Rakkautta ennen. K-18

"Kyllä sä pärjäät, Sammy.", Lewis totesi painaen suukon naisen poskelle. "Se on vaan kolme päivää. Ja kotona käyminen kuulostaa hyvältä idealta.", Hän rutisti Samanthaa itseään vasten ja silitti naisen poskea.

"Muuten voisit tulla Sammy, mutta oot ihan oikeassa. Tulisin hulluksi teidän kuhertelusta, niinkun nytkin.", Luca virnisti kiiusoittelevasti. "Jos et voi kotiin mennä, niin tottakai oot tervetullut meidän kämpille, ehtona ettei seksiä harrasteta.", Luca naurahti pienesti ja nojasi jälleen päätään kämmeneensä, katsoen hymyillen Samanthaa.

"Mutta haluatko kuulla jotain piristävää, kulta?", Lewis aloitti. Hän ajatteli että uutiset Ryanista piristäisivät naista varmasti. "Ryan jätti Diamondin.", Lewis virnisti. "Ja antoi Lucalle puhelinnumeronsa ja kutsui kämpilleen!"

Samantha virnuili Lewisille: ”Uskallatko sinä päästää minut. Et tiedäkkään millainen lauma entisiä poikaystäviä minua odottaa siellä. Tiedä vaikka, en viitsisi tulla enään takaisin”.

Samantha nipisti kiusoittelevasti Lewisin poskea. Tietysti hän tulisi. Kotona oli ainoastaan Samantha perhe. Sikäläiset pojat olivat joko machoja tai tyhmiä kuin saappaat. Pano kavereina ne olivat menneet, mutta kun otti huomioon, että Lewis oli Samanthan ensimmäinen oikea poikaystävä, pojan tuskin tarvisee olla huolissaan tyttöystävänsä menemisistä. Samantha kuitenkin oli pääsemässä uunituoreen poikaystävänsä kiusoittelun makuun. Se tuntui paljon paremmalta kuin kavereiden kiusoittelu. Reaktiot olivat ainakin parempia, kuin silloin kun he olivat olleet pelkkiä ystäviä.

”Älä huoli Luca. En tule häiritsemään sinua”, Samantha virnisti. ”Nukun mieluummin kadulla, kuin sinun kanssasi samassa huoneessa”.

Kuulessaan Lewisiltä Lucan uutiset tytön kasvot kirkastuivat. ”Mitä? Todellako? Mistä muusta minä olen jäänyt paitsi kun törttöilin New Jerseyssa?”

Lewis mturisti huuliaan Samanthan kiusoittelulle ja takertui tuohon. "Sitten en päästä sinua.", Hän puhui hieman mököttävällä äänellä, painaen kuitenkin uuden suukon Samanthan poskelle tuon nipistettyä häntä.

Luca esitti oksentavansa. "Te ootte ihan ällöjä.", Hän matki jälleen lapsenomaista puhetapaa ja irvisti heille, hymyillen kuitenkin lämpimästi. Hänestä oli hienoa että Sammy ja Lewis olivat vihdoin pari. Nyt hän oli enää se, joka juoksi sängystä toiseen tässä kolmikossa.

"Etpä oikein muusta.", Luca totesi hartioitaan kohottaen. "Ryan sanoi lempanneensa Diamondin ja siinä se, numeron ja kutsun ohella."

"Meinaatko soittaa hänelle jo?", Lewis kysyi virnistäen, josta sai palkaksi murhaavan katseen Lucalta.

”Lewis on ällö”, Samantha totesi siemaisten kaakaotaan. Hän kumartui kaivamaan urheilukassistaan tabletin, jossa oli verkko yhteys. Hän näppäili itsensä nopeasti lentoyhtiön sivuille. ”Ääh... Miksi lentolippujen pitää maksaa näin paljon”.

Samalla hän kuunteli poikien keskustelua: ”Lewis älä viitsi. Veikkaan sitä paitsi, että Luca tai Ry eivät välitä kumpikaan siitä että huutelet tuota asiaa suureen ääneen julkisella paikalla”.

