Tahra K-18

Hyvänolon tunne levisi nopeasti ja hautasi alleen ne pienetkin hiljaiset varoituskellot jotka olivat soineet hänen päässään hetki sitten. Dante murahti tyytyväisenä kuullessaan kuinka Elliot vaikersi hänen nimeään ääni himoa täynnä hänen kosketuksensa ansiosta. Dante uskaltautui siirtämään kätensä paremmin toisen rintakehälle, niin että pystyi nipistämään Elliotin jäykistyvät nännit etusormiensa ja peukaloidensa väliin, hieroen, nipistellen ja nykien kiusoittelevasti. Hänellä ei ollut pienintäkään käsitystä siitä mitä teki, vaan toimi vain kuten hänen kehonsa neuvoi häntä. Hän oli ollut vain kerran naisen kanssa, ja se oli ollut täydellinen fiasko. Tämä kerta vaikutti paljon lupaavammalta. Dante puski lannettaan Elliotia vasten, yrittäen saada aikaan mahdollisimman paljon kitkaa ja tuntemuksia. Tosin, hänen ei kannattaisi. Dante tunsi olevansa lähellä ja valmis laukemaan hetkenä minä hyvänsä.
"Elliot.. minä.. oletko varma tästä..?", Dante ei olisi halunnut puhua, hän ei halunnut rikkoa tunnelmaa ja lumousta joka oli sulkenut heidät omaan maailmaansa. Mutta hänen oli pakko. Hän ei halunnut käyttää Elliotia hyväkseen, eikä viedä tätä niin pitkälle etteivät he enää voisi katsoa toisiaan silmiin.

Elliot taipui entisestään Danten sylissä tuon ottaessa hänen nänninsä sormiensa väliin. Rintakehä työntyi entistä tiiviimmin toisen miehen taianomaisia sormia vasten. Nyt hänestä tuntui, että koko aurinkokunta vilkkui hänen silmissään. Tunne oli ysinkertaisesti uskomaton. Aivan kuin Danten sormenpäistä olisi siirtynyt hänen ihonsa alle pieniä kipinöitä, jotka poukkoilivat ja räjähtelivät hänen rintakehänsä tietämillä ja ampaisivat sitten täydellä vauhdilla hänen nivusiinsa. Elliotista tuntui siltä kuin hän olisi ollut räjähtämäisillään. Hänen lantionsa liikkui Dantea vasten täysin vaistonvaraisesti, kun hänen kovettunut elimensä kaipasi enemmän. Se tempoi ja nyki hänen sepalustaan vasten.
Elliotin oli pakko painaa päänsä Danten olkapäälle lepäämään hetkeksi kun nautinnossa tuli pieni tauko. Elliotin kädet valuivat alas tuon harteilta. Toinen siirtyi Danten rintakehälle ja toinen hyväili kaulaa. Hän piti silmiään kiinni, kaivaten entistä tiiviimpää läheisyyttä. Neitsyydestään huolimatta, Elliot oli hyvin tietoinen siitä, mitä seksi miesten välillä tarkoitti. Se pelotti häntä hieman.
Sitten Dante puhui. Elliot kuunteli kysymyksen pysyen hetken hiljaa.
”Olen. Mutta...” Elliot epäröi. Hän ei tiennyt mitä hänen pitäisi sanoa. Hän oli kaksikymmentäkaksi vuotias ja täysin kokematon, jos ei omaa kättä otettu lukuun. ”Minä.. En ole ollut ennen kenenkään kanssa.”

