Uudelleen järjestelty kaaos

Jeremiah kuunteli kiltisti naisen haluja, jotka tuo ilmaisi rajuin ottein. Selkään uppoavat kynnet saivat miehen voihkimaan entistä kovempaan ja kiihdyttämään tahtiaan. Hän hakkasi itseään naista vasten, kuin heidän kummankin henki olisi riippunut siitä. Hän muutti työntöjensä kulmaa aavistuksen, tullen nyt hieman alaviistosta. Hän liukui sisään nopealla tahdilla ja helposti, heidän molempien huolehdittua liukkaudesta.

Mies voihki entistä voimakkaammin, kun uusi orgasmi rupesi vääjäämättä lähestymään. Hän ei ollut kuitenkaan täysin tyytyväinen heidän asentoonsa. Hän halusi hyväillä Anaclaudiaa samalla kun puski tuon sisälle yhä uudelleen ja uudelleen.
Jeremiah irtautui nopeasti, rikkoen heidän yhteytensä. Nopeasti hän ryhtyi ohjaamaan Anaclaudiaa kontilleen eteensä, voidakseen työntyä tuon sisään uudelleen tässä asennossa. Hän ei pidätellyt ollenkaan vaan piski sisään, pohjaan asti yhdellä, rajulla työnnöllä. Se yksistään oli jo vähällä saada hänet laukeamaan. Jeremiah laski rintakehänsä naisen selän päälle, tukien itseään yhdellä kädellä, vieden toisen vastan yli naisen vaolle. Hän ryhtyi hieromaan klitorista armoa antamatta, tuntien oman kullinsa liikkeet sormensa päillä.

Näin hyvän seksin jälkeen monet ihmiset olisivat kuvitelleet rakastuneensa. Nuo sekoittaisivat täydellisen tyydytyksen tunteen rakkauteen. Ana oli viisaampu. Hän ei erehtyisi luulemaan tästä mitään erityistä. Seksi oli mahtavaa, ja Jeremiah tiesi mitä teki, ja osasi kuunnella hänen sanattomia toiveitaan täydellisesti.

Ana älähtää pettyneenä kun Jeremiah irtautuu hänestä yllättäen. Hän kuitenkin toimii miehen ohjeiden mukaan ja asettuu kovalle, epämukavalle lattialle kontilleen, nostaen takapuoltaan kutsuvasti, vaikkei hänen olisikaan tarvinnut, ja samassa Jeremiah olikin jo uudestaan ja rajusti hänen sisällään. Ana huudahtaa hurmiostaan ja puree huultaan, kieltäen itseään laukeamasta aivan vielä. Hän koukuttaisi Jeremiahin itseensä laukeamalla samaan aikaan tuon kanssa, se loi tiettyä yhteyden tunnetta.
Tuntiessaan myös sormet klitoriksensa päällä, Ana ei voi olla voihkimatta kovaan ääneen, ja hän puristaa silmänsä kiinni saadakseen itsensä koottua, mutta silmien sulkeminen vain pahentaa asiaa. Hänen olisi pidäteltävä itseään vielä hetki.
”Voi pyhä Äiti sentään, Jere!”, Ana voihkaiseen ja antaa päänsä roikkua alaspäin, kykenemättä kannattelemaan sitä.

Jeremiah vaikersi Anaclaudian puristuessa yhä uudestaan hänen ympärilleen. Hän oli aivan rajalla. Ei menisi kauaa kun hän laukeaisi uudestaan ja vähintäänkin yhtä kovaa kuin aiemmin. Hän ei hetkekeksikään lopettanut naisen säälimätöntä kiusaamista. Samalla hän antoi hampaidensa raapia lattialle valuvien hiusten alta paljastuvaa niskaa.
Pian. Pian. Pian.
Jeremiah antoi työntöjensä muuttua yhä rajummiksi ja vaativammiski. Nopeati hän vei kätensä naisen rintalastalle, nostean heidän kummatkin istumaan, antanen näin myös Anaclaudialle varaa liikkua sylissään. Hän jatkoi edelleen naisen sisään työntymistä, tuon kiihottamista sormillaan ja nyt kun hänen ei tarvinnut pidellä itseään pystyssä, hän saattoi puirstaa naisen rinnan kouraansa.
Jeremiahin orgasmi lähti liikkeelle yllättäen, saadan hänet huutamaan koko keuhokapasiteettinsa voimalla. Hänen liikkeensä muuttui pakonomaiseksi, hänen hakatessaan itseään naista vasten. Viimeinen orgasmi tuntui tyhjentävän hänet ytimiä myöten naisen sisään. Hänestä ei jäänyt jäljelle mitään. Epätoivoisena hän puristi naista itseään vasten, kuin hänen henkensä olisi riippunut siitä.

Raapivat hampaat tuntuivat samaan aikaan niin kaukaisilta, ja samalla niin hyviltä, ettei Ana osannut päättää mistä nautti sillä hetkellä enniten. Kaikki sekoittui yhdeksi mielyhyvän myllerrykseksi ja sai hänen koko kropppansa yhdeksi mielihyvän nipuksi joka vaati helpotusta.
Noustessaan ylös Ana älähtää kun Jeremiah osuu hänen sisällään seinämiin, ja aiheutti miellyttävää ja omituisia väristyksiä ja kitkaa hänen sisällään.
Ana tuntee kuinka Jeremiah lähtee laukeamaan sisällään, ja hän päästää oman, hurjan orgasminsa valoilleen samalla kun Jeremiah tarttuu hänen rintaansa, aivan kuin se olisikin ollut kaikki mitä hän laukeamiseen vaati. Anan huuto sekoittuu Jeremiahin huutoon, ja hetken aikaa pieni rakennus oli yhden huudon pesä. Voipuneena, väsyneenä, ja täysin tyydytettynä, Ana antaa päänsä painua taaemmas ja levätä vasten Jeremiahin olkaa, antautuen toisen syleiltäväksi. Mies oli tosiaan pitänyt sanansa ja tyydyttänyt hänet täysin. Analla ei ollut harmaintakaan aavistusta siitä, kuinka kauan aikaa tässä heidän pienessä leikissään oli kulunut, ja hänen ajatuksensa olivat seksihuuruja lukuunottamatta selkeät. Hänen täytyisi päästä suihkuun ja valmistautua iltaan, sekä tiiminsä saapumiseen.