Samassa Lucan kännykkä piippasi. Ryan vastasi Lucan viestiin: 'Se ei ole heidän asiansa. Diamond on täysi lumppu. Minulla meni yllättävän kauan tajuta se. Kiitos. R.V.H.'

Lewis mutristeli jälleen Samanthalle ja näytti sitten kieltään. "Älä viitsi olla ilonpilaaja, Sam.", Hän kuitenkin tiesi ja ymmärsi mitä Samantha tarkoitti, ja päätti pitää suunsa visummin tukossa. Hän vilkaisi ympärilleen, paikka alkoi hiljalleen täyttyä opiskelijoista jotka pääsivät koulusta.

Luca kaivoi puhelimensa kuullessaan sen piippaavaan. Hänen sydämensä jätti lyönnin välistä. Ryanilta. Luca luki viesitn ainakin kahteen kertaan kallistaen sitten päätään. R.V.H? Kuka ihme kirjoittaa koko nimensä vietin päätteeksi? Luca hymähti. Ryan oli selvästi aivan liian kankea.

Hän alkoi näpytellä vastausta, kun Lewis yritti kurkkia hänen puhelintaan. "Lewis, nenä pois tai se murtuu.", Luca totesi tyynesti kohottamatta katsettaan.
'Pahoittelen, jos kuitenkin joudut hankaluuksiin. Tarkoittaako teidän eronne sitä, että saan luvallisesti iskeä siltä naiselta hampaat kurkkuun? xP -Luca'
Hän kirjoitti nopeasti ja painoi lähetä.

Samantha hymähti Lucan kommentilli Lewisin nenästä. Tyttö nappasi Lewisiä korvasta ja veti hellästi pojan päätä lähemmäs. Hän päätti antaa pojalle muuta tekemistä kuin Lucan puhelimen kurkkiminen ja painoi huulensa tämän huulille.

Mitään pitkää ja limaista kielaria Samantha ei kuitenkaan tälle antanut. Ihan vain Lucan takia.

”Sain liput ilta koneeseen. Minulla on nelisen tuntia aikaa, ennen kuin minun pitää olla lentokentällä”, Samantha huokaisi ja pisti tabletin takaisin laukkuunsa. ”Minulla on varmaan ihan hirveästi rästejä kun tulen takaisin”.

Ei mennyt kauaakaan kun Lucan kännykkä piippasi taas.

'Älä suotta. Diamond puolusti vainreviiriään. Vähän väärällä tavalla. Voit kysyä ystävältäsi Samanthalta mitä tarkoitan. Oletko miettinyt ehdotustani? R.'

Lewis älähti Samanthan kiskoessa häntä korvasta mutta lämpeni sitten heti kun sai suudelman. Hän olisi voinut ruveta harrastamaan seksiä Samanthan kanssa siinä paikassa, oli Luca heidän edessään tai ei, hän ei omistanut samanlaisia tunteita kuin Samantha.

"Neljä tuntia? Liian vähän, tulee ikävä.", Lewis mutruili ja suukotti Samanthan poskea, kaapaten naisen kainaloonsa. "No, ehkä minä selviän.", Hän virnisti pienesti.

Luca ei ollut edes ehtinyt laittaa puhelintaan pois kun se jo piippasi uudelleen. Hän katsoi viestiä ja jähmettyi. Niin, oliko hän ehtinyt miettiä Ryanin ehdotusta tapaamisesta? Ei oikeastaan. Nyt hän kuitenkin mietti. Haluisiko hän tavata Ryanin? Entä jos he ajautuisivat taas tekemään jotain ja hän jänistäisi uudelleen?

Lucan sormet tärisivät hieman kun hän näppäili vastausta.
'Idea kuulostaa ihan hyvältä. Koska sulla on vapaata? -L'

Lähetettyään viestin hän huokaisi.

