Uudelleen järjestelty kaaos

Loki seuraa naista aivan liian innostuneena. Hän virnistelee koko suunsa leveydellä kammottavaa, mielipuolen virnettään. Hän ei tosiaankaan ollut saanut purettua paineitaan hetkeen, ja se kävi hänen malttamattomasta ruumiinkielestään luultavasti selväksi. Tosin, aina hän oli yhtä innokas.
Hissistä päästyään Loki laskee omat metallikyntensä Valerian laukun viereen ja seuraa tämän perässä kuin kiltti koira makuuhuoneeseen.

Ensimmäinen ajatus on että mitähän ihmettä, mutta tajuaminen tulee sekunttia myöhemmin ja Loki ulvahtaa nauraen riemusta. Hän pääsisi soittelemaan! Hän saisi kuulla kun uhrinsa laulaisi juuri siitä kauhusta ja tuskasta josta hän nautti eniten! Loki kiiruhtaa innokkaana takaisin eteisaulaan, nappaan rystykyntensä ja sujauttaa ne paikalleen luontevasti ennenkuin rientää takaisin makuuhuoneeseen. Hän oli tosiaankin kuin lapsi jouluaamuna. Hieman erilainen lapsi.

"Vaaaal.. Tää on paras ikinä!", Loki venyttää jälleen sanojaan innostuksissaan. Hän katsoo naista kuin huumattuna, silmät täynnä mielipuolista riemua. Hän antaisi Valerialle kaiken mistä nainen unelmoisi kunhan olisi valmis näiden kahden kanssa. Hän astelee vuoteelle ja tarkkailee tajuttomia, hyräillen ja vihellellen. Hänen oli vaikea pidätellä riemuaan, hän halusi jo käydä käsiksi! Mutta ensin, ihan ensin uhrien olisi herättävä. Noiden tulisi pelätä! Loki laskee kylmät metalliset kynnet punapään vatsalle ja silittelee ihoa rikkomatta, ylös rinnoille, alas alushousuille. Tästä tulisi niin hauskaa.

Anaclaudia nyökkää hyväksyvästi vaikka katsookin Deziä kuin hapantunutta, haisevaa maitoa. Hän astelee takaisin Ziran vierelle, hieman tämän taakse, seuratakseen keskusteluja muiden kanssa. Hänen ei välttämättä tarvitsisi mainita tästä koko jutusta tuolle mitään. Eiköhän tuoreella johtajalla ollut tarpeeksi muutakin pään vaivaa.

Valeria seurasi Lokin innostusta maireasti hymyillen. Hän ripusti paitansa kaappiin siististi henkarille. Nyt hän seisoi makuuhuoneessa pelkissä mustissa housuissaan, sekä norsuunluunvärisessä aluskorsetissaan. Hän ei voinut nimittäin mitään sille, että kaipasi kuollakseen korsetteja. Ne toivat naisille ryhtiä, johon mikään muu vaatekappale ei pystynyt.
Kun vaatekappale oli paikoillaan, Valeria meni pienelle baarille kaataakseen itselleen ryypyn bourbonia. Juoma lisäsi kuulemma seksuaallisia haluja. Niin kuin hänen pitäisi muka lisätä omiaan, ne ävivät kierroksilla jo muutenkin.
Seuraavaksi hän istuutui mukavasti divaanille juuri parahiksi, kun Loki palasi kynsiensä kanssa. Nyt hän voisi vain nauttia esityksestä, jonka mies hänelle tarjoaisi.
”Vain parasta sinulle kultaseni”, Valeria totesi maireasti. Hän tunsi itsensä varsinaiseksi namutädiksi tämän vuoksi.

Nainen vuoteella liikahti ja ynähti hiljaa, kun Loki liikutteli kynsiään hänen ihollaan. Hän käänsi päätään, kuin olisi vain nukkunut ja olisi heräilemässä.
Valeriane katseli naista. Tuo oli juuri sellainen, jonka kanssa hän voisi leikkiä itsekkin. Kaunis, siro, herkkä ja niin särkyvän näköinen.

Enemmän ääntä, enemmän enemmän! Loki painaa malttamattomana kynsiään alemman, rikkoen vain kevyesti ihon pintaa, saadakseen ensimmäiset ohuet verinorot muodostumaan muuten niin kalpealle iholle. Herää jo! Blondi ei tosiaankaan ollut sitä tyyppiä joka malttoi odottaa kauaa. Hän tylsistyi nopeasti mikä taas johti yleensä harkitsemattomiin tekoihin ja hermostumiseen. Hän oli jo lähestulkoon valmis raiskaamaan punapään, mutta yritti malttaa mieltään. Loki kiskaisee hupparinsa yltään, ei välitä vaikka se muuttuukin osittain repaleiseksi ja tunnistamattomaksi kangasmytyksi hänen jaloissaan. Yläkroppa paljaana ja nousee vuoteelle, punapään ylle, ja maistaa tämän verta joka on rintojen alla tehdyissä naarmuissa. Niin makeaa ja hyvää. Mutta kaukana siitä mitä hän tulisi Valerialta saamaan.

Samassa hän kääntääkin huomionsa mieheen. Myös tuon pitäisi herätä ja saada hänen huomiotaan. Blondi siirtyy istumaan hajareisin miehen ylle, ja asettaa toisen kätensä kynnet tuon kurkulle. Olisi liian helppoa vain työntää kynnet ihon läpi, aivan liian helppoa. Se kuitenkin soisi herätessään miehelle sen sopivan paniikin. Vapaalla kädellään Loki läimäyttää naista poskelle, ei liian lujaa, hän halusi vielä nauttia tuosta enemmänkin, mutta tarpeeksi jotta nainen heräisi ja kiljuisi. Se herättäisi varmasti myös miehen.

