Uudenlaisen arjen opettelua.

Ana kuunteli Neiran vastauksen ja irvisti itsekseen. ”Jätä ne tanssihöpötykset ja vastaa vain niin kun minä sinua neuvon. Hommasin sinulle työn baarimikkona, en tankotanssijana.”

Jane yksinkertaisesti nyökäsi Neiran vastaukselle ja näpytteli koneelleen jonkinlaisen merkinnän. Naisen kasvoilla ei näy minkäänlaista merkkiä siitä, mitä mieltä hän oli toisen sanoista.
”No, käsittääkseni esimiehellämme ei ole tarkoitusta tehdä tästä varsinaista tanssiklubia muutosten yhteydessä”, hän totesi tyynesti. ”Sinulla ei siis ole minkäänlaista kokemusta klubilla työskentelystä? Mitä olet tehnyt tänään?”
Nainen nosti katseensa takaisin haastateltavaansa ja nojasi selkäänsä hieman epämukavan tuolinsa selkänojaan.

Ana olisi voinut huokaista turhautumiselleen kuullessaan Janen vastauksen. Uudelle pomolle kannatti harvoin myydä ideoita, jotka olivat oman työnkuvan ulkopuolella.
”Vastaa rehellisesti. Tällaisessa tilanteessa on turha leveillä taidoilla, joita ei ole. Mutta sano myös, että pääset vapaa-aikanasi opiskelemaan juomien tekoa.” Ana neuvoi kärsivällisesti.


Nyt kun Bambi olisi voinut itkeä, kyyneleet eivät vain tulleet. Hän tunsi olonsa itseasiassa varsin tyyneksi ja rauhallisesti. Juokseminen oli ilmeisesti helpottanut hänen oloaan.
Tyttö ei kuullut oven käyvän, joten mitä ilmeisemmin miehet eivät olleet seuranneet häntä ylös asti. Todennäköisesti he kuitenkin pysyivät ulkopuolella vahdissa siltä varalta, että hän päättäisi toistaa äskeisen uudelleen. No, ei hän aikonut. Mutta ei hän halunnut myöskään maata paikoillaan mitään teemättä.

Niinpä Bambi päätti toteuttaa aiemman ajatuksensa asunnon siivoamisesta. Hän nousi ylös vuoteeltaan, jättäen ostoksensa lojumaan siihen. Hän asteli ensimmäiseksi asunnon oleskeluhuoneeseen. Tytön katse osui ensimmäiseksi pieneen keittiöön ja sen lavuaariin kertyneeseen tiskivuoreen, sekä tyhjiin puolloihin. Tiskit olivat suurimmaksi osaksi hänen aikaansaannostaan, pullot puolestaan muiden.
Bambi asteli keittiöön ja etsi käsiinsä muovipussin johon rupesi keräämään pulloja kaikkialta yhteisistä tiloista. Loppujen lopuksi niitä kertyi kolme pussillista. Vampyyrit olivat varsinaisia juopottelijoita. Seuraavaksi hän ryhtyi etsimään astianpesuainetta voidakseen tiskata.

Auts, Neira ajatteli Anan toruessa häntä. Ja auts, kun Jane sanoi ettei baarista tulisi tanssiklubia. Neira päätti sanoa kaiken juuri niin kuin Ana sanoisi hänelle, niin kuin toinen neuvoi. Hänellä ei ollut varaa virheisiin

"Ei, minulla ei ole aikaisempaa kokemusta. Olen siistinyt tilat ja täytellyt juomavarastoja. Sekä opiskelen muiden avulla drinkkien tekoja. Pystyn myös opettelemaan vapaa-ajallani tätä työtä ja drinkkien tekemistä." Tuo sanoo aivan niinkuin Ana oli käskenyt.


Samin mennessä sisälle tuo yllättyy kun Bambi on alkanut siivoomaan. Itse asiassa, keittiön huolehtiminen oli tällä viikolla hänen hommansa, mutta siivouksesta oltiin lepsuttu.

Sam meni Bambin luokse, "Minä otan roskapussit ja vien ne." Tuo sanoo ja kääntyy lähteäksen viemään roskat ulos.


Kayden istahtaa sohvalle, hänen pitäisi imuroida mutta ei juuri nyt jaksanut vaivautua moiseen kun ilmapiiri oli mitä oli. "Bambi, missä sinun siivooja asusi on? Sellainen olisi kiva sinun päälläsi. Meillä onkin sellainen sääntö, et aina se joka siivoaa pitää sellaista asua päällään." Mies kehrää toiselle viitaten tytön löysiin vaatteisiin, mitkä hänen puolestaan voisi vaihtaa kireään ja paljastavaan siivooja-asuun.


Sam ehti kuulla Kaydenin tokaisun ennen kuin astui ovesta ulos ja reagoi sanoihin murisemalla toiselle, "Älä kuuntele. Siivoat sellaisissa vaatteissa kun haluat." Tuo sanoo terävästi ja katsoo vihaisena Kaydeniä. Eikö tuo voisi vähentää edes hieman noita hullutuksiaan? Bambilla oli muutenkin vaikeaa. Sam astui ovesta ulos taas vihaisena.

Jane nyökkäsi jälleen Neiran vastaukselle ja kirjoitti uudestaan jotain muistiin. ”Edellinen omistaja ei siis pitänyt sinulle minkäänlaista työhaastattelua, vaan otti sinut vin töihin toisen työntekijän pyynnöstä. Se on varsin erikoista ja tiedät sen varmasti itsekkin. Vaikka oletkin nuori vampyyri, uskoisin sinun tietävän, miten maailmassa hommat toimivat.”

Anan tekisi jälleen mieli irvistää. Jane osasi hommansa. Analle oli selvinnyt jo oman haastattelunsa aikana, miksi hra. Muskeli laittoi tuon hoitamaan kaikki työntekijä haastattelut.
”Hän yrittää saada sinut ansaan ja hämilleen. Vastaa, että olet hyvin tietoinen oman tilanteesi erikoisuudesta. Ja sano, että lain mukaan sinulle on määritelty koeaika, jonka aikana sinut koulutetaan työhösi ja vasta sen jälkeen sinut voidaan arvioida ammattilaisena. Lisäksi herra Remillard itse sanoi, että hän kunnioittaa jo solmittuja työsopimuksia, joten tämän tilanteen ei pitäisi olla ongelma.” Ana neuvoi Neiraa nopetempoisesti ja mahdollisimman tarkkaan, jotta tyttö ei varmasti lankeaisi mihinkään Janen ansakuopista.