Jos Anaclaudia vaatisi vielä uutta kierrosta, Jeremiahin olisi saatava huilata hetki. Hän oli niin tyhjä ja loppuun kulutettu olo, että sen helpottamiseen tarvittaisiin pieni hetki. Toisaalta nainen hänen sylissään tuntui niin rennolta ja raukealta, että mies uskoi myös tuon tarvitsevan lepohetkeä.
Jeremiah kietoi kätsensä Anaclaudian ympärille ja puristi naista itseään vasten toivoen, että tuo voisi jäädä siihen hetkeksi. Hän olisi voinut kantaa naisen tuolle kapealle vuoteelle, vetää hänet itseään vasten ja viettää päivän siinä loikoillen. Todennäköisesti silloin he olisivat harrastaneet myös uudelleen seksiä.
Mies ei kuitenkaan uskaltanut olettaa tai toivoa mitään, sillä Anaclaudia ei vaikuttanut siltä, että ehtisi tai edes kaipaisi halailua ja yhdessä vietettyä päivää. Todellisuus oli haaveita harmaampaa. Jeremiah vie kätensä naisen harteille ja ryhtyi hieromaan jäykkiä lihaksia lempeillä, lujilla otteilla. Vaikka Anaclaudia ei näyttänyt naiselta, joka kaipasi hellyyttä ja huolenpitoa, Jeremiah uskalsi antaa sitä naiselle, edes tänä lyhyenä hetkenä kun he olivat tässä yhdessä. Hän kurottautui kuiskaamaan naisen korvaan: ”Täyttikö tämä neidin vaatimukset?”

Anaclaudia lepuuttaa itseään Jeremiahia vasten ja laskee päässään aikataulujaan. Hänen oli vielä kuritettava Alexanderia, keskusteleltava Ziran kanssa oman tiiminsä käytöstä, kuka tekisi mitäkin, laadittava selkeä suunnitelma Chronosin varalle..
Ana ei edes tunnu huomaavaan Jeremiahia takanaan, vaikka mies puristikin häntä itseään vasten. Hän havahtuu nykyhetkeen vasta tuntiessaan hieronnan hartioillaan ja kuiskauksen korvassaan. Hymy nousee latinon huulille ja hän kääntää päätään antaakseen nopean suukon miehen poskelle, ennenkuin kampeaa itsensä ylös.
”Enemmänkin, hurmuri. Mutta nyt minun on alettava valmistautumaan, niin paljon kuin haluaisinkin viihdyttää sinua vielä, minulla on velvollisuuksia jotka kaipaavat huomiotani.”, Ana nappaa ruokapöydältä lasinsa ja kulauttaa sen tyhjäksi, ja sitten otti ponihännän ja kietoi hiuksensa kiinni. Rakennuksessa oli onneksi suihku, joten Anan ei tarvitsisi näyttäytyä julkisesti kenellekkään ilman suihkua.

Hän ei odota Jeremiahilta vastausta, vaan suuntaa suoraan suihkuun. Oli valitettavaa että hän oli niin kiireinen. Hän olisi mielellään käyttänyt vielä hieman enemmän aikaa kietoakseen Jeremiahin kunnolla pikkusormensa ympärille, vaikka mies vaikuttikin jo olevan täysin hänen pauloissaan.
Peseydyttyään jälleen raikkaaksi, Anan astelee suihkusta hiustensa latvoja kuivaillen, pelkkä pyyhe ympärillään.

Jeremiah otti saamansa suukon vastaan tyytyväisenä. Nainen oli huomattavasti pehmeämpi ja lempeämpi näin heti seksin jälkeen. Mikä sekin sopi loistavasti Anaclaudialle, ainakin Jeremiahin mielestä. Hän ei kuitenkaan pidättele naista kun tuo nousi hänen sylistään. Ei hän ollut tosiaankaan odottanut mitään herkkää söpöilyä näin seksin jäleen.
Lisäksi myös hänen olisi mentävä. Jos Dez olisi palannut, mies repisi parhaillaan pelihousujaan sen vuoksi ettei hän ollut kotona.

Jeremiah nousi Anaclaudian perässä lattialta ja seurasi tuon loittonevaa selkää suihkuun. ”Törmäillään taas”, hän huikkasi naiselle ryhtyessään etsimään lattialta vaatteitaan.
Nopeasti hän sai koottua omaisuutensa kasaan ja pääsi kiskomaan niitä ylleen. Saatuaan itsensä valmiiksi, hän ei jäänyt odottelemaan Anaclaudiaa takaisin suihkusta, vaan lähti ulos omia aikojaan.

Kuivattuaan itsensä Ana pukeutuu puhtaisiin, hieman väljempiin reisitaskuhousuihin jotka kuitenkin korostivat hänen takapuoltaan, sekä vartalonmyötäiseen tummaan toppiin. Siistinä ja kuitenkin sievistelemättä hän suuntaa kulkunsa kohti kokoontumisrakennusta, jossa Zira jo varmasti odottaisi häntä. Suihkussa Ana oli käynyt mielessään läpi listan paikalle saapujista ja miettinyt valmiiksi kaikkien vahvuudet voidakseen ehdottaa Ziralle noiden työnjakoa. Alexander saisi luvan ilmoittautua hänelle ensitöikseen palattuaan alueelle, eikä poika ollut edes väittänyt vastaan käslyn saatuaan.

Loki oli varsin hyvällä tuulella. Hän oli hieman tutkiskellut Nykiä ylimääräisellä ajalla jonka Ana oli hänelle suonut. Nyt hän kuitenkin oli jo tylsistynyt ja päätti palata takaisin, ottamaan vastaan Anan rangaistuksen. Blondi ei pidä mitään kiirettä harhaillessaan takaisin Chaosin alueelle, vaan suu virneessä lompsii rakennusten välistä kohri Anan ilmoittamaa paikkaa. Metallikynsien körjissä oli vielä punapään verta.