”Parempi selvitä”, Samantha totesi. ”Saat selkääsi, jos kuulen Lucalta, että olet hiiviskellyt muiden tyttöjen sänkyyn”.

Samantha katsoi Lewistä tuimasti. Suoraan sanottuna Samanthakin olisi halunnut hyvästellä poikaystävänsä toisella tavalla, kuin pelkällä suukolla poskelle. Hän ei kuitenkaan viitsinyt napata Lewisiä mukaansa ja ilmoitta Lucalle, että he lähtisivät suorittamaan perinpohjaiset hyvästelyt.

Se olisi jo ilkeää.

Luca sai uuden viestin Ryanilta: 'Kävisikö sinulle tänä iltana? Lähden huomenna yli viikoksi liikematkalle Berliiniin ja sieltä Pariisiin. Tulen takaisin vasta kahden viikon kuluttua. R.'

"Haha, hauskaa, Sammy. Koska minä olen muka hiiviskellyt naisten sänkyihin?", Lewis irvisti kiusoitellen ja hipelöi Samanthan hiuksia. Näytti siltä kuin hän olisi kokonaan unohtanut tekstailevan Lucan olevan yhä heidän seurassaan.

Ehdotus tuli niin yllättäen että Luca oli vähällä pudottaa puhelimensa. Tänä iltana? Eikö se ollut hieman liian nopeasti? Hän nielaisi ja tuijotti viestiä.

Lopulta hän lähetti viestin;
'Sopiihan se. Monelta?'

Samantha vilkaisi Lucaa, mutta vastasi sitten Lewisille: ”Eihän sitä tiedä, jos alkaisitkin keräillä tyttöystäviä joka viikonpäivälle, nyt kun sait jo minut”.

Sitten Samantha kiinnitti jälleen huomionsa Lucaan: ”Huonoja uutisia? Näytit valahtavan aivan kalpeaksi?”

Luca sai taas viesti Ryanilta: 'Minulle sopisi puolentoista tunnin kuluttua. Siitä eteenpäin olen näillä näkymin koko illan kotona. Osaat varmaan tänne, vai tulenko hakemaan? R.'

"No älä nyt viitsi Sammy, minulle sinä olet kaikki mitä tarvitsen.", Lewis suorastaan kehräsi Samanthan korvaan painaen jälleen uuden suukon hänen poskelleen. Hän olisi halunnut tehdä paljon kaikkea muutakin kuin vain pusutella tyttöystävänsä poskea.

Samanthan kiinnittäessä huomionsa Lucaan, myös Lewis käänsi katseensa sinitukkaiseen ystäväänsä ja pari merkille saman kuin Samantha; miehen kalpeuden.

Luca nosti katseensa puhelimesta Samanthaan. "Ei..Ei huonoja, kai.", Hän huomasi jälleen uuden viestin ja keskittyi näppäilemään vastauksen ennenkuin vastaisi Samanthalle.
'Osaan, nähdään puolentoistatunnin kuluttua.'

Sitten hän nosti jälleen katseensa. "Näen Ryanin tänään."

Samanthaa melkein jopa ärsytti Lewisin hinkkaus itseään vasten. Ei siksi, että se olisi ollut epämiellyttävää, vaan siksi, että Lewis onnistui tähtäämään ison osan huomiostaan juuri niille Samanthan herkemmille alueille. Eli niskan ja korvien tietämille. Posket vielä menivät, mutta Lewis saisi pian lopettaa itsensä hinkaamisen naisen niskaan, tai tämä raiskaisi hänet. Samantha ei kuitenkaan voinut muuta kuin yrittää olla kiemurtelematta tuolillaan.

Yrityksenä helpottaa piinaavan suloista tuskaansa, Samantha yritti keskittyä Lucaan: ”No, te ette kauaa aikaile. Sovitteko mitään muuta erityistä, mistä minä haluaisin tietää, mutta ei välttämättä pitäisi”.