Bambi oli juuri ehtinyt järjestelemään pestävät astiat järjestykseen ja valutti parhaillaan vettä altaaseen, kun pojat tulivat takaisin sisälle. Hän vilkaisi heitä vain ohimennen, ennen kuin kääntyi takaisin askareidensa puoleen.
Kun Sam ilmoitti vievänsä roskat, tyttö kurtisti aavistuksen kulmiaan. Oliko tuo vinkki sille ettei hän ollut vapaa menemään ulos edes moista pientä askaretta toimittamaan. Sen sijaan, että olisi näpäyttänyt jotain vähemmän nokkelaa, hän supistaa huulensa yhteen.

Kaydenin letkauttaessa hänelle talon olemattomasta säännöstä Bambi kääntyi katsomaan tuota kulmat kohollaan. Tietysti se oli vitsi. Ei tyttö nyt idiootti ollut.
”Vai niin. No sinä varmasti näytät minulle miten sellainen asu puetaan päälle ja miten sen kanssa toimitaan. Minä en nimittäin usko ennen kuin näen sen sinun päälläsi”, Bambi tokaisi viileästi kääntyen takaisin astioiden puoleen. ”Enkä ennen kuin näen, miten saat Anan puettua sellaiseen.”
Vaikka hän olikin viettänyt viimeisimmän viikon enemmän tai vähemmän jossain kooman kaltaisessa tilassa, oli hän silti nähnyt millainen hirarkia asunnossa vallitsi. Ana ei koskaan antaisi pukea itseään mihinkään sisäkön asuun, eivätkä talon muut asukkaat sitä edes yrittäisi.

Nostaessaan saippuavedellä täyttyneeseen altaaseen laseja, joissa oli kuivunutta verta Bambi tuntee pahan olon pyrkivän kurkkuunsa samalla kun hänen torahampaansa pidentyivät. Hän läpsäisee käden suulleen kuin yrittääkseen sillä tavoin estää luonnollisen reaktionsa.
Eikö tälle verenhimolle ollut mitään tehtävissä? Ei hän halunnut juoda, eikä mikään maailman biologia voisi pakottaa häntä enää siihen.

Neira olisi pulassa ilman Anaa, tuo tajusi. Häntä hiilostettiin ja kunnolla. "Olen tietoinen erikoisesta tilanteestani. Minulle on määrätty lain mukaan koe aika, jonka aikana saan koulutuksen ja vasta sen jälkeen minua voi arvioida ammattilaisena." Nainen ei ollut varma oliko Anan viimeinen lause tarkoitettu sanoa myös, joten päätti olla sanomatta sitä. Jane varmasti tiesi pomonsa sanoista todella hyvin. Neira toivoi haastattelun olevan pian ohi.


Kayden nauroi Bambin vastaukselle, ei tyttö ollutkaan niin helposti höynäytettävissä."Minäolisin todella seksikäs moisessa asussa, uljaat sääreni pääsisivät oikeuksiin." Mies vistaili toiselle. Mustahiuksinen ei kiinnittänyt Samin murahdukseen mitään huomiota, se ei ollut hänestä moisen arvoinen. Mies oli vain hieman herkillä nyt. "Olisikihan Samilla menkat?" Kayden naureskelee enimmäkseen itsekseen.


Sam huokaisi Kaydenin kommentille, sillä kuuli sen rappudissa ollessaan. Mies meni sisään ja näytti lapsellisesti kieltä ystävälleen ja istuutui tuon viereen. Samalla hän katseli tyttöä keittiössä ja näki tuon pitävän kättä suunsa edessä. Sam nousi ja käveli toisen taakse.

Bambi, et saa taistella luontoasi vastaan noin kovin. Olen nyt rehellinen sinulle, syö minusta. Nyt ja hetken päästä. Ihan milloin vain. Et satuta minua taikka pysty vahingoittamaan. Ja minä haluan sinun syövän minusta, se tuntuu mukavalta ja minusta tuntuu tärkeältä kun pystyn auttamaan sinua edes jotenkin. Sam näkee verenhimon toisessa ja se saa hänet kiihkeäksi, pelkkä ajatus tytöstä syömässä hänestä saa miehen sekaisin halusta. Rehellisesti ottaen, jos et syö.. Edes minusta.. Niin sinä kuolet ja sen kestäisi sinun menettämistäsi. Ja ennenkuin kuolet, sinä todennäköisesti ajaudut verenhimon valtaan ja saatat tehfä tyhmyyksiä.. Esimerkiksi.. Mies miettii miten sanoisi asian hellästi, mutta ei keksi taoaa sanoa muuten kuin suoraan. Joten tuo halaa Bambia talaapäin, ennenkuin lopettaa lauseensa. Sinä saatat tappaa kaupungin ihmisiä tai muuta vastaavaa, verenhimo nousee lopulya isoimmaksi ajatukseksi päässäsi ja silloin joudut sen valtaan. Haluatko niin taoahtuvan? Että menetät utsesi ja sinusta tulee Heavenin kertoma verenhimoinen sarjamurhaaja. Me emme ole sellaisia.

Tällä kertaa Jane kohotti kulmiaan yllättyneenä kuullessaan Neiran vastauksen. Naisen huulille levisi nopeasti leveä virnistys hänen katsellessaan vampyyrin alkua silmät tuikkien.
”Hyvä on. Otan tuon seikan huomioon. Mutta sinulla pitäisi olla huomattavasti enemmän työvuoroja, jos tosiaan haluat oppia työn kolmessa kuukaudessa. Se, että teet yhden illan silloin tällöin, ei käy laatuun”, hän sanoi näppäillessään jälleen jotain koneelle. ”Tule huomenna töihin samaan aikaan niin olen siihen mennessä saanut rukattua työvuorolistoja niin, että sinäkin hyödyt tästä koeajasta jotenkin. Saat uuden listan silloin. Sinulla kun ei näytä olevan omaa puhelinta. Tai ainakaan näissä sinun tiedoissasi ei näy puhelinnumeroa, jotta voisin lähettää sen sinulle.”

Ana kuunteli itsekseen hymyillen Janen puhetta. Toin vampyyrinainen oli oikeassa, Neiralla ei ollut kännykkää. Sellainen pitäisi hankkia. Itseasiassa molemmille tytöille. ”Hommaamme sinulle ja Bambille huomenna päivällä kännykät ja jäljittämättömät liittymät, jotta teidät saadaan kiinni.”

”Voit mennä jatkamaan töitäsi nyt”, Jane sanoi syventyen oitis siihen mitä oli koneella tekemässä.