Dante jatkoi käsillään kiusoittelua siihenkin saakka kun Elliot painoi päänsä hänen hartiaansa vasten. Dante oli kaivannut toisen huulia takaisin omilleen, tuntui aivan liian tyhjältä kun hänen huulillaan ei ollut tekemistä. Mutta hän ei voinut pakottaa sylissään olevaa pienempää miestä mihinkään. 
Elliotin vastaus saa hänen kätensä kuitenkin pysähtymään. Voisiko hän tehdä tätä? Jos Elliot kerta oli neitsyt, olisiko hän oikea henkilö viemään sen? Entä jos tästä tulisi Elliotille samanlainen kokemus kuin jonka hän itse oli kokenut? Dante tunsi syyllisyyden pistoksen rinnassaan ja liu'utti kätensä ulos toisen paidan alta. Kätensä hän nosti Elliotin hartioille voidakseen työntää toisen hetkeksi hieman irti itsestään, haluten katsoa tuota silmiin.
"Jos me teemme sen.. siitä ei ole paluuta entiseen.. En tiedä onko nytkään.", Dante olisi halunnut olla mielummin hiljaa ja antaa tunnelman viedä. Hänen värkkinsä ainakin kiroili koska hän oli mennyt avaamaan suunsa.
"En ole itsekkään..tehnyt sitä kuin kerran, eikä se ollut juurikaan mainitsemisen arvoinen.. En halua sinulle samaa ensi kokemusta.. Joten, jos et ole täysin varma, lopetetaan tähän.", Viimeiset sanat saivat hänet kiroamaan hiljaa mielessään omaa rehellisyyttään.

Elliot tunsi Danten työntävän häntä pois päin itsestään. Hänen olisi tehnyt mieli sanoa edes jonkinlainen vastalause tähän uuteen järjestelyyn, mutta piti siitä huolimatta suunsa kiinni. Hän katsoi Dantea silmiin ja kuunteli mitä tuolla oli sanottavanaan. Kun miehen sanat tavoittivat Elliotin harmaat aivosolut, hänen silmänsä laajenivat hämmästyksestä. Tuntui oudolta ajatella, että Dante ei ollut kovin paljoa häntä kokeneempi. Dante vaikutti enemmän sellaiselta tyypiltä, jolle olisi voinut helposti kuvitella taustalle useita suhteita, varsinkin naisten kanssa. Moni nasväen edustaja oli varmasti viehtynyt miehen ulkonäöstä ja varmasti tehnyt asiansa selväksi sen suhteen, mitä tuolta halusi. Tuntui oudolta tietää, että vain yksi ihminen oli päässyt Danten sänkyyn asti.
Elliot punastui miettiessään Danten ensimmääistä kertaa. Mistä taas päästiin hänen ensimmäiseen kertaansa, eli tähän hetkeen.
Yrittäen olla välittämättä omien kasvojensa helotuksesta, hän kohotti katseensa takaisin Danten silmiin. ”Minä... Olisin mielelläni sinun kanssasi. Haluaisin tehdä tämän sinun kanssasi, mutta...” Elliot nielaisi. Hän oli vähän aikaa sitten päättänyt yrittää olla vähän vähemmän pelkuri, joten kuinka hän voisi nyt myöntää pelkäävänsä.

Dante pakotti hymyn kasvoilleen. Elliot ei siis ollut valmis, vaikkakin halusi tätä. Dante ei voisi pakottaa toista, eikä edes halunnut tehdä sitä. Hän ei ollut aivan varma, miten se toimisi miesten välillä, mutta hänellä oli melko hyvä arvaus. 
"Mutta et ole siihen valmis, koska pelkäät?", Dante päätti lauseen Elliotin puolesta. Hän olisi halunnut jatkaa ja painaa päälle, ottaa Elliotin tässä toimistonsa pöydällä, vaikka tuo olisi väittänyt vastaan. Dante halusi niin paljon toisen sisälle, halusi niin paljon helpotusta omaan oloonsa, että olisi melkein ollut valmis ottamaan Elliotin väkisin. Hän huokasi kuitenkin väristen ja pidätteli itseään. Tämä olisi huono homma. Hän ei tiennyt, pystyisikö hallitsemaan itseään.
"Lopetetaan tämä tähän.", Dante sanoi pakottaen itsensä vielä hymyilemään. Hän tunsi kipua sanoessaan näin, mutta tunsi sen olevan oikein.