Zira oli tehnyt töitä koko sen ajan kun Anaclaudia oli ollut omilla asioillaan. Olisi ollut tietysti helpompaa jäädä vain sänkyyn suremaan Reediä ja kaipaammaan Catherinea, mutta hän ei ollut koskaan kuulunut niihin, jotka malttoivat pysyä toimettomina. Lähinnä sen takia, että Reedin kakkosmiehenä hänellä oli ollut koko ajan jotain tekemistä, mutta myös siksi ettei hän yksinkertaisesti osannut olla paikoillaan. Varsinkaan nyt kun Catherinen kasvot nousivat hänen mieleensä aina kun hän antoi ajatustensa harhailla edes hetken. Zira ei ehtinyt kaivata kadottamaansa naista silloin kun piti itsensä ja päänsä kiireisenä. Sen vuoksi hän oli viettänyt tunnit ennen auringonnousua ja sen jälkeen patistmalla jengiläisiään töihin. Hän oli lähettänyt kentälle jo kaksi ensimmäist ryhmää. Noiden tarkoitus oli päivän ajan vahtia uusia rajoja ja pitää tunkeilijat poissa. He palaisivat auringonlaskun jälkeen, jolloin kentälle lähetettäisiin neljä muuta ryhmää. Ziran pitäisi miettiä tarkemmin vielä iskujoukkojen kokoonpanoja, sekä järjestäytymistä ja työvuoroja, mutta toistaiseksi tämä sai kelvata.
Nyt hän marssi alueen läpi tarkastamaan Tedin toimia. Hakkerille tarkoitettu varasto oli saatu viimein siivottua ja nyt mies itse ilmeisesti järjestelisi paikalla lelujaan toimintavalmiuteen. Mikä oli Ziran mielestä aika helvetin hyvin näin lyhyellä varoitusajalla. Matkalla hän oli törmännyt Mary-Elizabethiin, joka järjesteli täyttä häkää jengille jotain baarin tapaista. Mikä oli itseasiassa todella hyvä idea naiselta. Näin jengi pysyisi yhä enemmän koossa rajojen sisällä, kun alkoholin tarvetta ei tarvinnut lähteä aina tyrehdyttämään muualle kaupunkiin.
Zira oli käynyt myös pajalla, jossa korjattiin ja huollettiin vähän kaikkea teknisistä vempeleistä aseisiin. Tällä hetkellä siellä työskentelevä viidenhengen ryhmä oli käytännössä katsoen järjestänyt ja luetteloinut kaikkea sitä, mitä oli saatu pelastettua raunioista ja haettua erillisistä kätköistä. Pian pajallakin voitaisiin palata taas tavalliseen rytmiin. Se tarvitsisi kuitenkin uutta työvoimaa.
Kuten kaikki muukin.
Se sai Ziran miettimään jälleen heidän rekrytointitilannettaan.

Kävellessään asfaltoidun alueen poikki, hän huomasi Anaclaudian kauempana, suuntaamassa häntä kohti. Nainen oli siis saanut asiansa hoidettua. Zira heilautti kättään laajassa kaaressa, kiinnittääkseen tuon huomion. Sillä mitä todennäköisemmin nainen etsi jälleen häntä.

Jeremiah suuntasi suorinta tietä siihen rakennukseen, jonka hän ja Dez olivat vallanneet ensitöikseen. Se oli jälleen yksi varastorakkennuksista, jossa olisi ollut tilaa myös muutamalle muulle jengin jäsenelle. Dez oli kuitenkin ilmoittanut ettei sinne ollut muilla asiaa, mikä oli Jeremiahin mielestä vain tyhmää. Varsinkin nyt kun alue oli edellistä pienempi. Hän ei kuitenkaan vastustanut veljeään tässäkään asiassa. Oli parempi pitää suu kiinni kun vanhempi veli sai jotain päähänsä.
Jeremiah sulki oven perässään ja sytytti rakennustyömailta varastettuja teollisuuslamppuja palamaan matkallaan yläkertaan suihkuun. Dez ei ollut kotona, koska tuo olisi todennäköisemmin sytyttänyt valot ja odottaisi häntä oven edessä valmiina kuulemaan selityksen sille, missä hän oli ollut. Seuraavaksi olisi seurannut kysymykset siitä miksi hän haisi niin vahvasti seksiltä, kenen kanssa hän oli ollut ja keskustelu päättyisi siihen kun mustasukkainen isoveli ottaisi hänet lattialla tai seinää vasten. Dez ei ollut koskaan kestänyt sitä, että Jeremiah oli muiden kanssa. Tilanne oli käynyt viime vuosina vain pahemmaksi. Dez sen sijaan olisi omasta mielestään saanut panna kaikkea mikä liikkui. Ja tämän mies perusteli sillä, että halusi vain suojella pikkuveljeään. Ajatuskin siitä sai pahan maun nousemaan Jeremiahin kurkkuun.
Rakennus oli pölyinen, kolea ja täydellisen kaaoksen vallassa. Menisi kauan ennen kuin he saisivat siitä edes etäisesti asumiskelpoisen. Jeremiah ei kuitenkaan valittanut. Vuosisatojen aikana hän oli ehtinyt tottua myös surkeampiin asumustiloihin. Tämä oli oikein hyvä.

Hän suunnisti suorinta tietä suihkuun, riisuen vaatteensa alkeellisten tilojen lattialle, ennen kuin astui vuuosituhannen vaiheessa rakennetun suihkun alle. Kun haalea vesi rupesi ropisemaan hänen iholleen hetket Anaclaudian kanssa palasivat miehen mieleen. Luoja miten upea nainen olikaan ollut. Jeremiah kaipasi jo nyt uudestaan tuon jalkojen väliin ja päälle, vaikka he olivat vasta eronneet.

Deziä kyrsi. Hän oli käynyt kotona eikä ollut löytänyt toiveidensa mukaan Jeremiahia sieltä. Veli ei ollut tullut kotiin auringon noustua. Eikä hän keksinyt mitään hyvää syytä sille, miksi niin ei ollut tapahtunut. Jeremiahin tapoihin ei kuulunut poiketa säännöistä, jotka he olivat yhdessä sopineet. Veli saisi kyllä kuulla kunniansa tästä hyvästä, sillä Dez oli asettanut nuo säännöt vain tuon turvaksi. Niiden ainoa tarkoitus oli pitää pikkuveli turvassa.´Oli typerää toimia niiden vastaisesti.
Lisäksi Dezin vittuuntumisastetta nosti se ettei hän ollut etsinnöistään huolimatta löytänyt Alexanderia. Mies tuntui kadonneen kuin tuhkatuuleen. Jos hän saisi itse päättää, hän hakisi Tediltä niin ison jäljityslaitteen kuin mahdollista ja työntäisi sen syvälle blondin perseeseen. Ihme ettei Anaclaudian kaltainen nainen ollut sitä vielä itse keksinyt.

Dez kohotti katseensa vain nähdäkseen toisen ongelmistaan kävelevän suoraan häntä kohti.
Alexander näytti hyvin tyytyväiseltä elämäänsä. Aivan kuin miehellä ei olisi ollut huolen häivääkään ja tuo ei olisi tehnyt mitään sen kummempaa kuin käynyt kävelyllä. Dez näki punaista tuollaisen käytöksen vuoksi.
”Hei, blondi!” Dez karjaisi niin, että Alexander varmasti kuulisi.