Bambi yritti saada kulmahampaansa vedettyä sisään tahdonvoimallaan, mutta veteen hiljakseen liukeneva veri ei auttanut asiaa yhtään.
Samassa Sam jo seisoikin tytön takana ja puhui jälleen hänen ajatuksiinsa. Hänen pitäisi pyytää jotakin opettamaan miten telepaattinen kommunikointi hoitui. Juuri nyt se ei ollut päällimmäisenä hänen mielessään. Ei hän halunnut tappaa ketään, mutta ei ollut aivan varma voisiko ravita itseään Samista. Mies oli ollut niin vaikeaselkoinen koko illan, että Bambin oli hyvin vaikea saada otetta tuon ajatuksista.
Miehen veren nauttiminen oli ehkä kuitenkin kaikkein miellyttävin vaihtoehto. Kun hän vain miettikin Samin makua suussaan, hänen teki mieli upottaa oitis hampaansa tuon kaulaan.

Kaikkein eniten tyttöä kuitenkin hämmästytti se, että siitä ei ollut montaa tuntia kun hän oli ravinnut itseään miehestä ja nyt hänellä oli taas nälkä. Eihän vampyyreiden pitänyt syödä koko aikaa. Eivät muutkaan ottaneet verta joka käänteessä. Ana oli myös sanonut, että täysikasvuinen vampyyri pärjäsi helposti viikonkin ilman ravintoa. Johtuiko tämä siitä, että hän oli laiminlyönyt kaikkea viikon ajan.

Bambi vilkaisi veteen liukenevaa verta ja tunsi jälleen tykytyksen hampaissaan. Hän painoi vaistomaisesti pienen ruumiinsa vasten Samin lujaa syliä ja malttoi laske kätensä suultaan.
Kulmahampaat tuntuivat edelleen tavattoman isoilta ja epäkäytännöllisiltä hänen suussaan.
”Vastahan minä... Ei siitä ole montaa tuntia kun me...” tyttö kuiskasi, mutta ei osannut pukea ajatuksiaan sellaisiksi sanoiksi, jotka eivät olisi saaneet häntä punastumaan.

Neira nyökkäsi, kiitti ja poistui huoneesta Anan luokse. "Minulla itse asiassa on kännykkä kämpillä. En vain ole käyttänyt sitä vampyyriksi muututtuani, liittymä kylläkin puuttuu. En usko että edellinen on voimassa ja on varmaan parempi muutenkin vaihtaa numeroa ja liittymää." Tuo sanoo Analle.

Tosiaan, olihan Neiralla toki kännykkä ja läppärin jobka oli jo raahannut Anan kämpille. Kännykkä oli pölyttymässä vampyyriksi muututtuaan lipaston pöydällä. Neira rypisti kulmiaan, siis oli jos oli. Hän ei ollut lainkaan varma oliko Toffee voinut ottaa sen hänen päiväkirjansa ja Solaris aseen yhtydessä mukaansa. "Siis on, jos Toffee ei ole ottanut sitä."

Samalla Neira hymyili asiakkaalle joka tuli hakemaan juotavaa ja katsoi kuinka tuon tiöaama drinkki tehtiin. "Käyn vilkaisemassa pöytiä." Nainen ottaisi taas puhtaan rätin ja lähtisi siistimään pöytiä ellei vanhemmaöla vampyyrinaisella ollut hänelle muuta hommaa.


Sam puhalsi lempeästi tytön hiuksiin, "Mennään huoneeseeni niin saadaan olla rauhassa." Mies pitäisi Bamia kädestä kiinni ja johdattelisi huoneeseensa, jos toinen antaisi. Samalla tuo selitti tilanteen ystävälleen telepaattisesti. Kayden piti naamansa neutraalina, ettei Bambille tulisi paineita hänen virnuilunsa vuoksi.

"Olet vastaveretetty, joten verenhimosi on voimakasta juuri nyt ja myös tarvitset verta enemmän. Pian se kumminkin tasaantuu, mutta olet altis veren hajuöle, pystyt vaan kontroloimaan sitä paremmin kun olet hyvin syönyt ja me autamme sinua siinä. E kaikki" Mies selittää toisen hämennykselle, kun oli juuri syönyt. "Olet nyt vain lähtöpisteessä ellet vieläkin enemmän alussa kun paastosit." Puhuessaan miehellä oli lempeä äänensävy ja kayse, hän halusi teh verenjuonnista toiselle mahdollisimman mukavaa.

Ana vilkaisi Neiraa nopeasti työnsä lomasta kun tuo asteli baaritiskin taakse. ”Me hankimme teille jokatapauksessa uudet. Pahimmassa tapauksessa Heavenin on liian helppoa jäljittää entisellä ihmisellä ollut puhelin. Parempi vain, että katoatte kumpikin maan alle”, hän sanoi samalla kun ojensi kaksi drinkkiä odottavalle asiakkaalle. ”Ja tämä on niitä asioita, joista ei vain yksinkertaisesti keskustella. Mene vain siivoamaan pöytiä.”


Bambin sydämen syke olisi voinut kiihtyä, kun Sam lähti taluttamaan häntä kohti huonettaan, jos se olisi lyönyt. Tyttö kuitenkin seurasi häntä. Miehen käsi tuntui isolta ja vahvalta hänen pienen kämmenensä ympärillä. Sekä, myös lämpimältä, mikä oli suorastaan hämmentävää, koska he olivat vampyyreja.
Mihin tämän kertainen ravitseminen lopulta veisi? Alku illasta se oli johtanut kyyneliin ja vessan lattialla viiltelyyn. Bambi tosin toivoi ja pelkäsi aivan toisenlaista vaihtoehtoa.

Samassa hän kohotti äkkinäisesti katseensa mieheen. ”Tatkoitatko siis, että koska kieltäydyin siitä”, hänellä ei todellakaan ollut aikomusta puhua ravitsemisesta. Veren juominen oli jo ajateltavaksi tarpeeksi paha. ”Minä en ole käytännössä katsoen kehittynyt yhtään tämän viikon aikana?”

Neira naurahti Anan tiukalle äänensävylle. "Ymmärrän. Tiedätkö, kiitos kun huolehdit minusta. En ole varmaan vielä edes kiittänyt.." Tuo sanoo kiitollisuutta äänessään. Nainen ei edes tiennyt paljon Ana hänen vuokseen teki ja monien nuorien vampyyrien kanssa.

Neira siivoili pöytiä ja poimi tyhjiä laseja vieden ne tiskikoneesen. Pian pitäisi kysyä Analta neuvoa sen käytössä. Neira yritti nopeasti vilkaista konetta sillä ei ulkoisesti nähnyt oikeastaan eroa muihin, mutta jos punahiulsinen sanoi, että näyttäisi miten kone toimii, hän totteli. Se vielä puuttuisi jos hän rikkoisi jotain ensimmäisenä työpäivänä.