Elliot ei voinut mitään pettyneelle ilmeelleen kun Dante ilmoitti, että he lopettaisivat tähän. Hän painoi päänsä alas peittääkseen ilmiselvän pettymyksensä, sillä mies oli todennäköisesti oikeassa. Elliot ei tiennyt kuinka pitkälle olisi valmis menemään. Todennäköisesti kun hänen rajansa tulisivat vastaan, he kumpikin pettyisivät. Tosin he taisivat pettyä jo nyt.
Tämä ei vaikuttanut kovinkaan hyvältä.
Elliot ei osannut sanoa mitään, eikä hänellä ollut oikeastaan pienintäkään halua nousta ylös Danten sylistä. Toisaalta, hänellä ei tainnut olla enää mitään syytä jäädä siihen, sillä suutelun jatkaminen olisi vain johdattanut heidät takaisin tähän tukalaan tilanteeseen.

Ehkä Dante etsisi työpäivän jälkeen itselleen jonkun toisen helpottamaan oloaan, kun Elliotista ei ollut siihen. Tämä ajatus pälkähti Elliotin päähän täysin tyhjästä, mutta sai aikaan puhtaita pelon väristyksiä.
Dante oli hyvännäköinen nuori mies, jolla ei taatusti ollut vaikeuksia löytää itselleen seuraa niin halutessaan. Chicagossa oli varmasti jonoksi asti sekä miehiä, että naisia, jotka olivat valmiita antamaan tuolle juuri sen mitä Elliot ei pystynyt. Ajatus tuntui murskaavalta, vaikka olikin suurimmaksi osaksi Elliotin oman epävarmuuden aikaansaamaa.

Dantella ei myöskään ollut mitään kiirettä häätää Elliotia sylistään. Hän kietoi kätensä tuon ympärille kun toinen laski päänsä hänen olkapäätään vasten. Hän tunsi selvät väristykset jotka kulkivat Elliotin ruumiissa, eikä voinut mitään sille, että olisi edelleen halunnut jatkaa. Elliotin hiljaisuus tuntui murkaavalta, siltä, että tämä tosiaan loppuisi tähän. Hänen olisi vain pitänyt olla hiljaa ja katsoa mihin asti toinen olisi valmis menemään. Se olisi saattanut loppua lyhyeen, mutta toisaalta, se olisi saattanut tuoda heille molemmille heidän kaipaamaansa helpotusta.
Ja samassa idea pälkähti hänen päähänsä.
"Kuule.. tiedän että tämä on täysin typerä ja sopimaton ehdotus mutta.. Mitä jos.. tiedätkös, helpottaisimme toistemme oloa? Meidän ei tarvitse harrastaa seksiä..", Dante ei tiennyt miten esittäisi ideansa siitä, että he helpottaisivat yhteistuumin toistensa oloa. Oli kuitenkin aivan eri asia käyttää jonkun toisen kättä olonsa helpotukseen, kuin omaansa. Dante ei kuitenkaan löytänyt sanoja tähän, joten hän päätti kokeilla näyttää, mitä tarkoitti. Hitaasti, kuin peläten että Elliot hyppäisi pois hänen sylistään, hän vei kätensä alas Elliotin rintaa pitkin tuon farkkujen etumukselle, ja hieraisi kohoumaan raskaasti peukalollaan.

Elliot sulki silmänsä Danten kietoessa kätensä hänen ympärilleen. Jälleen miehen käsien painoa ja lämpö tuntuivat lohduttavilta. Aivan kuin tuo olisi sanonut hänelle, että heillä olisi aikaa odottaa tai jotain muuta vastaavaa. Ajatus siitä sai Ellioten painautumaan yhä tiiviimmin Danten syliin. Ehkä aika ei tosiaan ollut vielä oikea. Paikka nyt ei ainakaan ollut sitä. Kuka tahansa saattaisi kävellä ovesta sisään minä hetkenä hyvänsä. Eikä Elliotia kiehtonut ajatus ensimmäisestä kerrastaan pikaisena toimistopanona. Ei hän varsinaisesti kaivannut mitään kynttilöitä ja takkatulta, mutta sänky tuntui ainakin vähimmäisvaatimukselta. Dante oli ollut oikeassa keskeyttäessään heidät.
Elliotilla oli vain täysi työ saada ruumiinsa rauhoittumaan.