Nainen liikahti selvemmin, kun kynnet pureutuivat hänen ihoonsa ja vaikersi hieman samaan tapaan kuin ne ihmiset, jotka näkivät painajaisia. Uusi äännähys pakeni punapään huulilta, kun Loki nuoli tuon haavoja. Silmäluomien takaa saattoi havaita liikettä mikä kieli siitä, että nainen heräisi hetkenä minä hyvänsä. Tuon sormet ja jalat nytkähtelivät, aivan kuin tuo olisi käynyt kamppailua untaan vastaan.
Myös mies osoitti heräämisen merkkejä. Lokin hypätessä hajareisin lähes alastoman kehon päälle, tuo murahti.
Läimäitys puolestaan sai naisen avaamaan silmänsä henkeään haukkoen. Hän nosti kätensä poskelleen, joka oli muuttumassa punaiseksi iskun voimasta. Keväänvihreiden silmien katse kimpoili katon ja seinien rajoissa kun nainen yritti selvästi käsittää missä hän parhaillaan oli.

Valeria seurasi näytöstä, siemaillen varovaisesti juomaa kristallisesta lasistaan. Vaikka kumpikin uhreista olikin miellyttävää katseltavaa ja Valeria olisi keksinyt kymmenia asioita, mitä olisi voinut tehdä noiden kanssa, hän nautti kaikkein eniten Lokin katselemisesta. Alastoman, lihaksikkaan ylävartalon katseleminen sai naisen vaihtamaan asentoaan levottomasti. Hänen kätensä liukui lähes huomaamatta hänen omalle, korsetin verhoamalle vatsalleen, housujen vyötärön tietämille. Silkki tuntui ihastuttavalta hänen sormiaan vasten.

Lokin ilme kirkastui monta astetta naisen avatessa silmänsä. Hän virnuili koko suunsa leveydeltä ja nuolaisi huuliaan innostuneena ja malttamattomana. Vapaan kätensä hän painoi naisen kurkulle, jotta tuo ymmärtäisi tilanteen heti. Hän kumartui lähemmäs naisen kasvoja, niin että he olivat lähestulkoon nenänt vastakkain. Blondit hiukset verhosivat heidän kasvonsa aivan kuin piilottaen ne.
"Huuuuomenta!", Loki hihittää ja tiukentaa kättään naisen kurkulla, jos tuo vaikka saisikin päähänsä yrittää rimpuilla itsensä pakoon. Hän ei kurista aivan niin ettei nainen saisi happea, lähinnä painaa tuota kaulastaan alas niin että nouseminen olisi mahdotonta.

Sitten hän kohottaa jälleen yläkroppansa suoraksi ja katsoo nyt vuorostaan miestä. Hän istui oikein mukavasti toisen lantion päällä, mutta hänen omaksi harmikseen miehen alapäässä ei oikein tuntunut vielä olevan eloa. Loki siirtää kynnet miehen kurkulta ja kumartuu nuolemaan ja näykkimään vielä toistaiseksi hieman unisemman miehen kaulaa, josko tuo saataisiin heräämään.. Loki antaa hampaidensa puhkoa ihoa, vapauttaen myrkkyään pieninä annoksina miehen kroppaan, samalla kun piteli naista paikoillaan. Harmi ettei hänellä ollut kuin yksi vehje, muuten hän olisi pannut molempia samaan aikaan.. Tosin, tavallaan sekin onnistuisi.. Loki hihittää ajatukselle.

Punapään käsi lennähtää kurkulle Lokin käden päälle. Vihreistä silmistä katosi nopealla vauhdilla kaikki se tokkuraisuus ja tilalle ilmestyi Lokin kaipaama pelko. Silmät laajenivat monella asteella ja kun miehen kasvot olivat kiinni hänen kasvoissaan, ne olivat täynnä kauhua. Nainen rupesi oitis pyristelemään irti Lokin otteesta ja yritti riuhtoa tuon rannetta irti kaulaltaan. Jalat rupesivat käymään, vaikka potkut eivät osuneet lähellekkään Lokia, vaan haroivat ilmaa.
”Kiltti... Älä...” Naisen kurkusta tuleva ääni oli käytännössä katsoen pelkkää pihinää, mutta siitä kantautui epätoivo.

Mies Lokin alla rupesi ääntelehtimään kun päällimmäinen otti hampaansa käyttöön. Myrkyn hiljalleen levitessä ihmismiehen elimistöön, liikkeet muuttuivat määrätietoisemmiksi. Boksereissa koven hyvää vauhtia kalu, joka puski nyt vaistonvaraisesti Lokin takapuolta vasten.

Aaaaah! Tämä oli sitä musiikkia korville! Punapää rimpuili häntä vastaan juuri niin oikealla tavalla että se lähetti lähes väkivaltaisia kiihotuksen nuolia hänen haaroihinsa. Myös mies hänen allaan alkoi heräämään, hienoa. Hän tunsi kuinka toinen koveni hänen allaan, ja Loki ryhtyi liikuttamaan omaa lantiotaan miehen erektiota vasten. Kyllä kyllä kyllä! Pian hän saisi nauttia verisestä karnevaalista täynnä huumaavaa seksiä!

Loki pitää jäänsiniset silmänsä rimpuilevassa naisessa ja virnistelee. Enemmän, nainen saisi laulaa enemmän! Kovempaa! Hänen kätensä tosin.. Olivat täynnä. Loki näyttää hetken aikaa hyvin tyytymättömältä tilanteeseen, sillä ei oikein voinut päästää irti naisen kaulasta muttei myöskään halunnut nousta miehen päältä nyt kun tuo alkoi heräilemään omaan tarkoitukseensa. Hän halusi raiskata naisen, ja miehen.