Mennessään viimeistä pöytää siivoamaan hän tuntee olallaan kosketuksen ja kääntyy. Hänen takanaan oli luihun näköinen miesvampyyri. Tuon kuparin väriset kananperseeksi kynitty hiukset olivat rasvaiset ja kasvojen molempia puolia reunustivat luurabkotatuoinnit. Ja ne olivay vielä todella rumat ja hunosti tehtyjä. Yllään miehellä olimusta kaksi kokoa liian iso tpaita ja mustay farkut jotka roikkuivat aivan liian alhaalla.
"Olen nähnyt sinut jossain." Vampyyrimies sanoi ja vinkkasi silmäänsä, ääni tuolla oli läheä, ihan kuin olisi hukkumaisillaan. "Tule mukaani." Tuo jatkaa silmissään ilkeä katse.

Neira vilkaisee Anan suuntaan nopesti. "En usko ja en tule mukaasi. Olen töissä." nainen vastaa ja kävelee pois toisen vampyyrin luota. Johan oli luotaantyöntävän näköinen hyypiö, hän ajattelee.


Sam nyökkää tytölle, "Kyllä. Olet alkutekijöissä ja jos et syö, vajoat vielä alemmas. Hallitakseen janoasi, sinun pitää oppia kontrolloimaan sitä ja juoda paljon. Jos näännytät itseäsi et aiheuta hallaa vain itsellesi vaan pahimmassa tapauksessa sadoille muille."

Sam sulkee huoneensa oven ja istuutuu sängylle.

Ana vilkaisi ohimennen, hieman yllättyneenä Neiraa, kun tuo kiitti häntä. Suojatit kiittivät häntä harvoin. Ensiksikin sen vuoksi, että he halusivat harvoin olla vampyyreja ja sopeutuminen tilanteeseen vei yleensä kaikki voimavarat. Myöhemmin tilanne oli liian normalisoitunut, jotta he olisivat muistaneet. Kiitos tuli yleensä siinä vaiheessa kun nuo nuoret vampyyrit lähtivät omille teilleen.
”Ei mitään kirppu. Yksikin sata vuotiaaksi elänyt vampyyri on meille voitto”, Ana sanoi ja kääntyi sitten takaisin asiakkaidensa puoleen.

Jälleen, vaikka hän keskittyikin täysillä omaan työhönsä, Ana ei laskennut Neiraa hetkeksikään silmistään. Hän näki juopuneen vampyyrin puhuttelevan tyttöä, mutta edes korostuneella kuuloaistillaan ei voinut kuulla mitä tuo sanoi nuorelle. Kaikkein todennäköisimmin se oli joku humaltunut iskuyritys, josta Neira näytti kieltäytyvän tyynesti.
Hepusta tuskin tulisi isoa ongelmaa. Hyvin todennäköisesti, saatuaan pakit tytöltä, tuo etsisi seuraavan uhrinsa. Joten oli aivan turha huolestua vielä.


Bambi asteli Samin perässä huoneeseen ja väisti, jotta tuo saisi sulkea oven rauhassa. Miehen istuuduttua sängylle, hän jäi kuitenkin seisoskelemaan seinän viereen. Huoneen lämpötila tuntui kohoavan tukahduttavan kuumaksi ja Bambin olisi tehnyt mieli nostaa käsi omalle kurkulleen, koska happi tuntui olevan vähissä. Vaikka hän ei edes hengittänyt. Aamun tapahtumat pyörivät edelleen villinä karusellina hänen päässään, eikä hänellä ollut mitään käsitystä siitä, miten tällaiset tilanteet yleensä hoidettiin vampyyreiden välillä korrektisti.
Illalla kaikki oli mennyt omalla painollaan, Bambin itse ollessa vielä puoli nukuksissa. Nyt tilanne oli kuitenkin hieman toinen.

Tyttö kietoi kätensä ympärilleen, aivan kuin olisi palellut ja tuijotti Samin varpaita huultaan pureskellen. Kulmahampaat olivat ja pysyivät tanassa, kuin ne olisivat aavistaneet tilanteen tarkoituksen. Bambi ei vain uskaltanut tehdä aloitetta.

Neira asetteli lasit tiskikoneeseen ja huikkaa Analle tarvitsevansa nyt opastusta. Samalla tuo katsoo taakseen ja näkee äsköisen vampyyrimiehen tuijottavan itseään, ällöttävää. Katseessa oli kiimainen vivahde ja katseen laatu oli sitä luokkaa, että mies kuvitteli hänen olevansa yleinen huora. Ja missä tuo olisi muka voinut hänet ennen nähdä? Sillä nainen oli varma, ettei ainakaan itse ollut vampyyrimiestä nähnyt ikinä ennen.


Sam katsoi ujostelevaa tyttöä ja pyytää istumaan viereensä. "Ei mitään hätää, Bambi." Tuo sanoo rauhoittavalla äänensävyllä. "Biologia hoitaa enimmäkseen kaiken, et saa vain vastustella itseäsi vaan oppia tunnistamaan tunteesi ja halusi. Tutkiskele itseäsi hetken aikaa ja tule sitten syliini istumaan, näin sinulla on turvallinen olo vaiko? Ja voit ottaa lohtua minun läheisyydestäni."

Jos tyttö ei edelleenkään saisi liikettä itseensä, mies vetäisee hänet syliinsä ja halaa tiukasti toista.

Ana kuuli Neiran pyytävän apua, mutta huolehti ensin sen hetkisestä asiakkaastaan. Tämän jälkeen hän saattoi astella keittiöön neuvomaan suojattiaan. Nainen asettui ison taloustiskikoneen ja sen linjaston eteen, vetäen alemmas telineessään roikkuvan, pienen suihkun ja mikrofonin risteytykseltä näyttävää suutinta. ”Koska nämä ovat vain juomalaseja, ne eivät tarvitse yleensä esihuuhtelua, mutta sen pystyy tekemään tämän avulla”, hän sanoi painaen sen kyljessä olevaa painiketta, jolloin vesi lähti suihkumaan suuttimen päästä. ”Tätä tosin tarvitaan vain likaisimmissa tapauksissa, joita on vähän.”
Ana päästi irti suihkun varresta, jolloin se nousi hitaasti paikalleen roikkumaan, heidän päidensä yläpuolelle. Sitten nainen tarttui molemmin käsin ensimmäisestä korista, johon Neira oli lastannut astioita. Hän työnsi sen linjaa pitkin neliön muotoiselle alustalle, joka näytti monimutkaiselta lavuaarilta. Seuraavaksi hän nosti kätensä ja tarttui ison neliömäisen laatikon kyljessä olevaan kahvaan. Neliö laskeutui omalle paikalleen peittäen laseja täynnä olevan korin ja sen alustan alleen. Kun vanhempi vampyyri päästi irti kahvasta, hökötys pysyi paikallaan. Kun hän painoi mustaa nappia sen kyljestä, astianpesukone lähti käyntiin.