Danten kysymys sai Elliotin jälleen punastumaan. Sanat saivat hänen vartalonsa kiihtymään, vaikka lähtötilannekaan ei ollut mikään tyyneyden perikuva. Hän ei tiennyt aivan varmasti, mitä Dante tarkoitti, mutta se tuskin tarkoitti pelkkää käsistä kiinni pitelyä.
Seuraavassa hetkessä hän tunsi jo ponnekkaan kosketuksen kalunsa kärjellä. Sillä ei ollut mitään väliä, että välissä oli kerroksia kankaita, Elliotin ruumis taipui Danten sylissä nautinnon voimasta. Huulilta pakeni voimakas vaikerrus ja hän työnsi vaistonvaraisesti lantiotaan kättä vasten. Hän halusi, että Dante jatkaisi, pakottaisi orgasmin esiin hänen ruumiistaan. Samaan aikaan Elliotia pelotti hieman. Entä, jos pelko yltyisi liiaksi ja hän joutuisi keskeyttämään.
Ruumiin halut menivät kuitenkin nopeasti pelkojen edelle. Hän laski kätensä Danten vatsalle ja tunnusteli tuon kahdessa rivissä olevaa selkeää lihaksistoa. ”Okei. Mutta voisitko edetä... Varovaisesti.” Elliot etsi katseellaan toisen silmiä, nähdäkseen edes aavistuksen siitä mitä tuo ajatteli.

Ääni jonka Elliot päästi, oli paljon seksikkäämpi kuin ääni jonka hän oli kuullut unessaan.  Se sai Danten puremaan huultaan ettei hän itse vaikertaisi mielihyvästä. Hän jatkoi Elliotin hyväilyä farkkujen kankaan läpi.
"Totta kai.", Dante kuiskasi ääni käheänä himosta. Hän katsoi kiiluvin silmin Elliotin silmiä, ja hyväili tuota vaativasti. Dante nojautui eteenpäin hitaasti ja painoi huulensa Elliotin kaulalle, samalla, kun ryhtyi hyvin hitaasti hivuttamaan toisella kädellään paidan helmaa päästäkseen taas käsiksi tuon nänniin. Toisella kädellään hän ryhtyi hitaasti avaamaan farkun nappia ja vetoketjuja, hivuttaen hitaasti lopulta Elliotin kovettuneen kalun ulos sitä pitelevistä kankaisista vankiloista. Hän koski siihen varoen, melkein kuin peläten mitä teki.  Toinen käsi löysi tiensä kovettuneelle nännille, ja ryhtyi kiusoittelemaan sitä vaativasti, samalla kun hänen toinen kätensä rohkaistui ja otti kunnolla otteen Elliotin vehkeestä. 
"Sano jos haluat että lopetan..", Dante kähähti vasten Elliotin kaulaa, näykkien ja suudellen tuota hellästi.

Elliot henkäisi nähdessään Danten silmät. Ne näyttivät niin synkiltä ja... Tarvitsevilta. Kovin kauaa hän ei ehtinyt kuitenkaan tutkailla toisen sielunpeilejä, kun tuo jo painoikin huulensa hänen kaulalleen. Nautinnolliset väristykset lähtivät kulkemaan hänen vartalollaan huulten kosketusten saattelemina. Se oli suloista ja sai Elliotin vaikertamaan entisestään. Hän taivutti kaulaansa saadakseen Danten eteen yhä enemmän ihoa. Seuraavaksi tuntemuksia olikin jo aivan liikaa käsiteltäväksi. Danten huulet ja hampaat, tuon sormet herkällä vaaleanpunaisella nännillä ja kaiken huipuksi toiset näppärät sormet Elliotin sepaluksen kimpussa.
Hän tiesi mitä olisi tulossa hyvin pian seuraavaksi kun farkut ja bokserit väistyisivät. Se sai ruumiin jännittymään odotuksesta ja suun voihkimaan hiljaa, kuin hoputtaakseen. Hänen vartalonsa oli tulessa. Dante teki sille parhaillaan ihmeellisiä asioita, joita hän ei ollut kyennyt koskaan edes kuvittelemaan. Elliot vaihtoi hieman asentoaan saadakseen itsensä entistä paremmin Danten käsien alle.
Kun mies sitten tarttui kiinni hänen kovettuneesta elimestään, Elliotin oli pakko lyödä käsi suunsa eteen, vaientaakseen huudahduksen, joka pakeni hänen huuliltaan. Hän ei kestäisi tätä. Tämä tuntui aivan liian hyvältä.