Lewis laski toisen kätensä Samanthan reidelle ja piti sen siinä, samalla kun käänsi katseensa Lucaan. Mikäli mies häipyisi nyt tapaamaan Ryania, hän pääsisi ehkä vällyjen väliin Samanthan kanssa vielä kerran ennenkuin nainen lähtisi kolmeksi päiväksi pois.

"Ei, Sammy, emme sopineet että vien S&M tavarani hänen luokseen.", Luca virnisti huokaisten. Naiset. Aina ne halusivat tietää kaiken. "Emme sopineet mitään erikoista. Minä käyn hänen luonaan ja siinä kaikki. Olemme kavereita, Sam, emme muuta.", Tai, niin hän ainakin yritti uskotella itselleen.

Samantha virnisti: ”Joo. Niin varmaan. Haluan kuulla sitten kaikki likaiset yksityiskohdat kun tulen takaisin”.

Lewisin käsi hänen reidellään tuntui luvattoman hyvältä. Mitäköhän Luca sanoisi, jos hän veisi Lewisin kahvilan vessaan. Olihan poikaystävissä selvästi hyvätkin puolensa. Seksiä niin usein kuin halusi. Tai ainakin melkein niin usein, kuin halusi.

”Milloin sovitte tapaavanne? Et varmaan ehdi saattaa minua lentokentälle?”

"Puolentoistatunnin päästä.", Luca huokaisi. Häntä jännitti ihan älyttömästi ja hermostutti. Hän pelkäsi mitä tapahtuisi kun he olisivat Ryanin kanssa kahden. Hän ei uskonut vielä olevansa valmis menemään loppuun asti.

"En valitettavasti siis ehdi, joten voitte huoleta mennä sänkyyn jo. Minun pitää vielä käydä suihkussa, kun en ole vielä ehtinyt.", Luca virnisti. Hän oli huomannut miten Samantha ja Lewis kiehnäsivät toisiaan vasten kuin kiimaiset kanit. Oli parempi antaa noille lupa.

"Käyn vain kämpillä ja häivyn tieltänne sitten. Mutta mun sängyssä ei pelehditä.", Luca nousi ylös ja työnsi kädet taskuihin. "Menen edeltä, nähdään."

Lucan lähdettyä Samantha vilkaisi Lewisiin: ”Mistä se päätteli, että me ollaan menossa sänkyyn? Minä ainakin ajattelin kävelylenkkiä rannalla”.

Samantha virnisti Lewisille. Oli ilmi selvää, että Samantha olisi voinut ottaa Lewisin suoraan siinä pöydän ääressä. Samassa Samanthan päähän pälkähti ajatus, kun Lewisin käsi oli edelleen hänen reidellään. Ikävä kyllä hän joutui torjumaan kyseisen ajatuksen heti kättelyssä.

Samantha tiesi ääntelevänsä kiihottuneena kovaan ääneen. Jos hän nyt rupeaisi viettelemään Lewisiä siinä pöydän ääressä, he jäisivät heti kiinni.

”Käyn hakemassa toisen kaakaon”, Samantha sanoi ja nousi pöydästä.

Lewis katsoi ystävänsä perään joka poistui kahvilasta ja punastui pienesti. Olikohan hän loukannut Lucaa? Tuskimpa sentään. Lewis pudisti päätään ja katsahti sitten Samanthaan joka lähti hakemaan itselleen uutta kaakaota. Ilmeisesti he saisivat tilaisuuden hyvästellä kunnolla ennen Samanthan lähtöä.

Luca kävi suihkussa peseytymässä ja siirtyi sitten pyyhe lanteillaan vaatekaapilleen. Toisella pyyhkeellä hän kuivasi hiuksiaan samalla kun katseli mitä kaikkea vaatekaapista löytyi.