”Kupu nousee itsestään, kun ohjelma on valmis noin vartin kuluttua. Sitten lastaat seuraavan korin ja tuot puhtaat astiat tiskille. Yksinkertaista, mutta ensikertalainen saattaa olla hukassa tämän kanssa”, Ana totesi hymyillen. ”Uskotko pärjääväsi.”


Samin sanat saivat Bambin nielaisemaan tyhjää. Olihan hän huomannut, että vahva jano hoiti kyllä oman osuutensa helpottaakseen toimitusta, mutta kaikki tuntui silti niin brutaalilta ja samaan aikaaan aivan liian intiimiltä. Varsinkin sen jälkeen kun Sam oli todennut, etteivät he voisi tehdä yhdessä mitään sellaista.

Hänen edelleen epäröidessä, Sam tarttui jälleen ohjaksiin. Tyttö saattoi huomata istuvansa jälleen miehen sylissä, tuon kovaa vartaloa vasten. Toisen tuoksu ympäröi hänet ja sai Bambin puristamaan silmänsä kiinni. Hänen suunsa sitä vastoin avautui oitis raolleen.
Vaiston varaisesti vastasyntynyt asettui parempaan asentoon miehen jalkojen päällä. Hän kietoi kätensä tuon harteiden ympäri ja painoi nenänsä vasten jäntevää kaulaa. Bambi veti syvään sisälleen toisen tuoksua, tuntien jälleen hampaidensa kivuliaan tykytyksen.

Tyttö painautui entistä tiukemmin miestä vasten, ennen kuin upotti hampaansa tuon kaulaan.

Neira joutui hetken odottamaan Anaa, mikä toki oli ymmärrettävää täpötäydessä baarissa. Tuon tullessa nainen laittoi muut ajatuksensa taka-alalle ja keskittyi ohjeistukseen. Tämä nyökkäili toisen puhuessa, merkiksi että ymmärsi miten homma etenee. Loppujen lopuksi todella helppoa. "Kyllä pärjään. Jos tulee jotain, minä kyllä tulen pyytämään apua."

Nyt odottaessa ensimmäisen erän olevan valmis nainen vilkuili baarin puolelle, missä oli vilskettä. Juuri hänen puhdistamansa pöydät alkoivat jo pikkuhiljaa täyttyä uusista astioista. "Tulen hetkeksi taas opettelemaan drinkkien tekoa ja sitten ottamaan astiat pois." Tuo toteaa ja kysyy vanhemmalta naiselta samaa aikaan. Tällä hetkellä näytti, ettei hänellä olliy muuta kuin odottamista tiskikoneen hoitaessa tehtäväänsä. Sen jälkeen tosin pöydät olisivat varmasti taas melko täysiä. Neira naureskeli mielessään, miten kiireistä puuhaa tämä onkaan. Jotenki ei tule ikinä ajatelleeksi baarissa ollessa, kuinka kiireellisiä työntekijät olivatkaan.

Baarin puolelle katsoessaan, hän huomaa lihaksikkaan, melko karun näköisen miehen. Huomaamattaan Neira vertaa tuota miestä juuri tapaamaansa Hra. Renarlldiin ja totesi tuon olevan paljon kiinnostavampi henkilö.


Sam paijasi Bambia selästä pitkillä vedoilla ja nuuhki tuon hiuksia. Mies ei sitä tiennyt, mutta heillä oli samanlainen mieltymys tytön kanssa. Hänkin piti toisen tuoksusta ja se sai hänet rentoutumaan tytön lähellä.

Mies henkäisi kun Bambin hampaat lävistivät hänen ihonsa ja myrkky levisi hänen kehoonsa. Sam liikkui hieman korjatakseen asentoaan, niin että sai etumukselleen enemmän tilaa. "Juo rauhallisesti, meillä ei ole mikään kiirre mihinkään." Mies sanoo toiselle rauhallisella äänensävyllä, yrittäen opettaa ja neuvoa toista. "Rauhallisesti, ajattele jotain mukavaa. Niin että rentoudut ja nautit tästä." Miehen silmien takana välähti monia erilaisia eroottisia mielikuvia hänestä ja Bambista. Voi luoja, hän oli se joka oli kusessa. Vastaveretetyn vampyyrin myrkky oli paljon voimakkaampaa kuin vanhemman ja se sai pari sataa vuotta vanhemman vampyyrin sekoamaan halusta. Silti mies piti kiinni siitä tosiseikasta, että yrittäisi olla tekemättä mitään. Sillä hän ei ollut edelleenkään varma, oliko hänellä oikeus viedä toiden koskemattomuus ja tehdä mitään, kun se ei merkinnyt sitä mitä olisi ehkä pitänyt. ((Olipa epäselvä lause, pahoittelen.))


Kayden salakuunteli ystäväänsä ja vauvaa olohuoneessa, tosin ei tiennyt miksi. Mies pohdiskeli kaikkea sitä, mitä näki Samissa muuttuvan Bambin lähellä. Oliko se rakkautta? Tuo ajattelee hajamielidenä. Mies itse ei ollut koskaan kokenut muuta kuin sisarkiintymystä sisareensa Raniin. Kaikki muu oli vain halusta, päähänpistosta tai muusta kiinni. Mutta ei ikinä rakkaudesta, miltäköhän se tuntuisi? Tuo ajattelee silmät hivenen ummessa ja yrittäen kuvitella tuon mystisen tunteen.

Ana nyökkäsi tyytyväisenä kuullessaan Neiran vastauksen. Tosin, jos se olisi ollu kieltävä, tytölle olisi pitänyt kehitellä jostain todella yksinkertainen työ.
”Hyvä tyttö”, nainen sanoi, ennen kuin asteli takaisin omalle paikalleen baaritiskin äärelle. Hän vilkaisi nopeasti kelloa ranteessaan. Vasta vähän vailla yksitoista, eli käytännössä katsoen heillä oli vielä koko yö edessä kun klubi sulki ovensa neljältä näin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sen jälkeen tiedossa olisi vielä pikainen siivoaminen ennen seuraavaa päivää. Tosin, runsas asiakaskunta mitä ilmeisemmin varmisti, ettei heistä kenelläkään tulisi aika pitkäksi.


Bambi joi ahnain kulauksin, samalla kun tunsi kuinka hänen ruuminsa heräsi uudelleen eloon. Ilmauksen kaikissa mahdollisissa merkityksissä. Vaistomaisesti hän hieroi reisiään yhteen, helpottaakseen jo tuttua pakotusta niiden välissä. Harmi vain, ettei se tuntunut auttavan ollenkaan. Eikä siihen auttanut myöskään se, kuinka läsnä Sam tuntui olevan.
Tyttö rentoutui aste asteelta miehen vahvoja käsiä vasten veren virratessa hänen sisälleen. Jokainen kohta hänen ihostaan tuntui kihelmöivän. Miehen koskestukset tuntuivat sähköiskuilta, jotka kulkivat hänen ruumiinsa lävitse.
Vaistomaisesti Bambi veti itseään tiukemmin toista vasten, saadakseen tiiviimmin suunsa tuon kaulalle ja samalla oman ruumiinsa entistä tiukemmin tuota vasten.