Hänen ajatuksensa kulkivat takkuillen ja epäselvinä, muta hämärästi Elliot muisti myös Danten kaipaavan kosketusta. Niinpä hän lähti liu'uttamaan vatalihaksilla levännyttä kättään alemmas, housujen vyötärölle, jatkaen siitä yhä allemmas. Hän tunnusteli varovaisesti elintä, joka oli anatomisessa mielessä jo niin tuttu, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa vieras. Elliot henkäisi tajutessaan kuinka iso Dante oli. Isompi kuin hän. Sen tajuaminen sai hänen ruumiinsa kouristumaan nautinnosta.

Dante huokaisi raskaasti tuntiessaan kosketuksen haaroillaan. Hän ei olisi voinut unessaankaan nähdä mitään, mikä vetäisi vertoja tälle. Tämä oli paljon parempaa kuin hänen unensa. Elliotin äänet, se miltä tuo tuntui hänen käsiään vasten ja reagoi hänen jokaiseen kosketukseen.. Jo pelkästään nuo asiat olisivat saaneet hänet laukeamaan housuihinsa. Dante kuitenkin pidätteli itseään. Hän kaipasi niin kovasti Elliotin kosketusta. Hän ei kuitenkaan aikoisi hoputtaa toista, vaan Elliot saisi edetä omaan tahtiinsa. Dante painoi huulensa leuan alle, villapaidan reunan yläpuolelle ja siirsi huulensa nyt Elliotin rintakehälle, ottaen toisen, huomioitta jääneen nännin huultensa väliin, näykäten sitä hellästi, ja leikitellen sitten kielellään nipukan ympärillä. Hän ei malttanut odottaa, millaista ääntä Elliot pitäisi lauetessaan. Hän ryhtyi hellästi liikuttelemaan kättään ylös alas Elliotin elimellä, hellästi mutta vaativasti. Hän halusi toki myös nauttia itse, ja jollei Elliot pian tekisi jotain, hän tulisi luultavasti hulluksi. Tai no, hulluhan hän oli jo, kun teki jotain tälläistä ja vieläpä toimistossaan kirkkaassa päivän valossa.

Elliot vaikersi entistä voimakkaammin ja taipui nautinnosta hankalaan asentoon Danten sylissä. Asennolla ei kuitenkaan ollut mitään väliä, kunhan mies ei vain irrottaisi otteitaan hänen nänneistään. Lämmin, jänteävä ja liukas kieli, sekä hampaat tekivät hänet hulluksi, samalla kun rintakehän toisella puolella leikkivät sormet tekivät täysin saman. Elliotin oli pakko purra kämmenselkäänsä, jotta yhä kovempaan tahtiin kuuluvat äännähdykset eivät kantautuisi toimiston ulkopuolelle. Silmänsä hän puristi tiukasti kiinni, yrittäessään käsitellä tuntemuksiaan. Aivan kuin hänen nänneistään olisi kulkenut suora valtatie, nivusiin, jolla nautinnolliset kipunat paahtoivat ilman minkäänlaisia nopeusrajoituksia eteenpäin. Sillä jokaista Danten kielen liikettä seurasi pieni pakottava, kovakourainen tuntemus haaroissa, joka sai Elliotin kalun nytkähtämään sitä hyväilevää kättä vasten. Elliot kaipasi lauekamistaan jo kipeästi. Hän ei kestäisi tätä enää kovin kauaa.
Tämän ajatuksen siivittämänä hän ryhtyi avamaan Danten housujen kiinnityksiä, saadakseen tuon tärkeimmän ruumiinosan sormiensa puristukseen. Hän ei kestäisi, jos Dante ei laukeaisi hänen kanssaan. Lisäksi hän halusi nähdä miehen aivan yhtä holtittomana, kuin millaiseksi hän itsensä tunsi.