Häntä hermostutti kuin teiniä ensimmäisille treffeilleen menossa. Hän huokasi omalle tyhmyydelleen ja kiskoi sitten kaapista ulos parin haalistuneita farkkuja, hihattoman paidan ja harmaan hupparin. Hän vannoi itselleen ettei rupeasi yrittämään näyttää erikoiselta Ryanin edessä. Hänen pitäisi olla oma itsensä.

Samantha hörppi kaakaota selaillessaan tabletiltaan kotiseutunsa uutisia. Hän oli hetki sitten soittanut äidilleen ja kertonyt milloin saapuisi paikalle. Äiti oli ollut pakahtumaisillaan innosta. Ihmekkös tuo, kun Samantha oli todellinen tuhlaajatytär. Hän harvemmin soitteli kotiin, mutta vain siksi, että välillä hänellä oli niin hirvittävä koti-ikävä, ettei tiennyt mitä tehdä. Jos hän olisi puhunut äidilleen tai jollekkin muulle perheenjäsenelleen, hän olisi varmasti pakannut kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtenyt.

Hänellä oli ikävä sisaruksiaan ja vanhempiaan. Paikka, jossa Samantha oli kasvanut, oli niitä nykyaikaisia pikkukaupunkeja. Se oli moderni paikka, mutta kuitenkin kaikki tunsivat toisensa. Siellä asui myös muutamia hänen serkkujaan perheineen. Todellinen, moderni tuppukylä siis.

Samantha vilkaisi kelloa: ”Me voidaan varmaan lähteä teille pikku hiljaa. Vai haluatko mieluummin kävelylle?”

Samanthan lukiessa uutisia Lewis selasi omalla puhelimellaan luentojen aikoja, tenttien päivämääriä. Hänellä tulisi olemaan kauhea kasa tenttejä ja luentoja seuraavalle viikolle. Hänellä olisi kova pänttääminen edessä ja Luca saisi kyllä luvan auttaa häntä.

Hän heräsi ajatuksistaan Samanthan ehdottaessa heille lähtöä ja nyökkäsi. "Eiköhän Luca ole jo käynyt suihkussa, sillä ei yleensä menen viittätoista minuuttia pidempään.", Lewis virnisti pienesti ja nousi sitten, hörpäten loput kahvistaan. Hän ojensi kätensä Samanthalle. "Mennään siis."


Luca oli saanut pukeuduttua siihen mennessä kun Lewis ja Samantha palaisivat kämpille. Hän olisi lähtövalmiina, asustukseensa kuuluvia kuulokkeitaan myöten. Tuntui, että hänellä oli aina kuulokkeensa kaulallaan tai muuten mukana. Musiikki oli Lucalle tärkeää, ja silloin tällöin mies soittikin kitaraa, vaikkei mikään maailman paras siinä ollutkaan.

Samantha asteli Lewisin perässä huoneeseen ja hymyili Lucalle: ”Onne treffeille”.

Hän käveli nopeasti Lucan ohitse tämän sängylle, ennen kuin Luca ehtisi tirvaista häntä kommentistaan. Samassa hän muisti mitä Luca oli sanonut hänen sängyssään vehtaamisesta ja päätti siirtyä Lewisin sängylle. Vanhoista tavoista oli hankala päästä eroon. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Samantha vieraili poikien huoneessa sen jälkeen kun oli alkanut seurustella Lewisin kanssa.

”Nähdään keskiviikko iltana, tai viimeistään torstaina. Kirjoittelen sinullekkin kotoota”, Samantha virnisti käyttäen pitkästä aikaa puheessaan omaa murrettaan.

Vuosi New Yorkissa oli tehnyt ihmeitä tytön puhetavalle. Samanthaa hymyilytti se, että hänen vanhempansa tuskin tunnistaisivat häntä enään muutenkaan kun hän palaisi kotiin.

Luca tosiaan heilautti kättään kohti Samanthaa tuon kommentista, mutta vain leikillään. "Ne eivät ole treffit.", Hän huokaisi, mutta punastui kuitenkin hieman. Hän nosti kuulokkeet korvilleen muttei pistänyt vielä musiikkiaan soimaan.