Anaclaudia huomaa Ziran ja suuntaa kulkunsa miehen luokse. Hän vaikutti ehkä hieman hyväntuulisemmalta, mutta silti kylmältä kuten aina ennenkin, eihän hänen sopinut antaa olemuksensa kertoa siitä mitä oli kalliilla vapaa-ajallaan tehnyt.
"Oletko saanut levätyksi?", Ana kysyy pelkästä kohteliaisuudesta, sillä Ziran kasvoista paistoi pitkälle ettei tuo suinkaan ollut muuta tehnytkään kuin töitä. Noh, hän olisi jälleen avustamassa, ja pian jengi luultavasti pyörisi aivan ilman hänen apuaan, ja Zira pääsisi ehkä lepäämään. Tosin, vaikutti siltä ettei mies tahtonut.

Loki kääntää katsettaan karjaisun kuullessaan ja kallistaa hieman päätään. Mitähän helvettiä juntti hänelle karjui? Hän oli jo menossa vastaanottamaan rangaistusta, joten juntin olisi turha tulla hänelle räyhäämään. Hän ei aikonut ottaa kiltisti mitään paskaa tältä idiootilta niskaansa.
Virne ei kuitenkaan katoa mihinkään Lokin kasvoilta. Hän oli liian hyväntuulinen, liian peloton näyttääkseen miltään muulta kuin omalta itseltään.
"Haa? Mitä sä haluut?"

Zira naurahti väsyneesti ja pudisti päätään niin, että korvakorut kilahtelivat kevyesti toisiaan vasten, kun Anaclaudia tiedusteli hänen lepäämisensä laitaa. He kumpikin taisivat tietää kuinka turha kysymys oli.
”Sen verran kuin tarvitsin”, Zira vastasi kuitenkin hetken viiveellä. Oli epäkohteliasta jättää vastaamatta naisen kysymykseen. Hän jätti kuitenkin sanomatta, että tarkoitti tällä samaa kuin ei yhtään. Anaclaudia oli viisas nainen ja tajuaisi sen todennäköisesti erikseen selvintämättäkin. Juuri nyt Ziralla oli liikaa demoneita ympärillään voidakseen levätä.
”Olen menossa tarkastamaan miten Tedillä sujuu ja saako hän kaiken kuntoon vielä tässä päivän aikana. Haluatko tulla mukaan?” Tämä taisi olla yhtä tyhmä kysymys, kuin Anaclaudian aiemmin esittämä. Zira esitti sen kuitenkin pelkästä kohteliaisuudesta, sillä nainen olisi todennäköisesti tullut mukaan kysymättäkin.

Zira lähti suuntaamaan kohti Tedin uutta päämajaa olettaen, että Anaclaudia seuraisi häntä. ”Oletko muuten tietoinen missä Jeremiah on? Keksin hänelle sopivan homman. Hänenkin on aika tehdä jotain hyödyllistä jengin hyväksi. Tosin Jeremiahia siihen tuskin tarvitsee suostutella. Dez saattaa pistää kampoihin senkin edestä.”
Zira mietti vanhempaa, jylhää vampyyria, joka oli muuten luotettava ja hoiti omat hommansa, mutta puolusti pikkuveljeään kuin vihainen naarasleijona.

Dez käveli rivakoin askelin kohti Alexanderia miettien missä tyyppi oli ollut koko tämän ajan ja mihin tuo oli kadonnut kesken kaiken. Dez piti itseään hyvänä jäljittäjänä, eikä hän noin vain hukannut saalistaan. Tämä blondi oli kuitenkin onnistunut katoamaan jälkiä jättämättä.
”Haluan puhua kanssasi”, Dez murahti saavuttaessaan Lokin. Samassa hän huomasi kuivuneen veren noissa karmivissa metallikynsissä. Ensimmäiseksi hän alkoi pelätä Jeremiahin turvallisuuden puolesta, nyt kun ei ollut vielä nähnyt pikkuveljeään ja voinut itse todistaa tuon ruumiinkunnon. Hän nosti kätensä ristiin rinnalleen, toivoen tekevänsä uhkaavalla asennollaan tälle mielipuolelle selväksi ettei kaivannut minkäänlaista pullikointia juuri nyt. ”Missä sinä olit ja satutko tietämään missä Jeremiah on?”
Dez toivoi, että saisi puristettua Alexanderista tiedon siitä oliko tuo ollut Jeremiahin kanssa vai ei. Hän oli nähnyt miten innokkaasti blondi liimautui hänen pikkuveljensä kylkeen kiinni. Veren näkeminen metallikynsissä huoletti häntä, vaikka Alexander ei ollut lähtenyt alunperin mihinkään Jeremiahin kanssa. Mutta Dez ei tiennyt milloin tuo oli palannut alueelle ja mihin oli suunnannut ensimmäisenä.

Ana nyökkää tietävän oloisena Ziran kertoessa levänneensä tarpeeksi. Noh, kukin tavallaan. Itse hän oli viettänyt oikein rentouttavia hetkiä erossa työstään. Kerrankin. Harmi että hän joutuisi palaamaan pian Losiin, ja Jeremiah tuskin lähtisi hänen mukaansa, ainakaan jos Deziltä kysyisi. Toisaalta hän ei kyselisi lupaa isoveljeltä jos aikuinen pikkuveli olisikin halukas lähtemään hänen mukaansa. Analla voisi olla käyttöä taitavalle vakiopanolle.

"Mielelläni. Voimme samalla keskustella siitä, mihin haluat tiimiäni käyttää. Olen koonnut listan siitä keitä on tulossa ja listannut missä kukakin voisi olla hyödyllinen.", Ana toteaa ja lähtee kävelemään Ziran kanssa kohti hakkerin uutta luolaa. Hän ilmoitti myös Alexanderille uuden tapaamispaikan, johon poika ei tosin kommentoinut mitenkään.
"En ole nähnyt, olisiko lepäämässä tai veljensä kanssa?", Ana toteaa aivan kuin olisi puhunut totta.

"Haa? Mitä se sulle kuuluu?", Loki hymähti ja kohautti olkiaan. Hänellä ei ollut pienintäkään aikomusta kertoa tälle juntille tekemisistään, eikä toisen pullistelu pelottanut häntä lainkaan. Se sai päinvastoin blondin suoristamaan selkänsä ja katsomaan virnistellen ja uhmaten Deziä.
"Ai pätkä? Jaaaaa-a, empäs tiiä.", Loki kallistaa päätään huvittuneena.
"Ehkä se karkas kotoolta ku ei kestäny sun lähentelyys.", Loki ei olisi hämmästynyt vaikka tästä olidikiny ollut kyse, olihan hänellä omakohtaista kokemusta insestistä, vaikkei hän sitä suostunutkaan muistamaan.