Crytal asteli ulos huoneestaan. Hän oli saanut nyt myös itselleen vaatteet päälleen ja kasvonsa meikattua. Nopeasti hän vilkaisi Samin huoneen suljettua ovea, kuin tietäen, mitä siellä parhaillaan tapahtui. Vasta sitten hän siirsi katseensa Kaydeniin. Täyteläisille huulille muodostui oitis pirullinen hymy.
”Hei, toope. Missäs sinä olet luuhannut?” nainen kysyi astelessaan miehen viereen istumaan. ”Olinkin tosin kuulevinani sinun kamalan äänesi tuossa aikaisemmin.”
Crystal nosti Kaydenin jalkojen lomaan ja etsi sohvalla mukavamman asennon.

//Hei, jätetään Ana ja Neira hetkeksi ja keskitytään vaikka noihin talon tapahtumiin. Ei ole mitään järkeä kirjoittaa yhtä vuoroa yhdestä drinkin teosta. Meillä menee muuten ikä ja terveys tän pelin kanssa.//

//Asia selkis ja hyvä idea//


Sam rutisti tyttöä itseään vasten omistushaluisena ja myrkyn sekoittaessa hänen päätään monella eri tapaa. Mies nautti täysin siemauksin Bambin juodessa tästä.

Pitäessään niin itseään kasassa kuin neuvoessa toista, hän puhui taukoamatta joko merkityksettömiä asioita tai itse asiaa, ”Juuri noin, rauhallisesti. Yritä juoda hitaammin jos vain pystyt. Jos et onnistu niin ei se mitään, opit sen aikanaan, mutta on hyvä että yrität joka kerta kontrolloida itseäsi tässä asiassa. Rauhallisesti juominen ei itsessään ole se tärkein, vaan se, että sitä kautta opit hallitsemaan verenhimoasi ja syömistäsi.”


Kayden virnisti Crystalin sanoille, mutta jätti vastaamatta. Hän oli ollut naisissa ja muualla, mitäs sen kummempia siitä sanomaan. ”Oih, minullakin on ollut kova ikävä sinua kulti.” Tuo sanoo ja lähettää lentosuukon toiselle.

Mutta samassa mies jäi yhdeksi pieneksi pitkäksi hetkeksi tuijottamaan naisen kasvoja ja mietti tuntemuksiaan toista kohtaan. Kiintymystä, kyllä hän tunsi kiintymystä, mutta ei sitä suurta mysteeristä rakkautta. Asia jäi vaivaamaan häntä, oliko mies jotenkin viallinen kenties? Vai mikä siinä mätti, ettei hänellä ollut harmainta hajuakaan koko rakkauden tunteesta tai sen ideasta.

Bambi irrotti hampaidensa otteen varovaisesti Samin kaulasta. Hän olisi voinut hengittää tässä vaiheessa hyvinkin raskaasti, jos olisi ollut ihminen. Hellästi hän lipaisi kielensä kärjellä pisarat, jotka pyrkivät ulos jo parantuvasta haavasta. Tyttö ei kuitenkaan voinut päästää irti. Se olisi jättänyt jäljelle pelkän tukahduttavan yksinäisyyden. Todenäköisesti hän päätyisi silloin jälleen hyperventiloimaan.

Tosin, näin lähellä miestä oleminen tuntui vain pahentavan tilannetta. Samin veri asettui osaksi häntä ja se toi mukanaan korventavan tunteen. Jossain vaiheessa Bambi huomasi suutelevansa paranevia pistohaavoja miehen kaulalla.
”Sam...” tyttö kuiskasi ääni halusta paksuna.
Hän tosiaan halusi miestä, mutta ei vieläkään voinut tietää mihin se kaikki tulisi johtamaan.
Vain seksiä.


Crystal nosti kämmenensä lentosuukon tielle, kuin se olisi estänyt mokoman tavoittamasta häntä.
Kun Kayden jäi tuijottamaan hänen kasvojaan, nainen käänsi päänsä kallelleen ja kurtisti aavistuksen kulmiaan. Miksi mies näytti siltä kuin olisi miettinyt kovinkin syvällisiä. Se ei vain tuntunut sopivan tuolle.
”Mikä sinun mieltäsi painaa?” hän kysyi asentonsa suoristaen. ”Näytät siltä kuin kärsisit hirvittävästä migreenistä.” Crystalin lause oli leikkimielinen, mutta siinä oli vakava sointi.

Sam henkäisi kun tytön hampaat erkaantuivat hänen kaulastaan. Hän tarvitsi seksiä. Hän tarvitsi Anaa ja helvetin rajua seksiä. Paine etumuksessa oli melko tuskallinen, mutta mies yritti olla välittämättä siitä.

Bambin lopetettua mies ei päästänyt toista lähtemään, vaan piti edelleen lujasti toisesta kiinni ja paijasi rauhoitellakseen toista. Tytön ruumis oli ehkä hivenen jäykkä hänen sylissään. Tosin Sam arveli sen johtuvan kiimasta, miten loistavaa.

"Kaikki okei pieni?" Tuo kysyy ja erkaantuu vain sen verran toisesta, että näkee tuon kasvot ja hymyilee tytölle. "Eihän se ollut niin kamalaa vai? Olen aika hyvä ruoka-astia." Mies naureskelee. Omasta mielestään hän murjaisi taas maailman mahtavimman vitsin.


Nähdessään Crystalin kallistavan päätään mies tajusi tuijottavasti ja käänsi katseensa pois vain hörppiäkseen kaljaansa. Mutta hän oli jo jäänyt kiinni.

"En mitään." Kayden vastaa poissaolevasti. Samperin naiset, aina tajuamassa ja vaistoamassa asioita. "Minun päänsisäinen helvetti on omani C." Tuo sanoo mutta ei vihaisena, ilmaisten vain, ettei haluaisi puhua aiheesta. Kuinka noloa olisikaan kysellä naiselta mitä rakkaus oli, hänhän saisi seuraavat tuhat vuotta kuulla kysymyksestään. Joten ei, ei kiitos puhumista tunteista.