Yllättäen blondi heilauttaakin itsensä miehen päältä ja nousee sen sijaan naisen ylle hajareisin. Hän päästää kätensä irti naisen kurkulta, sillä tuo tuskin saisi millään ilveellä häntä heitettyä yltään. Samalla hän alkaa availla housujaan, vilkuillen aina vähän väliä miehen suuntaan jottei tuo tokenisi. Hän oli kyllä huumannut toista sen verta myrkyllään, että tuskimpa karkaisi.

Nainen jatkoi rimpuiluaan ja näytti käyttävän siihen kaikkia voimiaan. Hän yritti työntää miehen käden pois kurkultaan ja kiemurrella kauemmas. Samaan aikaan punapää aneli Lokia päästämään itsensä. Kyyneleet olivat lähteneet valumaan tuon poskia pitkin. Samaan aikaan mies hieroi itseään Lokia vasten entistä voimakkaammin ja vaikersi.

Valeriane katseli Lokin puuhia aitiopaikaltaan voimatta mitään sille, että oli alkanut kostumaan omien jalkojensa välistä. Hän ei saanut silmiään irti leluillaan leikkivästä Lokista. Samalla hänen kätensä lähti liukumaan vatsalta ylöspäin korsetin peittämälle rinnalle. Hän repi vaatekappaletta alemmas päästäkseen kiinni omaan, herkkään lihaansa, joka pääsi nyt vapaaksi kankaan puristuksesta. Hänen lemmikillään oli kädet täynnä työtä, eikä tuolla riittänyt huomiota hänelle. Hänen rintansa kaipasivat kuitenkin kosketusta. Ne tuntuivat raskailta ja lähes kipeiltä, eikä hän voinut olla huokaisematta kun kynnet pureutuvat pehmeään ihoon.

Punatukkainen nainen ei huokaillut. Hän aneli kovaan ääneen ja yritti pitää Lokin poissa jalkojensa välistä. Hän yritti puristaa reisiään yhteen epätoivoisena.
”Älä... Ole kiltti... Lopeta!” nainen ulvoi kauhuissaan.
Mies liikahteli, kuin naisen huuto olisi häirinnyt hänen horrostilaansa. Kulmat kurtistuivat aavistuksen. Luomet rupesivat räpsymään.

Lokilla ei ollut pienintäkään aikomusta lopettaa ja päästää naista näin helpolla. Saatuaan housunsa auki hän kohottautuu polviensa varaan sen verran että saa ujututteua housut lantionsa ohi. Nyt hänen tykyttävää elintään pitivät kurissa enää bokserit. Hän katsoi naisen kauhua kuib ekstaasissa.

Mies hänen vierellään myös kaipasi selvästi huomiota, näin blondi päätteli tuon kurtistelusta. Kuin ohimennen hän painaa metalliset kynnet naisen kurkulle ja painaa niitä sen  verran että niiden kärjet puhkovat ihoa. "Laula kovempaa, lintunen!", Loki nauraa nautinnostaan.
"Heeeei, Vaaal, liity toki seuraan!", Blondi siirtää kujeilevan katseena Valeriaan. Toki tuo saisi tulla mukaan leikkimään.

Ääni kuoli naisen huulille sinä samaisena hetkenä kun Lokin kynnet puhkovat hänen kaulansa ihon. Rimpuilu loppui myös kuin seinään. Nyt punapää vain katsoi Lokia, vapisten kauttaaltaan. Kyyneleet valuivat valtoimenaan pitkin poskia. Silmät punoittivat ja alahuuli väpätti, jopa kun se oli vankina vitivalkoisten hampaiden välissä.

”Taisit säikäyttää hänet Loki”, Valeria sanoi pehmeällä äänellä. Hän laski kätensä alas omalta rinnaltaan nousten istumaan. Vaikka lahja olikin tarkoitettu Lokille, ei hänessä ollut naista kieltäytymään tarjouksesta päästä myös nauttimaan siitä. Kävellessään kohti sänkyä hän potkaisi jaloistaan pois yhdet niistä korkeakorkoisista merkkikengistä joita käytti, sekä riisui puvunhousunsa. Toisin kuin paita, jonka oli ripustanut kaappiin omalle paikalleen, nämä vaatekappaleet saivat jäädä siihen mihin putosivat.
Valeria nousi vuoteen reunalle ja kietoi käsivartensa Lokin ympärille takaa päin. ”Onko jotain erityista, jonka haluaisit minun tekevän kultaseni?”

Blondin ilme typertyy kun nainen yllättäen vaikeneekin. Hän siirtää katseensa tuohon ja vetää kyntensä tuon kaulalta. Linnun oli tarkoitus laulaa, kirkua, huutaa, anoa täydellä volyymillaan. Sen sijaan tuo vain makasi hänen allaan nyt kuin jähmettynyt lahna. Se suututti Lokia, vaikka tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun jotain tämän suuntaista sattui. Hänen kasvoilleen nousee kuitenkin hymy Valerian astellessa hänen taakseen ja kietoessaan kädet ympärilleen.

"Hnnnmmh.. Viihdytä mua.", Loki kääntää päätään voidakseen kohdata Valerian kasvot, hän olisi halunnut suudella naista väkivaltaisesti ja kellistää alleen, raiskata muiden mukana. Edelleenkin vain oli ongelmana ettei hänellä ollut tarpeeksi raajoja. Ihmiset he voisivat huumata helposti ja noista tulisi suostuvaisempia koko hommaan, mutta se taas olisi tylsää. Ehkäpä he huumaisivat vain miehen, antaisivat tuon olla hetken aikaa sätkynukkena, ja kiduttaa sitten naista.
Loki hivelee kynsillään punapään ihoa, hieroo rintoja rikkomatta ihoa, kiusoittelee. Hän siirtää metallikynsiään alemmas, samalla kun hänen huomionsa on Valeriassa, alemmas kohti naisen haaroväliä..