”Puhutaanko niistä sinun joukoistasi kun päästään takaisin työhuoneelle. Minun on helpompi ajatella kun voin työstää asioita konkreettisesti pöytäni avulla”, Zira sanoi kävellessään samalla. ”Voit tietysti kertoa jo pääpiirteitäin, millaisia tyyppejä Losista on tänne tulossa niin saan jonkinlaisen käsityksen heistä.”
Anaclaudia oli kyllä tavattoman taitava siinä mitä teki ja hyvä jengin johtaja. Losissa Chaos oli pitänyt vakiintunutta asemaansa ja saanut aikaiseksi monia konkreettisia asioita, lisäksi nainen piti jatkuvaa yhteyttä myös muihin jengeihin. Mutta Ziran puolesta tuo saisi höllätä välillä hieman.

Tedin maja ei ollut kaukana, joten pian Zira koputtikin jo rakennuksen oveen. Häntä ei yhtään yllättänyt se, että ovi oli jo lukossa vaikka joitain tunteja sitten siinä ei ollut ollutkaan minkäänlaista lukityssysteemiä. Samoin hän ei yllättynyt pienistä ovisilmän näköisistä laitteista jotka oli sijoitettu keskelle ovea, sen molempiin kulmiin ja hän saattoi lyödä vetoa, että niitä oli lähistöllä myös muutama muu. Ted oli aina suhtautunut varautuneesti vieraisiin.
Pian lukko kilahti ja oven sai auki,
”Terve Ted. Mitä mies?” Zira kysyi päästessään sisään ovesta.

Lähettäjä: Leonard
Vastaanottaja: Ana
Porukka on perillä Isossa Omenassa joskus kello 23 aikaan. Laitoin myös Magalien mukaan porukkaan. Saatat kuitenkin keksiä nopeasti käyttöä noidalle ja homma on täällä hallinnassa siltä osin.
P.S. Koimme muuten menetyksiä verivarastojen täydennysreissulla. Cat ja Alfie saivat surmansa. Heaven oli väijyksissä. Meidän on keksittävä jotain muuta varantojen täyttämiseksi.

Jos Dez oli aiemmin nähnyt punaista, nyt hän kiehui raivosta, kun Alexander heitti oman arvionsa Jeremiahin katoamisesta. Miehen kädet puristuivat nyrkkiin kun hän mietti mistä tuo mielipuoli oli saanut selville tuollaisen yksityiskohdan hänen ja Jeremiahin järjestelyistä. Tietysti se saattoi olla pelkkä onnekas arvaus. Tuollaisessa päässä saattoi liikkua ties minkälaisia sairaita ajatuksia. Sanat voisivat olla vain Alexanderin tapa ärsyttää häntä.

”Sinulla ei ollut lupa poistua alueelta”, Dez sanoi kirskutellen hampaitaan. Hän olisi halunnut tukkia Alexanderin turvan niin ettei tuon suusta pääsisi enää yhtään törkeyttä Jeremiahista. Dezin takaraivossa kuitenkin soivat Anaclaudian sanat miehen kurittamisesta. Hän voisi antaa kurinpalautuksen, mutta hänen olisi pysyttävä maltillisena. ”Minulla on lupa rangaista sinua kun et ole totellut sinulle annettuja selviä käskyjä. Olet ollut minun vastuullani, kun emännälläsi on ollut tärkeämpää tekemistä.”
Dez ei edes huomannut, että hänen kätensä olivat laskeutuneet alas ja hän puristi kämmeniään nyrkkiin ja auki.

Ana oli avaamassa suutaan vastatakseen kun tunsi puhelimensa värisevän taskussaan. Hän nappaa puhelimen äkkiä käsiinsä voidakseen tarkastaa viestin, ja lukiessaan latinon ilme tummenee kohti ärtymystä. Helvetin kuusitoista sen saatanan Heavenin kanssa! Nainen olisi voinut sylkäistä jo pelkästä ajatuksesta. Cat ja Alfie olivat olleet hyvin luotettavia jäseniä, ja nyt heillä olisi vielä ongelmana uuden ruuanhaku paikan etsintä. Ana nostaa käden ohimolleen ja hieroo sitä yrittäen kasata ajatuksensa. Oneglmia toisensa perään tuntui tulevan, eikä niille näkynyt loppua. Ana unohtaa täysin hetkeksi Ziran vierellään ja keskittyy puhelimeensa samalla kun kävelee vaitonaisena miehen perässä.

Lähettäjä: Ana
Vastaanottaja: Leonard
Voi helvetti. Paneudun ongelmaan kunhan täällä päässä helpottaa.. Miten Suzie jaksaa? Pidä porukka koossa, olkaa varovaisia! Palaan Losiin mahdollisimman pian, toivoni mukaan pääsen jo huomenna.

Ana kirosi koko tapausta mielessään. Suzie oli ollut kuin tytäs Alfielle ja Catille, ja tyttö olisi varmasti poissa tolaltaan. Hänen täytyisi päästä palaamaan Losiin mahdollisimman pian. Ana nostaa katseensa lähetettyään viestin ja sujauttaa kännykkänsä taskuunsa, ja huomaa heidän saapuneen Tedin oven taakse. Anan oli vaikea keskittyä Nykin asioihin silloin, kun omassa jengissä ilmaantui ongelmia. Hänen pitäisi järjestää iskuryhmänsä täällä mahdollisimman nopeasti ja palata Losiin.
”Puhutaan siitä kunhan olemme huoneessasi.”, Ana vastaa lopulta heidän astuessaan sisään Tedin luolaan.

”Sulla oo valtaa muhun. Ana on ainoo joka mua voi rankasta, ja oon just matkalla sen luokse.”, Loki naurahtaa ja kallistaa päätään toiselle puolelle. Hän ei tuntenut kunnioitusta Deziä kohtaan, eikä varsinkaan pelkoa. Hän oli selvästi osunut naulankantaan mainitessaan Dezin ja Jeremiahin suhteesta. Hän voisi hyödyntää tätä infoa jotenkin.
”Joten turhaa siin uhoot. Kerro pätkälle terkkui jos viel löydät sen. Sil on hyvä perse.”, Loki virnistää ja lähtee jatkamaan matkaansa kohti paikkaa jonka Ana hänelle oli määrännyt. Hän ei aikonut ottaa rangaistusta juntin kaltaisilta idiooteilta.

Zira vilkaisi Anaclaudian synkkää ilmettä. Losissa oli kaiketi tapahtunut jotain sellaista, mikä veisi naisen avun pian kauas hänen ulottumattomiinsa. Jengin johtamisen paino tuntui Ziran harteilla yht'äkkiä paljon raskaampana kuin hetkeä aiemmin.