Bambi nojasi raukeana Samin käsivarsiin tuon kannatellessa häntä. Jossain vaiheessa häne ei pitänyt enää itse kiinni Samin narteista vaan jäi kokonaan tuon käsien varaan. Hän katseli miestä puoliksi suljettujen luomien takaa, kun tuo muutti hänen asentoaan. Hetken aikaa hän toivoi jo, että biologia veisi heistä voiton ja Sam suutelisi häntä. Kun mies lopulta puhui, sana pikkuinen, muutti Bambin ilmeen suorastaan hyiseksi.
Niinmpä tietenkin. Hän tulisi aina olemaan tuolle pelkkä pikkuinen. Pikkusisko, jota autettiin selviämään maailmassa. Reaktio, jonka tyttö tunsi reittään vasten oli pelkkä luonnolinen seuraumus ravitsemiselle.


Crystal kohotti kulmiaan saamalleen vastaukselle. Luoja miten tämän talon miehet osasivatkaan vaieta kuin muurit. Hyvin ärsyttävä ominaispiirre miehissä.
Nainen ryhtyi oikoamaan olkia kohautettuaan jalkojaan. ”Mistä luulet Anan puhuvan meille kun hän käski meidän palaveerata?” hän kysyi vaihtaakseen puheenaihetta, kun toinen ei tuntunut haluavan kertoa omista murheistaan.

Sam odotti toisen nauravan kanssaan, mutta kun sitä ei tapahtunut mieskin hiljeni. Ja katsoi tytön hyisiin silmiin. Eikö vitsi ollutkaan hauska? Tuo ajatteli hölmistynyt ilme kasvoillaan. "Öh?" Tuon suusta pääsi, sillä ei ymmärtänyt lainkaan mikä oli mennyt tällä kertaa vikaan. Naisten logiikkaa oli mahdotonta ymmärtää hänen mielestään.


Kaydenin teki mieli lähteä asunnosta nähdessään vampyyrinaisen ilmeen. Minkä hän sille mahtoi, ettei kehdannut puhua, kun siitä syntyisi vain vuosituhannen paras vitsi. Varsinkin Samin mielestä, mies ajatteli.

Päätään kallistaen mies pohti Crystalin kysymystä. Hänellä kun ei ollut mitään hajua, mistä äiti tahtoisi puhua. "Mamman tiet ovat tutkimattomat." Kayden vastaa Crystalille virnuilen ilkikurisesti.

”Minun on ehkä parempi ravita itseäni jostain muusta”, Bambi sanoi viileati nostaen viimein itsensä omien lihastensa ja luiden varaan, mutta ei kuitenkaan vielä noussut pois toisen sylistä. Muuttaessaan asentoaan hän kuitenkin sävähti, tuntiessaan entistä selvemmin kovan erektion jalkaansa vasten. Halu värähti uudelleen hänen sisällään. Luoja, miten hän olisi halunnut, että tämävoisi mennä pidemmälle.
”Tämä on mitä ilmeisemmin sinulle liian tukalaa.” Omista sanoistaan huolimatta hän halusi asettua entistä tiukemmin miehen syliin. Hänen katseensa kulki tuon huulten ääriviivoja pitkin, vaikka hänen olisi ollut parempi vain lähteä.


Crystal pyöräytti silmiään Kaydenin vastaukselle. Sen lisäksi, että kundit eivät vain osanneet puhua asioista, he pistivät kaiken leikiksi.
Samassa asunnon ovi avautui ja ryytyneen näköinen Derek asteli sisään.

”Hei Derek”, Crystal liversi kääntyen ulko-ovea ja miestä päin.
”Moro Crystal. Kato, terve Kayden”, Derek sanoi heilauttaen kättään tervehdykseksi. Hänen silmänsä olivat laajenneet aavistuksen yllätyksestä, kun hän oli nähnyt toisen miehen sohvalla. ”Mitäs te täällä kuhertelette keskenänne?”

Miehen ilme oli tyrmistynyt. Hän ei ymmärtänyt lainkaan, mitä helvettiä teki nyt väärin, että toinen sanoi ja oletti tuollaista. "Jostakin muusta?" Tuo sanoo omistushaluinen vivahde äänessään. Mutta seuraavat sanat saavat miehen enemmänkin raivokkaaksi, kiimaiseksi kuin surulliseksi myös. "Tukalaa? Tukalaa!" Ääni mikä miehen suusta lähti oli enemmänkin murinaa kuin puhetta.

Bambin osuessa hänen erektioonsa mies sai tarpeekseen tästä leikkimisestä. Nopealla ja vahvalla liikkeellä mies nousee tytön päälle levittäen polvella tuon haarat auki ja haistaa kiiman toisessa. Katse miehen silmissä oli halua ja suuttumusta täynnä.

Sam tiesi tekevänsä väärin, mutta ei aikonut päästää tyttöä helpolla. Hänen ajatuksensa olivat sumeat. Painaen tyttöä toisesta rinnasta sänkyä vasten mies suuteli toista. Suudelmassa pystyi aistimaan hänen turhautumisen ja halun, mitä hän tunsi pientä kohtaa. "Pieni mutta pirun kipakka ja seksikäs." Mies murahtaa siirtyen näykkimään tytön korvaa.

Bambilla oli vaihtoehdot vähissä, joko sitä mentäisiin mihin mentäisiin tai tuo huutaisi apua.


Kayden naureskeli Crystalille ja oli sanomassa vakavalla äänensävyllä ettei tiennyt Anan kutsun syytä, kun tatuoija käveli sisään.

Sivuuttaen miehen kommentin Kayden virnistää toiselle, "Älä nyt säiky. En minä mihinkään ole kadonnut." Tuo sanoo viitaten yllättyneeseen ilmeeseeb Derekin kasvoilla.

Toki Kaydeniä ei ollut näkynyt melkeinpä lainkaan kuluneen viikon aikana kämpillä, mutta mies oki ottanut vain pienen irtioton tästä paikasta ja majaillut blondin naisvampyyrin luona.

Nähdessään ja kuullessaan suuttumuksen Samissa, Bambi säikähti aavistuksen. Hän mietti oliko jo mennyt liian pitkälle. Mutta ei tämä ollut hänellekään helppoa, haluta miestä tällä tavalla kun tuo ei halunnut häntä.
Samassa hän huomasikin olevansa selällään sängyllä Sam jalkojensa välissä. Toinen oli tavattoman kovakourainen, mikä sai tytön älähtämään. Toisaalta, tilanne oli käymässä yhä kiihottavammaksi. Bambi tunsi kuinka hänen naiseutensa tuntui suorastaan valuvan. Kuumat, nautinnolliset tuntemukset tuntuivat lähtevän hänen ytimestään ja pyyhkäisivät hänen ylitseen. Ja vain siksi, että hänen reisiensä väliin oli asettunut montakymment kiloa lihaksia ja maskuliinista mies vampyyriä.