Valeria katsoi takaisin miehen silmiin, kunnes nyökkää lopulta hymyillen. Hän näykkäisi Lokia niskasta ennen kuin konttasi vuoteella eteen päin. Hän pääsi heräilevän nuoren miehen luo ja sipaisi melkein hellästi tuon tummaa, kiharaista tukkaa, ennen kuin upotti väkivaltaisesti
hampaansa tuon kaulaan. Nainen ei voinut vastaustaa kiusausta juoda miehestä vähän, mutta pääpointtina hänellä oli ollut saada oma myrkkynsä nuorukaisen elimistöön. Siinä ei mene kovinkaan kauan aikaa ja mies on hetkessä valmis. Tuo heittelehti vuoteella ja voihki samalla kun, erektio yritti tehdä selvää boksereiden vyötärön kuminauhasta.
Valeria hymyili tyytyväisenä aikaansaannokselleen, ennen kuin asettui istumaan hajareisin miehen kasvojen päälle. Poika ymmärsi pointin heti. Tuo tarrasi kiinni hänen takamuksestaan ja painoi suunsa vasten hänen märkää ydintään. Valeria oli jättänyt tarkoituksella alushousut pois tänään. Nyt tuo päätös oli ollut viisas. Mallipojun ei tarvinnut raivata tieltään minkäänlaisia esteitä päästäkseen syvälle, sisälle naiseen omalla kielellään. Valeria voihkaisi ja taipui nautinnosta miehen päällä. Hänen oli pakko sulkea silmänsä hetkeksi, nauttiakseen vain tunteesta.

Hetken nautiskeltuaan, hän kumartui eteenpäin, Lokia kohti. Valeria otti miehen suun omallaan, eikä arastellut lainkaan. Ahnas, väkivaltaisen suudelma lähetti viestiä siitä, että nainen omisti Lokin.

Loki katsoo varsin kiimaisena kuinka Valeria huumaa heidän lelunsa ja asettuu sen jälkeen hajareisin miehen kasvoille. Loki nuolaisee huuliaan kiihkossaan ja meinaa unohtaa mitä hänen kätensä ovat tekemässä. Juuri ennenkuin metalliset kynnet tavoittavat punapään haarat, Valeria kumartuukin suutelemaan Lokia jollon miehen käsille tulee stoppi. Hän nojautuu suudelmaan vastaan ja vastaa siihen aivan yhtä väkivaltaisesti, painaen kynsillään punapään ihoa, niin että terät upposivat ainakin sentin tuon lanteen yläpuolelle. Hups.

Naiselle olisi muutenkin tiedossa kurjaa kyytiä ja paljon tuskaa, joten tästä olisi varmasti hyvä aloittaa. Mitä pikemmin tuo huutaisi, sitä pikemmin Loki upottautuisi tuon sisään ja pääsisi nauttimaan.

Valeria naurahtaa Lokin suuta vasten kun mies vastasi hänen suudelmaansa aivan yhtä raa'asti. Hän antoi hampaidensa raapaista tuon huulia, samalla kun nainen heidän allaan alkoi kirkua ja heittelehtiä uudestaan. Veren viekoitteleva tuoksu saavutti Valerian sieraimet ja kiihdytti häntä. Lokin hakeminen oli ehdottomasti juuri sitä, mitä hän oli kaivannut kurjaan päiväänsä. Tämä oli yksinkertaisesti täydellistä.
Veleria irrottautui Lokista, sivelläkseen heidän punatukkaisen uhrinsa kasvoja. ”Voi sinua, pieni enkeli”, Valeria kuiskutti lempeästi ja katseli naisen kasvoja. Tyttö oli kovin nuori ja kovin kaunis. Sekä hyvin, hyvin särkyväinen. Kaunis. Tuollaisen olennon tappaminen tuntui lähes haaskuulta.
Vihreät silmät lennähtivät ylös ja lukittautuivat Valerian hopeaisina välkehtiviin silmiin.
”Auta minua”, tyttö aneli.
Valeria hymyili ja silitteli kyyneleiden kastelemaa poskea. ”Ehkä autankin. Jos olet kiltisti ja annat ystäväni saada ensin haluamansa. Ole kiltti tyttö, niin minä saatan pelastaa sinut.”
Naisen silmistä tuntui katoavan toivo kokonaan, kun hän käänsi katseensa pois Valeriasta.

Mies Valerian alla lyösi pisteen, mikä sai hänet huudahtamaan. Kuumuus levisi hänen naiseudestaan sisäreisille asti ja tuntui sykäyksinä koko kehossa. Ratsastaessaan miehen suulla, hän kurottautui ottamaan kiinni Lokin etumuksesta.
”Naithan sinä minuakin kultaseni? Kun olemme hoidelleet nämä kaksi, naithan sinä minua?” Valeria hymyili hurmioituneena, katsellen miten Loki reagoisi hänen kosketukseensa. ”Haluan, että uppoat minuun kaikilla niillä tavoilla, jotka ovat meille mahdollisia.”

Loki näyttää hieman hylätyltä Valerian siirrettyä huomionsa allaan laulavaan punapäähän. Kirkaisut olivat elämän suola jota ilman blondi varmasti kuolisi tylsyyteen. Hän antaa metallikynsien pysyä punapään ihon alla, jos tuo riuhtoisi liikaa ne upppaisivat syvemmälle.
Loki on jo nousemassa voidakseen siirtyä naisen jalkojen väliin kun tuntee Valerian otteen haaroissaan. Hän ei voi olla naurahtamatta toisen pyynnölle.

