi ei saisi nähdä häntä tuossa kunnossa?”
Mies ojensi Kaydenille toisen oluista ja istuutui takaisin alas. Hän nappasi television kaukosäätimen ja rupesi selaamaan kanavia, vaikka piti huomionsa koko ajan keskustelutoverissaan.

Nainen katseli hametta jota Bambi juuri tutki, se oli todella nätti ja häntä alkoi juuri harmittamaan ettei hän ollut nähnyt sitä äsken.
"Se on todella nätti." Neira kehuu hametta.
Nainen oli juuri vastaamassa Bambille tuon kysymykseen, kun Crystal keskeyttää hänet tuodessaan kamalan kasan vaatteita. Hän katsoo ällistyneenä Crystaliin. Siis mitä he olivat ehtineet täällä olla, viisi tai kymmenen minuuttia? Ja vanhempi vampyyri toi hänelle kamalan kasan vaatteita ja myös Bambille.
"Voi kamala, mikä tuo musta mekko on? Crystal siitä siinähä on enemmän pintaa kuin kangasta." Neira sanoo järkyttyneenä yhdestä mekosta jonka näki röykkiön päällä, mekko oli vielä aivan saman värinen kuin ruusut, jotka hän oli saanut. Huomaamattaan hän oli hiipinyt Bambin taakse kuin turvaan vanhemman vampyyrin vaatehyökkäystä.


Kayden huokaisee raskaasti ennen kuin mulkaisee jäätävän katseen sammuneen vampyyrin huoneen suunnalle. "En itse asiassa välittäisi asiaa ajatella yhtään enempää, mutta kerron nyt." Mies vastaa Derekin kysymykseen.

Niinpä hän selitti tarkkaan kaiken minkä tiesi tapahtuneesta, Anan pyynnöstä Samin käyttää hyväkseen Bambin kiintymystä kohtaansa ja saada juomaan itsestään. Kaksi kertaa tyttö oli juonut ja sitten asiat olivat edenneet pidemmälle, tytön neitsyyden viemiseen. Bambi oli huumassaan sanonut rakastavansa Samia ja Sam oli sitten tyrmännyt tytön kokonaan. Ja saadessaan Anan ja Bambin vihat niskaansa oli Sam päätynyt tuohon jamaan.
"Siinä se tuolleen pinta puolin, en tiedä lainkaan mitä heidän kahden välillään on tai on kokonaisuudessaan tapahtunut. Enkä voi edes kysyä asiasta juuri nyt." Kayden lopettaa. "Ainiin, Ranin tullessa tänne Sam tyrmäsi hänetki kokonaan. Sisko kiljaisi nähdessään Samin ja oli hädissään, jätkä oli vissiin toiminut kuin olisi nähnyt metsästäjän." Hän kertoo vielä hämmästellen edelleen tätä asiaa itsekseen. Sam ei ikinä ollut torjunut hänen sisartaan tuolla tavoin.

Crystal mulkaisi Neiraa toruvasti. ”Kokeile ensin, hauku sitten. Sitten et voi syyttää ainakaan minua siitä, että Remillard pitää sinua nunnana”, nainen sanoi nenäänsä nostaen.
Nainen nappasi Bambin oitis hylkäämät vaatteet mukaansa ja kiiruhti etsimään tytöille uusia sovitettavaksi.

”Pelottaako Crystal sinuakin välillä?” Bambi kysyi ilme vakavana Neiran piilouduttua hänen selkänsä taakse. ”Voin luvata, ettei minusta välttämättä ole kunnolliseksi kilveksi, jos hän pimahtaa. Se keltainen paita, mitä katselit, oli muuten ihan kiva.”
Crystalin kadottua näköpiirista Bambi kääntyi uudestaan vaaterekkien puoleen. Seuraavaksi hänen huomionsa kiinnittyi harmaisiin haalareihin. Niissä oli paksu olkaimet ja lyhyet lahkeet, sekä valkoista pitsiä lahkeissa, sekä kauluksessa. Vaate oli tosi söötti ja Bambi päätti kokeilla sitä. Nopeasti hän löysi myös muita vaatekappaleista, joista itse piti ja jotka voisi hankkia itselleen.

Samassa Crystal palasi pino tummanpuhuvia vaattei Bambille valikoituna. ”No niin tytöt. Seuraavaksi sovituskoppiin kokeilemaan.”


Derek kuunteli Kaydenin jutun kärsivällisenä ja keskeyttämättä alusta loppuun. Lopulta hänen huulitaan karkasi pitkä vihellys.
”Wouw. Ymmärrän miksi täällä on niin kireä tunnelma ja miksi Bambi näyttää siltä kuin olisi valmis hyppäämään jokeen”, Derek sanoi leukaansa hieroen. ”Samilla on paljon selvitettävää, kun hän tuosta tokenee. Eikä Ranin ilmestyminen taida todellakaan helpottaa asioita. Ainakaan Bambin kannalta. Pitää toivoa, ettei tyttö rupea uudelleen nälkälakkoon.”