Ted oli ollut rivakka liikkeissään. Paikan lattia oli jo lukuisten johtojen peitossa, paksusta vanerista ja pukkijaloista rakennettu pitkä pöytä oli jo täynnä koneita, jotka näyttöjen mustuudesta päätellen odottivat vain kytkentöjä. Zira ei voinut kuin arvailla mistä Ted oli lopulta hankkinut tämän kaiken, koska tuo oli tuhonnut joka ikisen koneen ja kovalevyn raunioituneessa tukikohdassa, korkeimman omakätisesti kirvestä apunaan käyttäen. Silti näytti siltä kuin vanhat järjestelmät olivat vain siirtyneet pisteestä A pisteeseen B.
Pienikokoinen vampyyrityttö Tessa oli jälleen uskollisesti Tedin apuna. Naisella oli jaloissaan korkeakorkoiset korkokenjät, joissa oli pörröinen turkisvuori ja roikkui jonkinnäköisiä helyjä, sekä valkoiset, pinkkipilkulliset sukkahousut. Lyhyy hame, joka peitti juuri ja juuri pienet pyöreät pakarat oli sellaista skottiruutukuosia pinkin, vihreän ja valkoisen värisenä. Vihreän, käärmeennahkaisen takin alla oli hyvin anteliaan näköinen toppi, joka peitti vain osittain litteän vatsan ja pyöreät rinnat. Tukka näytti pöyheämmältä kuin mihin ihmiset ja vampyyrit ylsivät luonnollisesti, suihkurusketus oli mennyt räväkästi yli, ripeset aiheuttaisivat räpsyessään tornaadon ja nainen ei tarvitsisi muita aseita Heavenia vastaan kuin säihkyvän manikyyrinsä. Ulkonäöstään huolimatta tai nimenomaan juuri siksi, Tessa oli loistava valinta, kun piti huolehtia siitä, että heidän hakkerinsa sai syötyä ja levättyä aika-ajoin.
Zira meinasi kuitenkin muuttaa tätä järjestelyä.
Ted hoitaisi edelleen kaiken vaativan ja olisi ehdottomasti jengin luottohenkilö ja Tessa pysyisi tuon assistenttina. Mutta vastedes heillä oli myös apuja. Piste.

Parivaljakko kokosi parhaillaan yhdelle seinustalle näyttöriviä, joissa näkyisi Tedin langattomien valvontakameroiden lähettämää kuvaa, jonka avulla pidettiin huolta rajoista. Kun systeemi toimisi kunnolla, rajalla partioivien ryhmien määrä voitaisiin vähentää yhteen.
”Terve Z”, Ted huikkasi vastaukseksi jengipomolle selvittäessään umpisolmua, josta ilmeisesti saisi eriteltyä useampia johtoja. Tessa parhaillaan taiteili yhtä näyttöä paikalleen teollisuushyllylle, jonka he olivat pystyttäneet erääseen nurkkaan.
”Moi Zira”, nainen tervehti saatuaan ohuen näytön omalle paikalleen. Seuraavan kanssa tuo tarvitsisi jo jakkaraa.
”Mitenkäs täällä sujuu?” Zira kyseli katsellessaan ympärilleen. Jos häneltä kysyttiin, paikan ulkonäön perusteella siitä ei saisi toimivaa keskusta ainakaan seuraavaan vuoteen, mutta häneltä ei tosiaan kysytty.
”Sanoisin, että parissa tunnissa minulla on näköyhteys aivan kaikkialle ja saan kytkettyä järjestelmät päälle”, Ted totesi vilkaisten ympärilleen vain pikaisesti.

Lähettäjä: Leonard
Vastaanottaja: Ana
Suziesta pidetään huoli. Tyttö taitaa olla vielä sokissa uutisista, mutta älä sinä huolehdi. Me pärjätään täällä. Pidetään matalaa profiilia siihen asti, että palaat. Ja mä kyllä kehitän tänne porukalle ravintoa.

”Neiti Salazar jätti sinut minun vastuulleni!” Dez karjaisi Alexanderille, jota ei tuntunut kiinnostavan hevonvittua se, mitä hän tuolle puhui. Lisäksi Jeremiahin perseen kommentoiti oli viimeinen pisara.
Dez harppoi blondin luokse, tuon lähdettyä liikkeelle, kätensä ojentaen. Hän tarttuisi tyyppiä niskasta kiinni ja iskisi tuon kiinni lähintä betoniseinää. Muutama luja pään kopautus kovaan betoniin toimisi varmasti jo varoituksena karkailusta. Se mitä kaveri saisi kestää hänen pikkuveljensä lähentelyn vuoksi oli asia erikseen ja kyseisen käsittelyn jälkeen Alexander ei varmasti edes katsoisi Jeremiahia päin.

Dez
1d6 → [4] = (4)
8+4=12

Anaclaudia katsoo vaikuttuneena ympärilleen. Hakkeri toimi nopeasti ja tehokkaasti, eikä näköjään säästellyt yhtän mitä tuli elektroniikkaan ja turvallisuuteen. Oli suoranainen ihme että edes kärpänen pääsisi alueelle ilman että Ted sitä huomaisi. Ana seuraa muutaman askeleen Ziran perässä, aivan kuin olisi tehnyt arviointia siitä kuinka hyvin toinen johtaisi. Hänen huomionsa kuitenkin siirtyy nuorehkoon naiseen ja tuon erittäin räikeään pukeutumiseen. Jestas sentään. Jos hän ikinä aikoisikaan hankkia lapsia, ja saisi tyttären, hän ei sulattaisi moista pukeutumista ollenkaan. Ana tunsi itsensä hieman vanhanaikaiseksi ajatellessaan niin, mutta tytön asu vain sattui hänen silmiinsä. Ana kuitenkin siirtää huomionsa pois tytöstä takaisin puhelimeen joka värisee hänen taskussaan uuden viestin merkiksi. Hän lukaisee viestin nopeasti ja sujauttaa puhelimen sitten taskuunsa. Hän keskittyisi omiin ongelmiinsa hieman myöhemmin. Oli epäkohteliasta näpytellä puhelintaan kun oli auttamassa muita. Hän ei kuitenkaan voinut olla olematta huolissaan omasta jengistään.
Nuoresta naisesta Ana siirtää katseensa hakkeriin. Fiksun näköinen poika, ja vaikutti työssään etevältä, joten siltä osin hänellä ei olisi mitään huomauttamista. Mikäli nainen oli kuitenkin Tedin tyttöystävä, hän ei voisi olla miettimättä mikä moisessa vaatetuksessa oikein viehätti. Se tosin ei ollut hänen asiansa, eikä nyt ollut aikaa moisille turhille ajatuksille.