"Nauti viel vähä siit, koht on mun vuoro.", Loki nyökkää päätään miestä kohti ja kääntää sitten katseensa takaisin Valeriaan.
"Mä nain sua niin et anelet mua lopettaa.", Blondi puree alahuultaan viettelevästi, ennenkuin siirtyy ketterästi punapään päältä tuon jalkojen väliin. Hän vapauttaa tykyttävän, reilusti paisuneen elimensä boksereistaan ja survaisee sitten itsensä muiyta mutkitta punapään sisään. Hän irroittaa kyntensä naisen vatsasta, voidakseen tehdä niillä pieniä viiltoja tuon rintoihin, vatsalle, kaulallee.. toisella kädellään hän puristi naisen lantiota.

Valeria hymyili tyytyväisenä miehen vastaukselle. Kun Loki upottaa itsensä hurjana kirkuvan punapään sisään, hän nousi ylös allaan olevan nuoren miehen kasvojen päältä. Ruskeat silmät olivat auenneet ja niistä paistoi puhdas, peittelemätön himo, sekä pieni häivähdys hämmennystä. Nuorukkainen ei tiennyt tarkalleen mitä tapahtui, mutta hän halusi Valerianea. Eikä nainen ollut sillä tuulella, että olisi kieltänyt mieheltä mitään.
Hän lipui alas miehen vartaloa pitkin, suudellen ja näykkien, kylväen lisää myrkkyään elimistöön. Tuo voihki hänen allaan, mutta vasta kun Valeria tarttui kiinni paksuun kaluun, josta moni mies olisi ollut ylpeä, tuo vaikersi. Naisen oli pakko ihastella elintä kädessään. Se oli paksu , suonikas ja suorastaan helmeili kirkkaita pisaroita. Hän kurottautui ottamaan kärjen huuliensa väliin ja nuoli suuhunsa, jokaisen niistä. Mies oli herkullinen.

Kauaa Valeria ei malta tuon makuja maistella, sillä hänen sisuksensa kaipasivat täytettä ja miehen paksu kalu sopi siihen tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. Hän nousi miehen päälle ja otti tuon sisäänsä. Hän antoi kalun upota naiseuteensa hitaasti, jotta tuntisi jokaisen paksun suonen sen seinämiä vasten ja huokaili. Samalla hän katsoi tarkkaan mitä Loki puuhasi, sillä se vain kiihdytti häntä.

Punatukkainen nainen Lokin alla ei saanut enää huudettua. Rimpuilukin oli muuttunut voimattomaksi. Nainen alkoi hyväksyä kohtalonsa, johon sisältyi raiskatuksi tulemisen lisäksi varma kuolema. Tuo kaunis ruskea tukkainen nainen ei pelastaisi häntä, vaikka olikin luvannut niin.

Kirkaisut, lisää kirkaisuja! Blondi työnteli itseään väkivaltaisesti punapään sisään viilellen tätä samalla aina siihen saakka kun tuon taistelutahto alkoi hiipua. Samalla hiipuivat blondin työnnötkin. Hän ei kyennyt nauttimaan jos hänen allaan oleva ei vastustellut. Lokin ilme ei kuitenkaan muuttunut vihaiseksi, hän virnuili edelleen pirullisesti ja kumartui aivan naisen korvaan kiinni. Hän saisi nartun huutamaan, vaikka sitten mielihyvästä.. Kunhan tuo huutaisi.

Loki upottaa hampaansa naisen kaulaan ja maistelee hieman tämän verta, jonka suloinen aromi täytti muutenkin jo ilman. Hän vapautti runsaasti myrkkyään punapään elimistöön. Nainen saisi luvan kirkua sitten onnesta, perkele. Kunhan tuo edes leikkisi vähän mukana.
Myrkytettyään naista tarpeeksi Loki suoristaa jälleen selkänsä ja alkaa työnneillä samaan väkivaltaiseen tahtiin lanteitaan. Hän tosin kyllästyisi tähän pieneen, hauraaseen naiseen aivan kohta.. Ehkä Valeria haluaisi vaihtaa paikkoja? Loki siirtää katseensa Valeriaan kuin odottaen tuon vastaavan kysymykseensä, jota ei ollut esittänyt.

Punapää näytti vasta nyt tajuavan häntä hyväksikäyttävän miehen olevan vampyyri. Todennäköisesti tuo oli ollut aivan liian tokkurassa ja keskittynyt miehen metallisiin kynsiin aiemmin, että moinen informaatio oli mennyt häneltä täysin ohi. Lokin upottaessa hampaansa naisen kalpeaan lihaan, tuo kirkui taas koko sydämensä pohjasta ja sai uutta taisteluntahtoa. Käsillään punapää yritti työntää Lokia kauemmas itsestään, mikä oli sama kuin olisi yrittänyt siirtää tiiliseinää. Hentoisella naisella ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia.
Lokin lantion molemmilla puolilla retekottaneet pitkät, kapeat jalat alkoivat jälleen sätkiä naisen yrittäessä potkia miestä.