Neira laskee päänsä nähdessään Crystalin harmin naisen kasvoilla.
"Anteeksi, olet oikeassa. Lupaan kokeille kaikkea mitä tuot, myös sitä mekkoa ja haukun sen jälkeen jos tarvitsee. Luotan sinuun." Hän sanoo pahoitellen äsköistä reaktiotaan ja sanojaan.
Naisen lähtiessä etsimään heille lisää vaatteita, Neira kääntyy nyökkäämään Bambille. "Aika ajoin olen kanssasi samaa mieltä." Tuo vastaa naurahtaen, mutta ilme muuttuu pian hämmentyneeksi toisen mainitessa hänen äsken katsomansa keltainen paita.
"Aijaa, oli vai.." Tuo ajattelee ihmeissään. "Tai siis joo, mutta eikö se väri tekisi minusta vielä kalpeamman, kun ei tätä väriä ole muutenkaan niin kauheasti?" Neira kysyy tytöltä vaikka jo samalla on hakemassa kyseistä paitaa oikeassa koossa itselleen sovituskoppiin mukaansa. Ainahan sitä voisi kokeilla, hän ajatteli.

Neira lähti tutkimaan rekkejä ja harmikseen ei tuntunut löytävän mitään. Vilkaistessaan Bambin suunnalle, hän näki tuon käsivarsilla jo paljon vaatteita. Nainen huokaa itsekseen hiljaa. Mutta siinä samassa hänen katseensa eksyy nahkaiseen vyötäröhameeseen, jossa oli pari kerroksittain kulkevaa nahkaosiota sen näyttämättä kumminkaan lainkaan pahalta. Vaan päin vastoin, osiot olivat niin sirot kiiltävään mustaan nahkaan nähden, ettei niitä välttämättä edes huomannut. Hameen helma päättyi juuri ja juuri polvien yläpuolelle ja sen vasemmalla puolella oli samanlainen halkio reiden puoliväliin kuin hänen kangas maxihameessaan. Hetken Neira mietti uskaltaisiko ottaa kyseistä hametta mukaansa, mutta päätti napata sen keltaisen paidan kaveriksi. Kokeile, mieti sitten, hän ajatteli. Oliko shoppailu ollut aina näin vaikeaa? Hän ajatteli ihmeissään. Eikö shoppailun pitänyt olla jokin geenijuttu kaikille naisille?

Mutta pian hän tajusi miksi nyt vaatteiden löytäminen oli hankalaa. Hän ajatteli mikä sopisi hänelle parhaiten ja mistä Hra. Remillard pitäisi. Puna nousi naisen kasvoille taas, joten hän päätti lähteä tutkimaan seuraavaa rekkiä.

Crystalin hoputus sovituskopeille kumminkin keskeytti hänet. Neira lähti seuraamaan naista kopeille ja katseli samalla Crystalin kantamuksia sivusilmällään.


Derekin hieroessa leukaansa, mies vain nyökkää toiselle. Todellakin, tilanne pesällä ei ollut parhaimmalla mallilla juuri nyt. "Jep, haluaisin kovasti ristikuulustella sitä toopea mutta eipä onna juuri nyt." Kayden vastaa toiselle, mutta jatkaa pian Derekin mainitessa Bambin nälkälakon. "Todella, toivokaamme parasta." Kayden huokaa hieman.

Mies ajatteli Anaa tuon mennessä naisen huoneeseen aikaisemmin, ennen kuin oli lähtenyt hakemaan Samia kaduilta vaeltelemasta. Punapää oli jo nyt viikon jälkeen lopussa ja sen myös huomasi. Naisen pitäisi saada pitkästä aikaa omaa aikaa vain itseään varten ja päästä murehtimasta muiden asioita.

Bambi hätkähti Crystalin tullessa uudestaan heidän luokseen, mutta lähti lopulta kuuliaisesti kävelemään sovituskoppeja kohti. Niitä varten oli erillinen huone liikkeen takaosassa. Huoneessa oli peilejä, sekä tilavia pukukoppeja, joiden ovina toimivat mustat vedettävät verhot. Keskellä huonetta oli rivi raheja muistuttavia valkoisia penkkejä, joista Crystal omi yhden itselleen.
”Menkää rauhassa sovittamaan niin minä istun tässä enkä häiritse. Mutta olisi kiva, jos te vilauttaisitte jokaista vaatetta edes kerran minun edessäni niin voin sanoa ainakin oman mielipiteeni”, nainen sanoi laskien kädet polvilleen. ”Tietysti teidän oma mielipiteenne painaa kaikkein eniten, koska vaatteessa pitää ehdottomasti viihtyä.”

Bambi valitsi itselleen yhden kopin ja joutui kuluttamaan varmaan viisi minuuttia, että sai kaikki henkarit siististi niille tarkoittettuihin naulakoihin. Hän kuori vaivihkaa vanhat vaatteet päältään ja yritti olla katsomatta peileihin. Sitten hän nappasi ensimmäiseksi itse valitsemansa lyhytlahkaisen haalarin. Omista valinnoista oli helppo aloittaa, koska ne hän todennäköisesti pitäisi.
Haalarin kaveriksi hän otti hyvin tummansinisen, villaisen, boleron, jonka hihat jatkuivat irrotettaviin nahkahanskoihin. Vaatekappale oli aivan ihana.
Sitten hän asteli Crystalin arvostelevan katseen eteen.
”Herran jestas Bambi, kun sinä olet suloinen!” nainen kiljaisi ihastuneena, heti kun toinen asteli esiin verhon takaa.


”Oletko muuten pannut merkille kuinka väsynyt Ana on?” Derek kysyi kuin lukien Kaydenin ajatukset. ”Hän on valittanut minulle stressipäänsärkyään ja hän tuntuu räjähtävän pikku jutuistakin.”
Ainahan Anan sytytyslanka oli ollut lyhyt, mutta nyt se oli ennätyslyhyt.