Loki alkaa tuntea ärtymyksen alkavan kiehua sisällään Dezin jatkaessa karjumistaan. Jos toinen halusi tapella, niin tapeltiin sitten. Loki pyörähtää kannoillaan ympäri juntin harppoessa hänen luokseen, ja virnistää pirullisesti. Hän oli huomannut ojennetun käden juuri ajoissa voidakseen ottaa nopean, melkein tanssahtavalta näyttävän sivuaskeleen välttääkseen Dezin käden. Hän nostaa lopulta kätensä ylös ja näyttää siltä että on viimein valmis tappelemaan.
"Anna tulla vaa, pappa!"

Loki
1d6 → [5] = (5)
7 + 5 = 12

Dez räpytteli silmiään typertyneenä, Alexanderin vain kadotessa hänen sormiensa välistä. Hänen olisi pitänyt saada kiinni miehen niskasta, mutta oli selvästikkin ollut aivan liian hidas. Lisäksi hän oli onnistunut nyt suututtamaan vastustajansa ja tuo oli valmis tappelemaan. Mikä kävi Dezille juuri nyt paremmin kuin hyvin. Hän takoisi oikein mielellään hieman järkeä tuon aivokuolleen päähän, jos se nyt oli edes mahdollista.
Dez käännähti nopeasti kohti Lokia, tällä kertaa nyrkit pystyssä. Hän suojasi niillä yläruumistaan, sekä kasvojaan ja piti käsivarret kiinni kropassa. Nopeasti hän tähtäsi Alexanderia kohti sellaisen iskun, joka olisi todennäköisesti tappanut ihmisen, tarkoituksenaan osua edes johonkin päin kasvoja, mieluiten ohimoon.

Dez
1d6 → [3] = (3)
8+3=11

Loki puristaa kynsiensä kiinnipitolevyä ja naurahtaa Dezin ilmeelle kun tuo räpytteli silmiään hämmentyneenä. Hän seisoo uhitellen paikoillaan, ja aikoo antaa Dezille ensimmäisen iskun. Näin hänellä oli syy puolustaa itseään. Näin Ana ei voisi syyttää häntä.
Niimpä kun Dez käännähtää takaisin hänen suuntaansa ja lataa nyrkkinsä kohti hänen naamaansa, Loki kääntää vain aavistuksen päätään niin, että nyrkki pamahtaa voimalla hänen poskeensa. Loki kompuroi iskun voimasta taaemmas ja roikottaa hetken yläkroppaansa, aivan kuin pökertyneenä. Hetken päästä blondi kuitenkin kohottaa katseensa, hullun kiilto silmissään, psykopaattinen hymy kasvoillaan. Tuo kohottaa kättään, sylkäisee verta suustaan ja pyyhkäisee sitten suutaan, jossa huulen halkeama alkoi jo parantua.
"Aaa-a.. Nyt sä sen sit teit..", Loki virnistää pirullisesti, aivan kuin koko homma olisi kuulunut suunnitelmiin.

Loki
1d6 → [1] = (1)
7 + 1 = 8

Dez ehti olla hetken aikaa tyytyväinen kun hänen nyrkkinsä oli uponnut blondin omahyväiseen naamatauluun. Harmi vain, ettei mokoma tuntunut vaikuttavaan blondiin yhtään. Tuo vain virnuili sen näköisenä, kuin olisi nauttinut selkäsaunasta.
Dez ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan, että Alexander ryhtyisi vastatoimiin vaan lataa seuraavan iskun tulemaan toiselta puolelta. Jos se vaikka saisi mokoman hymyn hyytymään.

Dez
1d6 → [4] = (4)
8+4=12

Virne blondin kasvoilla venyy ja paljastaa hampaat. Hänen ilmeensä oli hieman sama kuin hurmioissaan juovalla vampyyrilla. Loki pääsi naurun kurkustaan Dezin lähtiessä hyökkäämään uudestaan.
Loki painui ketterästi ja nopeasti kyyryyn pois iskun alta, ja ponnistaa samalla itsensä vauhdilla eteenpäin, ladaten puolestaan nyt oman iskunsa, kynnet edellä, kohti Dezin vatsaa.

Loki
1d6 → [6] = (6)
7 + 6 = 13 + 1 = 14

Dez (Puolustus)
1d6 → [5] = (5)
8+5=13

Dez horjahti kun Alexanderin pärstä ei ollutkaan siinä missä hän oli olettanut sen olevan. Horjahdus kuitenkin esti häntä päätymästä vartaaksi. Hän otti tukea sivuaskeleella, jolloin ne hemmetin kynnet osuivat ohi saaden aikaan vain pintahaavan kylkeen, sekä reikiä paitaan. Ihon rikkoutuminen sai adrenaliinin lähtemään nyt tosissaan liikkeelle. Vittu. Hänen pitäisi irrottaa nuo kynnet ja heittää ne jorpakkoon mahdollisimman pian, jotta he saisivat edes saman verran tuhoa aikaiseksi. Metalliset teräaseet toivat Alexanderille ikävän etulyöntiaseman.
Dez pyörähti Lokin selän taakse, tarkoituksena iskeä mokoma alas asfalttiin niskasta kiinni pitäen. Jos se onnistuisi hän kiipeäisi blondin selän päälle istumaan ja ryhtyisi hankkiutumaan eroon noista naurettavista kynsistä.

Dez
1d6 → [3] = (3)
8+3=11

Loki 
1d6 → [1] = (1)
7+1 = 8

Loki katsoo hieman hämmentyneenä kun ei näekkään edessään verisuihkua jota oli odottanut. Hän oli onnistunut vain raapaisemaan Dezin kylkeä, mutta pintanaarmunkin nostattama veren tuoksu oli silti se mitä Loki kaipasi. 
"Oooi, älä juokse karkuuuun!", Loki nauraa ja on kääntymäisillään ympäri voidakseen kohdata Dezin kutkuttavan raivon katseen.
Sen sijaan hän saakin tuntea sormet niskassaan ja seuraavaksi hän olikin jo naama asfaltissa.