Valeria seurasi näytöstä ratsastaessaan mallipojan ihanalla kullilla. Loki näytti siltä kuin olisi pian kyllästymässä puuhaansa.
”Eikö lahjani enää miellytä sinua, kultaseni?” Hän kysyi kysymyksensä nojautuen eteenpäin miehen päällä, laskien painoaan käsivarsiensa varaan. Miehen kalu hieroi häntä nyt juuri oikeassa kulmassa. Tunne oli lähes lamaannuttava. Liike sysäsi aina uuden annoksen tulikuumaa nautintoa hänen elimistöönsä. Lisäksi mies näytti vain nauttivan siitä, miten tuon elimistöä käytettiin. Tuon kasvot olivat vääntyneet hurmioituneeseen ilmeeseen ja Valeria ei ollut ainoa joka liikkui. Mies takoi itseään Valeriaa vasten kuin hänen henkensä olisi riippunut siitä.
Oman nautintonsa pyörteissä Valeria mietti, että hän voisi hyvinkin tehdä näistä kahdesta nuoresta lemmikkejään. Sehän oli yksi vampyyreyden perusteita. Lajin uusien edustajien verettäminen kuului ainoastaan asiaan. Näistä nuorista tulisi olemaan hänelle vielä paljon iloa.

Dez lähti pois Ziran luota yhtä happamana kuin aurinkon jätetty maito. Hän ei varsinaisesti riemuinnut siitä, että mies oli tehnyt hänestä jonkun vitun osastojohtajan. Tähän asti Chaosin toimintaperiaatteet olivat sopineet hänen malliinsa. Kun hommat oli hoidettu omalla painollaan, hän oli saanut pidettyä Jeremiahia paremmin silmällä. Nyt pienen vampyyriryhmän kaitseminen veisi hänen aikaansa enemmän kuin oli sopivaa. Ikävä kyllä Zira oli nyt heidän pomonsa, eikä tuota vastaan enää pullikoitu. Vaikka mies olisi saattanut taipua, juuri nyt tuolla oli taustallaan sellainen nainen, joka ei selvästi katsonut hyvällä poikkinaisia sanoja.
Anaclaudian ajatteleminen johti Dezin ajatukset Alexanderiin. Hän ei pitänyt siitä miten nainen oli katsonut häntä. Se kynsiä heilutteleva psykopaatti pitäisi saada kuriin ja nuhteeseen mahdollisimman pian. Hän huolehtisi siitä henkilökohtaisesti.

Zira nojautui parempaan asentoon tuolissaan kun hänen uudet joukkueenjohtajat olivat poistuneet. Hän ei ollut osannut aavistaakkaan, kuinka hyvin asiat olivat lopultakin menneet. Tosin hän oli valinnut tänään vain hyviä vampyyreja, joilla pää pelasi ja jotka olivat omistautuneet asialleen. He olivat niitä, jotka olivat sitoutuneet Hellin kukistamiseen. Ongelmia tulisi myöhemmin, niiden vampyyreiden kanssa, jotka nauttivat lainsuojattomuuden tuomasta vapaudesta. Zira hoitaisi ne kuitenkin vasta niiden tullessa ilmi.
Nyt hän silmäili Anaclaudiaa.
”Oliko Dezin kanssa ongelmia, joista minun kuuluisi tietää? Katselin teitä kun keskustelitte. Sinä et näyttänyt järin tyytyväiseltä.”

Blondi pitää edelleen katseensa Valeriassa kun punapää yrittää epätoivoisesti potkia häntä, ainakin siihen asti kunnes myrkky saisi tuon hellittämään, eikä tunnu edes huomaavan pientä rimpuilua allaan.
"Se ei laula tarpeeks..", Blondi mumimee vastaukseksi. Silloin tällöin tulevat kirkaisut olivat toki musiikkia hänen korvilleen, mutta blondi kaipasi enemmän, jatkuvaa kauhua ja paniikkia, taistelua loppuun asti. Ainoastaan ruoka saisi olla tylsä, ruualla ei ollut väliä koska se oli pian ohi. Joskus ruualla ssai leikkiä, mutta useinmiten hän oli kovin nälkäinen jo siinä vaiheessa kun lähti metsästämään, ettei kyennyt hillitsemään itseään voidakseen leikkiä.

Loki siirsi katseensa takaisin punapäähän ja tuon haavoihin. Hän voisi lopettaa naisen tuskat yhdellä liikkeellä, pienellä käden liikkeellä ja se olisi siinä. Sen jälkeen hän voisi tehdä saman miehelle ja sitten hän voisi hoidella Valerian. Panisi tuota niin että tuntuisi. Hän tunsi lievää mustasukkaisuutta miestä kohtaan tuon saamasta huomiosta. Valeria selkeästi nautti miehestä.

"Hmmph, hänellä oli jotain valittamista, enkä lainkaan pitänyt siitä kuinka hän minulle puhuit.", Anaclaudia pitelee käsiään ristittynä rintojensa alla. Hän tarvitsisi lasillisen verta ja siihen päälle jotain vielä astetta vahvempaa. Hän oli hieman huolissaan. Hän ei saanut yhteyttä Alexanderiin, ja se miten Dez oli täältä lähtenyt.. Tuo aikoisi varmana ottaa kurinpidolliset toimet käyttöönsä. Analla ei ollut mitään sitä vastaan että poikaa ojennettiin, kunhan se tehtiin oikeista syistä ja oikealla voimalla. Jos Dez tekisi jotain typerää, tuo saisi maksaa siitä kalliisti. Anaclaudia ei antanut tyhjiä uhkauksia.

Valeria tarkasteli Lokin ilmeitä. Poika näytti tosiaan hieman turhautuneelta siihen, ettei lelu toiminutkaan aivan niin kuin tuo olisi toiminut. Seuraavaksi hän vilkaisi naista, joka oli hieman rauhoittunut kun Loki ei ollut kiinnittyneenä enää tuon valtimoon. Tyttöparassa alkoi olla haavoja jo niin paljon, että tuo todennäköisesti kuolisi saamiinsa vammoihin hetkenä minä hyvänsä. Tuon voimat rupesivat selvästi ehtymään. Pian nainen ei kamppailisi enää Lokin otteita vastaan.
”Haluaisitko ennemmin minut?” Valeria kysyi lopettaen miehen päällä liikkumisen. Tosin mallipoika ei ollut aivan samaa mieltä tästä rakaisusta vaan jatkoi määrätietoista liikehdintäänsä hänen allaan. ”Minä kaipaisin jo hieman rajumpia otteita.”