Bambi ynähti uudelleen kivusta, kun Sam painoi häntä tiukemmin patjaa vasten hänen herkästä rinnastaan. Himokas suudelma pyyhkäisi kuitenkin pois ajatukset kivusta. Tytön suu avautui halukkaana ja hän otti toisen suun vastaan. Vaikka itse suudelma olikin kova ja raju, miehen suu oli pehmeä ja kimmoisa.
Tyttö ei ollut aivan varma, olisiko hänen pitänyt tehdä tai sanoa jotain. Sam ei tosin antanut hänelle juurikaan mahdollisuuksia siihen.


Derek virnisti Kaydenille astellessaan jääkaapille. ”En minä säiky. Petyin vain. Luulin jo päässeeni eroon yhdestä maanvaivasta”, hän totesi leikkisästi. Mies avasi jääkaapin oven ja kumartui ottamaan itselleen yhden tumman, vahvan oluen.
”Älä nyt Derek”, Crystal sanoi. ”On mukavaa kun koko perhe on koossa taas.” Nainen asettui viimein kunnolla istumaan sohvalle.
”Perheestä puheen ollen”, Derek sanoi istuutuessaan toiseen nojatuoliin. ”Tiedän, että Ana ja Neira ovat töissä, mutta missä Sam ja Bambi ovat?”

Kuullessaan Bambin älähdykset mies murahti joka kerta, hän halusi tytön huutavan kovempaa. Halusi tytön huutavan niin kauan ennen kuin tajuaisi, että mies todella halusi häntä. Huutavan vain sen vuoksi, että mies itse oli turhautunut.

Ja koska Bambi ei vastustellut, Sam repi tuon tpaidan tytön päältä veke ja laskeutui suutelemaan tuon kaulaa. Mies ei todellakaan ollut hellä, mutta ei nyt suoranaisesti pahoinpidellytkään tyttöä taikka halunnut satuttaa tuota. Samin ajatukset vain olivat sumeat, sekavat ja hyvin ristitriitaiset.

Tuo näykky, antoi torahampaidensa raapia tytön kaulaa valtimon kohdalla ja eteni hiljakseen alemmas. Käsi joka oli rinnalla teki pyörivää liikettä.


Kayden virnisti, "Kuule, et sinä minusta niin helpolla eroon pääse." Tuo sanoo naureskellen. Samalla mies nyökkäsi Samin huonetta kohden vastaten näin miehen kysymykseen missä oli talon nuorin ja hänen suojelijansa.

Kuullessaan Bambin älähdykset mies murahti joka kerta, hän halusi tytön huutavan kovempaa. Halusi tytön huutavan niin kauan ennen kuin tajuaisi, että mies todella halusi häntä. Huutavan vain sen vuoksi, että mies itse oli turhautunut.

Ja koska Bambi ei vastustellut, Sam repi tuon tpaidan tytön päältä veke ja laskeutui suutelemaan tuon kaulaa. Mies ei todellakaan ollut hellä, mutta ei nyt suoranaisesti pahoinpidellytkään tyttöä taikka halunnut satuttaa tuota. Samin ajatukset vain olivat sumeat, sekavat ja hyvin ristitriitaiset.

Tuo näykky, antoi torahampaidensa raapia tytön kaulaa valtimon kohdalla ja eteni hiljakseen alemmas. Käsi joka oli rinnalla teki pyörivää liikettä.


Kayden virnisti, "Kuule, et sinä minusta niin helpolla eroon pääse." Tuo sanoo naureskellen. Samalla mies nyökkäsi Samin huonetta kohden vastaten näin miehen kysymykseen missä oli talon nuorin ja hänen suojelijansa.

Bambi älähti tuntiessaan paidan repeytyvän päältään ja viileän huoneilman paljaalla ihollaan. Hän halusi Samin jatkavan, mutta tuo oli hieman liian kovakourainen. Käsi rinnalla tuntui epämiellyttävältä.
”Sam... Minuun sattuu...” tyttö vikisi, nostaen kuitenkin lantiotaan tuota vasten. Hän halusi miestä ja tätä, mikä oli juuri tapahtumassa, mutta ei hän halunnut tuntea kipua.


Derek nyökkäsi kun Kayden osoitti Samin ovea. Nykyään ei ollut täysin tavatonta, että kaksikko vetäytyi omiin oloihinsa. ”Tietääkö kumpikaan, onko se tyttö ruvennut jo ravitsemaan itseään?”
Crystal pudisti päätään. ”Ei minun tietääkseni. Hän nukahti aiemmin illalla minun divaanilleni, kun valmistelin Neiraa töihin. Pakko ihastella Bambin itsehillintää. Minä en olisi selvinnyt viikkoa ravitsematta itseäni, hänen iässään.”
Derek nyökkäsi vakavana ystävänsä sanoille. ”Tässä on kohta vain kaksi vaihtoehtoa. Joko tyttö kuivuu tai hyökkää viattomien kimppuun.”

Bambin sanat kuullessaan, mies hidasti tahtia ja ajatukset alkoivat kulkemaan tuon pään sisällä. Joko se oli Bambin ääni ja sanat tai sitten mies pääsi taas omien ajatuksien joukkoon muusta syystä osalliseksi ja täysjärkisenä.

Mutta vaikka hän halusi, ja ei halunnut, mies ei voinut enää lopettaa aloittamaansa. Mutta alkoi kohdella toista paljon hellemmin. Niin kuin neitsyitä ja nuoria pitikin kohdella. Ja vaikka Sam olikin edelleen turhaitunut ja vihainen, alkoi hänkin nauttia kovasti toisen koskettelusta. Varsinkin kun tytön lantio nousi tiiviimmin häntä vasten.

Sam murahti mielihyvästä ja alkoi hivelemään tytön nänniä leikkisästi ja todella hellästi. Samaan syssyyn hän vei kielen tuon pystyssä sojottavan nännin päälle ja nuoli sitä vain ottaekseen sen hampaidensa väliin pian ja näykäten hellästi. Samalla miehen vapaana oleva käsi alkoi eksymään tytön vartalolla paljon alemmas housujen rajaan, jotka tuolla oli vielä päällä. Ja siitä alemmas.


"Öh, jos kuulin oikein heidän keskusteluaan aikaisemmin keittiössä niin kyllä Bambi on tänään syönyt Samista. Sen verran pirtee oli mimmi et päätti kulkea Neiran jalanjäljissä." Kayden kertoo toisille murahtean. Helvetti että mikä niitä naisia, teinejä ja vastaveretettyjä riivasi, tuo ajatteli. Vaikkakaan miehen oma verettynä jälkeen oleilu tuoreeltaan ole ollut yhtään sen hohtoisempaa. Vanhimmiten sitä vain ymmärsi asioita ja ajatteli eritavalla.