"Nähdään sitten, Sammy. Pidä kivaa kotona.", Hän hymyili hieman ystävilleen ja lähti sitten ovesta ulos, ennenkuin nuo ehtisivät kiusata häntä sen enempää.

Lewis virnuili tyytyväisenä Lucan lähdettyä. Hän istahti Samanthan vierelle ja suuteli tuota niskaan heti oven sulkeuduttua Lucan perässä. "Mitäs kivaa me keksitään, ennenkuin lähdet?"

Suudelma niskaan sai Samanthan voihkaisemaan oitis. Muuta ei tarvittu. Hetkessä hän kiepsahti Lewisin syliin istumaan. Sen sijaan, että hän olisi ensiksi suudellut Lewisiä suulle, hän nuolaisikin tämän korvanlehteä. Samantha ei ollut sillä tuulella, että olisi kaivannut hidasta ja nautinnollista rakastelua. Ainakaan vielä, ehkä tämän jälkeen. Olihan heillä vielä kolmisen tuntia aikaa.

Nopeasti hän sujautti kätensä Lewisin housunkauluksesta sisään aina tämän boksereiden alle ja puristi tuon miehuutta.

”Nai minua”, hän kuiskasi Lewisin korvaan ja puristi tuon elintä entistä kovempaa.

Lewis värähti kosketusta jonka Samanthan kieli hänen korvanlehdellään. Hän tunsi kuumotuksen alkavan kertyä hänen haaroissaan.

Pian hän saikin tuntea Samanthan käden miehuudellaan ja hän ei voinut olla älähtämättä. Paine joka oli hitaasti kasvanut tuntui räjähtävän, ja hän oli jo siinä vaiheessa valmis hyökkäämään Samanthan kimppuun.

Eniten häntä kuitenkin kiihotti se, miten Samantha pyysi häntä tekemään sen. Lewis huokaisi ääneen kuullessaan Samanthan sanat. Lewis työnsi päätään eteenpäin näykäten melko rajusti Samanthaa niskasta, nuolaisten sitten samasta kohdasta. Hänen toisen kätensä puristi Samanthan rintaa toisen viilettäessä vaatteiden alle rintaliivejä avaamaan.

Samantha voihkaisi kuuluvasti, tuntiessaan Lewisin hampaat kaulallaan. Uusi voihkaisu karkasi hänen huuliltaan kun mies löysi käsillään reitin hänen paitansa alle. Vaikka se olikin hieman vaikeaa, Samantha rupesi liikuttamaan kättään Lewisin housuissa. Koska hän istui hajareisin Lewisin sylissä, hän onnistui samalla hinkaamaan käsivarrellaan omaa jalkoväliään. Samantha olisi ollut jo valmis repimään Lewisin vaatteet pois päältään ja ottamaan tämän sisäänsä, mutta ihan niin kiire hänellä ei ollut. Hän halusi, että tuleva orgasmi veisi häneltä jalat alta, niin kuin se oli tehnyt sinä aamupäivänä, jolloin hän ja Lewis olivat alkaneet seurustella.

Saatuaan rintaliivit auki Lewis lähestulkoon repi topin Samanthan päältä. Hän painoi huulensa vasten naisen kiinteitä, suloisia rintoja ja immaisi hellästi. Hänen toinen kätensä eksyi Samanthan hiuksiin, kiskoen niitä hellästi.

Hän olisi voinut menettää järkensä ollessaan Samanthan kanssa. Hän ei koskaan osannut kunnolla ennustaa Samanthan mielialoja, ja se teki kaikesti mielenkiintoista.

Äkkiä Lewis kaatoi kuitenkin Samanthan selälleen vuoteelle, suudellen naisen rintoja, vatsaa. Hän riisui yhdellä liikkeellä naisen shortsit ja alushousut, suudellen vielä tuon sisäreittä, ennenkuin palasi ylös, painaen kiihkeän suudelman Samanthan huulia vasten.