Zira silmäili Anaclaudiaa miettiväisenä. Hän olisi halunnut tietää enemmän siitä mitä Dez sanoi. Olisi pitänyt kuunnella noiden kahden keskustelua aikaisemmin, mutta ryhmienjaot olivat vieneet hänen huomionsa. Hän tiesi tarkalleen kuinka suojelevaisesti Dez suhtautui pikkuveljeensä. Joten oli oletettavaa, että Dezin kohtaamat ongelmat Alexanderin kanssa liittyivät Jeremiahiin. Mutta se oli vain oletus.
”Liittyikö tähän valitukseen, jollain tapaa Jeremiah”, Zira kysyi. ”Jos haluat, voin yrittää järjestää asioita.”
Jeremiah oli jengille kuollutta painoa veljensä vuoksi. Jos asiat eivät muuttuisi, Ziran puolesta järkevintä olisi potkia poika pihalle. Toisaalta myös Dez lähtisi silloin. Jeremiahille pitäisi keksiä jotain hyödyllistä tekemistä.

Blondi vilkaisee takaisin Valerian suuntaan kuullessaan tuon kysymyksen. Virne kohoaa hänen kasvoilleen ja hän nyökkää. Hän ottaisi Valerian mielellään rajusti näiden kahden ruumiiden yllä.
"Entäs tää?", Hän osoittaa kynsillään allaan olevaa naista. Tahtoisiko Valeria tehdä punapäälle vielä jotain, vai tappaisiko hän naisen jotta siitäkin riesasta päästäisiin. Lokille punapää ei ollut muuta kuin vain lelu, joka oli mennyt rikki eikä toiminut enää. Sillä ei siis myöskään tehnyt enää mitään. Blondi ei perustanut asioiden korjaamisesta, se oli turhaa. Hän etsisi uuden lelun. Ja olihan hänellä tähtäimessä jo pätkä. Ainoa ongelma oli vain miten tuota lähestyisi.

Loki siirtää ajatuksensa takaisin ongelmaan joka oli käsillä. Hänellä ei ollut aikaa miettiä mitä tekisi pätkän kanssa. Nyt hänen piti ratkaista kivuliaasti tykyttävien haarojensa ongelma.

"Liittyi. Sinun ei tarvitse minun vuokseni järjestää mitään, vain jos sillä on jengisi kannalta oleellista merkitystä.", Anaclaudia ei ollut niitä jotka juoksivat muiden helmoihin hakemaan apua ongelmiinsa. Hän oli joutunut tulemaan toimeen ominehyvineen jo niin kauan, ettei hän luultavasti edes osaisi ottaa apua vastaan. Hän ei aikonut olla kenellekkään taakkana, ellei hän itse sitä pyytänyt.

Valeria hymyili Lokille vastaukseksi. Hän nousi pois miehen päältä, joka älähti vastaukseksi.
”Odota hetki kultaseni, niin teen hieman taikojani”, Valeria sanoi juuri ennen kuin teki haavan ranteeseensa hampaidensa avulla. Tummanpunainen plasma lähti virtaamaan sille erityisesti tehdyn uuden kulkureitin kautta. Hän painoi avonaisen haavansa suoraan sängyllä makaavan miehen huulille.
Mallipojalle tilanne valkeni koko todellisuudessaan vasta nyt. Se oli vain hieman liian myöhäistä. Miehellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin juoda. Muuten tuo olisi tukehtunut vieraaseen vereen. Kun Valeria arvioi nopeasti miehen ottaneen tarpeeksi, hän otti ranteensa pois ja katkaisi tuon niskat yhdellä rivakalla liikkeellä. Seuraavaksi oli punapään vuoro.

Valeria hoiteli naisen aivan yhtä nopeasti, jonka jälkeen heillä oli vuoteessa kaksi kuollutta ihmistä. Jonkin ajan kuluttua nuo kaksi olisivat vampyyreita, mutta sitä ennen hänellä ja Lokilla oli hyvää aikaa tehdä sitä, jonka vuoksi tänne oli tullut.
”Tarvitsen lemmikkejä itseäni viihdyttämään, kun sinä lähdet taas omille teillesi.” Valeria painautui Lokin ruumista vasten naisen ruumiin yläpuolella availlen samalla korsettinsa hakasia. Lokin kanssa jokainen vaatekappale oli turhaan tiellä.

”Anteeksi.” Zira painoi katseensa maahan. Hänen kommenttinsa oli selvästi loukannut Anaclaudiaa. Se ei poistanut kuitenkaan sitä tosiasiaa, että Dezin ja Jeremiahin vuoksi olisi tehtävä joitain järjestelyitä. Kuollut paino oli aina turhaa.
”Dez on liian kiinni veljessään, joten jonkinlaisten ratkaisujen tekeminen olisi vain hyväksi jengille. Jeremiah on ollut tähän asti hyödytön. Ei tosin omasta tahdostaan. Pojalla olisi intoa tehdä töitä, mutta isoveli kieltää sen.”
Zira nojautui takaisin työpöytänsä ylle. Ehkä hän voisi liittää Jeremiahin johonkin ryhmään. Hän tiesi tuon sparraavan, jokaisen halukkaan vastustajan kanssa. Eikä ollut aivan täysi poropeukalo. Päinvastoin pikemminkin. Jeremiahista olisi hyötyä, jos tuon saisi kiskottua töihin veljensä suojelevan selän takaa.