Jeremiah sulki rakennuksen oven perässään. Hän oli käynyt suihkussa ja vaihtanut ylleen puhtaat vaatteet. Sen jälkeen hän oli todennut olevansa aivan liian levoton maatakseen vain kotona Deziä odottelemassa. Anaclaudian kanssa harrastettu aktiviteetti oli saanut hänen elimistönsä uudelleen käyntiin ja saanut Jeremiahin tajumaan kuinka pitkään oli käynyt jonkinlaisella autopilotilla. Jokainen päivä oli ollut samanlainen ja hän oli ollut aivan yhtä väsynyt elämäänsä, päivästä riippumatta. Välikohtaus oli tullut selvästi tarpeeseen.
Nyt hän menisi etsimään jotain, jossa saattaisi olla hyödyksi. Lisäksi hän aikoi puhua Dezin kanssa, kun tämän löytäisi, uudelleen ja aiempaa vakavammin tästä heidän järjestelystään. Hän halusi olla hyödyksi, eikä isoveli voinut aina seistä hänen tiellään.

Dez oli vähällä huokaista helpotuksesta kun sai Alexanderin pakotettua alleen. Tuo oli vaikuttanut tähän asti niin liukkaalta, että epäily suunnitelman epäonnistumisesta oli käynyt hänen mielessään. Tämä oli kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto. Ehkä kurinpalautus menisi nyt perille asti.
Dez tukevoitti asentonsa Alexanderin päällä ja tarttui kiinni miehen kädestä kammetakseen tuon sormet irti mokomista leluista. Mistä tällaisia vempeleitä edes sai?
”Katsotaas oletko yhtä kova poika ilman näitäkin”, Dez murahti.

”Ted tämä näyttää todella hyvältä. Ilmoitathan minulle kun kaikki on kytketty päälle?” Zira sanoi katsellen vielä kerran ympärilleen huoneessa.
”Tietty pomo”, Ted sanoi viskatessaan yhden, muista viimein erotellun ja selvitellyn johdon kauemmaksi.
”Ai niin, minä määrään sinulle tänne apuja niin, että voit hieman rentoutua välillä. On kohtuutonta pyytää sinua vahtimaan kaikkea kellon ympäri.” Puhuessaan Zira yritti saada ääneensä sellaista johtajan lujuutta, että nörtti ymmärtäisi tämän olevan päätös, ei ehdotus.
Tedin leuat loksahtavat sillä samaisella minuutilla auki puhtaasta hämmästyksestä. ”Onhan mulla toi.” Mies osoitti Tessaa sen näköisenä kun naisesta olisi suurempikin riesa. Samaan aikaan, oman puuhastelunsa ohella, Tessa ehti vilauttaa Tedille yhtä maailman tunnetuimmista käsimerkeistä.
”Jep, mutta Tessa hoitaa sinulle juoksevia asioita. Käsittääkseni hän ei hoida näitä valvontahommia.” Zira risti kätensä rinnalleen. ”Tarvitset apua Ted ja tämä aihe on loppuun käsitelty.”
Tällä kertaa Ted vain tuhahti ja syventyi takaisin johtojensa pariin. Zira puolestaan nyökkäsi Anaclaudialle merkiksi siitä, että tämä vierailu oli tässä ja he voisivat palata setvimään vielä tulevia järjestelyjä.

Loki vastusteli ja puristi kätensä niin tiiviisti nyrkkiin kuin vain kykeni. Jos Dez haluaisi hänen aseensa, tuo saisi katkoa hänen sormensa. Blondi toki osasi taistella ilman aseitaan, mutta oli liian tottunut niiden kanssa taisteluun ettei halunnut tehdä sitä. Dez tuntui olevan tukevasti hänen päällään, mutta Loki kuitenkin kuitenkin aikoi yrittää heittää toista selästään. Asfaltti hänen naamaansa vasten tuntui hyvin ikävältä, ja Loki alkoi menettääkin hermoaan.
"Alexander, missä oikein viivyt? Ellet ilmesty viidessä minuutissa sinulle on tiedossa isompia ongelmia.", Loki kuulee Anan jäätävänän äänen päässään ja irvistää.
"Sori, Ana.. Vähä kiire just ny.", Blondi lähettää kuvan tekemisistään Analle.
Seuraavaksi hän keskitti kaiken voimansa polviinsa ja käsiinsä, yrittäen nostaa kroppaansa maasta siinä toivossa että Dezin tasapaino huojuisi.

Loki
1d6 → [2] = (2)
7 +2=9

Ana jähmettyy saadessaan pojalta vastauksen ja mielikuvan. Jumalauta. "Mene edeltä, Zira, palaan aivan juuri. Tuli ongelma.", Anan äänen sävy on jäätä tihkuva naisen käännähtäessä kannoillaan ja suunnatessaan ulos rakennuksesta. Hänen ripeät askeleensa veivät häntä kohti sijaintia jossa Alexander telmi parhaillaan Dezin kanssa.

1d6 → [4] = (4)
8+4=12

Dez tunsi Alexanderin jännittyvän allaan ja tuon ylös pyrkiminen horjutti hänen tasapainoaan, mutta ei riittävästi. Hän iski blondin takaisin maahan muristen; ”Helvetti soikoon.”
Hän painoi Alexanderin päätä kiinni maahan toisella lapiomaisella kämmenellään ja yritti riisua tuota aseista yhdellä kädellä.
Aina siihen asti kunnes tunsi kellahtavansa maahan, edestä päin tulevan työntövoiman vuoksi.

Jeremiah oli nähnyt Lokin ja Dezin rimpuilevan maassa. Hän oli sännännyt juoksuun sen enempiä miettimättä. Ajatukset olivat tosin matkan varella ehtineet poukkoilla hänen päässään jopa liiankin kanssa. Hän ei tiennyt miten kaksikko oli siihen päätynyt, mutta hyvää siitä ei taatusti seuraisi kun Anaclaudia saisi tietää. Lisäksi Jeremiahin mielessä oli välähtänyt hänen ja Lokin tekemä sopimus. Hänhän oli kertonut miehelle, että kaverit auttoivat toisiaan. Saattoihan olla, että jos hän seisoisi tumput suorina, mielipuoli keksisi jonkin uuden tavan kiristää häntä. Eikä Jeremiah kaivannut ainakaan lisää ongelmia.
Niinpä sen enempää asiaa ajattelematta, suojellakseen sekä veljeään, että ”kaveriaan”, Jeremiah oli syösynyt kohti Deziä työntääkseen tuon pois Lokin päältä.
Nyt Jeremiah sitten makasi Dezin rintakehällä ja Loki oli vapaa liikkumaan. Luoja, veljeen tömähtäminen oli ollut sama kuin olisi juossut päin tiiliseinää, joka oli antanut periksi vasta hetken päästä. ”Mitä helvettiä te teette?” Jeremiah karjaisi tuohtuneena, kierähtäessään maahan oman ruhonsa päälle.