Loki irtautuu punapäästä ja vetäytyy hieman kauemmas jotta Valeria saa tehdä rauhassa taikojaan. Hän kuitenkin odottaa malttamattomana vuoroaan saadakseen vihdoin ja viimein laueta. Oli aivan kamalaa kun ruumis kirkui rentoutumista ja laukeamista, mutta ei saanut sitä.
Lopulta hänen vuorosta kuitenkin tuli. Virne levenee blondin kasvoilla kun Valeria vihdoin ja viimein painautuu häntä vasten. Loki riisuu huomaamattaan metallikyntensä ja nostaa sen jälkeen rajut kätensä Valerian rinnoille, ryhtyen hieromaan niitä rajuin ottein. Hän nosti lantiotaan naista vasten, halusi jo upota tuon sisään melkein epätoivoisesti.

Anaclaudia huokaa kuullessaan Ziran anteeksi pyynnön. Niin tosiaan, hänen oli tarkoitus rohkaista uutta johtajaa eikä latistaa tätä siitä että tuo ei ollut aivan maailman kovettama paskiainen, vaan osasi olla vielä ystävällinen. Hän heilauttaa kättään anteeksi pyynnölle kuin sanoakseen olleensa itse väärässä.
"Niinkö tosiaan? Mielenkiintoista.", Erittäin mielenkiintoista tosiaan. Anaclaudia halusi tietää enemmän, hän halusi jotain mitä voisi käyttää tarvittaessa Deziä vastaan. Vai oli tuo kiintynyt veljeensä niin paljon? Mutta kuinka paljon?
"Luuletko että pärjäisit hetken yksiksesi? Jututtaisin mielelläni tätä Jeremiahia.", Jos Alexander kerran oli mieltynyt nuorempaiseen, Anaclaudia halusi selvittää tuosta kaikki faktat.

Valeria parahti kun Loki tarttui omaan brutaaliin, pidättelemättömään tapaansa kiinni hänen rintoihinsa. Hän sai nopeasti vartaloaan kahlitsevan vaatekappaleen pois yltään ja viskasi sen jonnekkin päin huonetta, kiinnittämättä moiseen enempää huomiota. Lokin kova elin puski vasten hänen vatsaansa, kertoen selvästi kipeästä huomionkaipuusta. Käsi liukui heidän väliinsä ja tarttui kiinni tuosta suuremmoisesta kalusta.
”Eiköhän esileikit ole jo leikitty. Vai mitä sanot kultaseni?” Valerian pää taipui taaksepäin niin, että pitkät ruskeat hiukset hivelivät kuolleen naisen kasvoja. ”Olen jo kuuma ja märkä sinua varten, joten miksi emme kävisi suoraan asiaan?”

Zira kohotti katseensa Anaclaudiaan, miettien pitäisikö hänen huolestua. Hän oli tietysti kiitollinen kaikesta saamastaan avusta, mutta ei ollut varma pitäisikö naisen antaa sotkeutua jengin sisäisiin suhteisiin. Tosin nainen tekisi todennäköisesti oman mielensä mukaan, heti kun ehtisi.
”Tuskin minä onnistun tapattamaan kaikkia, jos olen hetken aikaa yksin. Mene vain. Käsittääkseni poika on auttamassa Tedin tukikohdan siistimisessä.”

Dez saapui takaisin varastolle ja oli vähällä saada jonkinlaisen akuutin halvausreaktion tajuttuaan ettei Alexander ollutkaan paikalla. Jeremiahilla oli kaikki niin kuin kuuluikin, mutta blondi oli ottanut hatkat. Hän komensi Jereä jatkamaan töitään, lähteäkseen itse etsimään hänelle annettua suojattia.
Yksi hyvä puoli tässä oli, jos hän itse selviäisi hengissä siihen asti, nyt hän voisi antaa blondille kunnon kurinpalautuksen karkailun vuoksi.

Loki antaa toisen kätensä nousta Valerian kurkulle, sivellen sitä melkein hellästi, ennenkuin ujuttaa kätensä naisen hiskaan ja kiinni tuon hiuksiin. Loki kietoo pitkät hiukset ranteensa ympärille ja kiskaisee rajusti päätä taaemmas, voidakseen näykkiä Valerian kaulaa rajuin ottein. Esileikit oli tosiaan leikitty. Hän piti seksistä Valerian kanssa siksi, että saattoi käyttää naisen kanssa niin paljon voimaa kuin halusi eikä tuo menisi rikki. Ainoa huono puoli oli pelon puuttuminen, mutta väkivaltainen seksi korvasi sen.

Blondi laskee kätensä Valerian rinnalta tuon takamukselle asetuttuaan ensin mukavasti istumaan sääriensä päälle, ja nostaa naista takapuolesta kohti omaa syliään. Oli omalla tavallaan kiihottavaa naida tässä, kahden ruumiin keskellä, veren tuoksu vielä vienosti ilmassa. Kunhan Valeria olisi hänen sylissään, Loki tunkeutuisi omalla, tykyttävällä elimellään tuon sisään niin rajusti kuin vain kykenisi. Hän kaipasi helpotusta niin kovasti.

"En viivy kauaa. Haluan vain selvittää muutaman asian.", Anaclaudia toteaa kuin ei olisikaan kuullut Ziran sanoja jengin tapattamisesta. Hän suuntaa siinä samalla askeleensa ulos huoneesta ja kohti paikkaa jonka uskoi olevan Tedin tuleva tukikohta. Häntä häiritsi sekin seikka, ettei Alexander päästänyt häntä mieleensä, mikä kieli yleensä ongelmista.