Elliotin otteet olivat hieman haproivat, hänen isensä tunteman nautinnon ja puhtaan kokemattomuuden vuoksi, mutta ei mennyt kauaakaan kun hän sai kiedottua sormensa Danten kovan kalun ympärille.
Ainoa vain ettei hän ollut aivan varma siitä mitä nyt kannattaisi tehdä. Itseään oli helppo tyydyttää, mutta Elliot tunsi pientä epävarmuutta sen suhteen mitä tekisi Dantelle. Hän saattoi vain toivoa, että samat liikkeet ja paineen kohdat toimisivat myös tuon kohdalla. Hitasti ja hyvin epävarmasti Elliot lähti liikuttamaan kättään, kuunnellen mahdollisimman tarkkaan miten Dante reagoisi tähän, saadakseen selville mistä toinen piti.

Elliotin päästämät äänet olivat kuin huumetta jotka sekoittivat Danten päätä entistä enemmän. Hän olisi ollut käytännössä katsoen valmis nostamaan toisen pöydälle ja ottamaan siinä vaikka väkisin. Hän kuitenkin malttoi mielensä  ja jatkoi toisen hellää, kiusaavaa hyväilyä sormillaan ja hampaillaan. Vasta kun Elliot tarttui hänen omaan miehuuteensa, Dante älähti kuin sähköiskun saaneena. Hänen suunsa liikkeiden rytmi häiriintyi ja hän  Painoi hetkeksi otsansa Elliotin rintaa vasten ja vetä kiivaasti henkeä. Se tuntui aivan erilaiselta kuin itse tehtynä. Elliotin käsi hänen varrellaan tuntui suorastaan vaativan häntä laukeamaan hetki ja Dante joutui puremaan huultaan ettei olisi huutanut nautinnosta ja lauennut. Hän sai kuitenkin lopulta itsensä kontrolloiduksi, jatkoi hieman nopeampaan tahtiin kädellään joka puristi hellästi Elliotin vartta. 
"Älä..lopeta..", Dante sai henkäistyksi huohotuksensa välistä. Hän halusi Elliotin puristavan häntä kovempaa, nopeammin.. Hän puski lannettaan ylös päin, saadakseen näin toisen liikuttamaan kättään nopeammin.

Elliot huokaisi pienesti pettymyksestä, kun Dante unohti hänen rintakehänsä oman nautintonsa syövereissä. He olivat tosin ylittäneet sen pisteen, jossa nautinnolliset tuntemukset olisivat vähentyneet yhden kosketuksen loputtua. Elliot nauutti suunnattomaksi jo pelkästään Danten käden liikkeistä sillä alueella, jolla oli kaikken eniten merkitystä. Lisäksi miehen äännähdykset korvasivat muut hyväilyt aivan yhtä hyvin.
Rohkaistuneena Elliot tiukensi otettaan Danten kalun varrella ja nopeutti liikkeitään. Hän oli hyväillyt itseään monet kymmenet kerrat, joten tuskin toisen tyydyttäminen erosi siitä kovinkaan paljoa. Hän ryhtyi liikuttelemaan kättään samaan tapaan kuin olisi toivonut itselleen tehtävän samalla kun hänen oma lantionsa liikahteli hienovaraisesti Danten käden ohjaamana.
Samalla hän puri edelleen kämmentään pitääkseen itsensä hiljaa.

Dante ei tiennyt, miten pitkään enää kestäisi ilman laukeamista. Se tuntui sykkivänä kipuna hänen kalunsa varressa, odotti pääsyä vapaaksi ja suorastaan huusi sitä. Dante irroitti vain hetkeksi otteensa Elliotin varrelta, siirsi molemmat kätensä tuon takapuolen alle ja kiskaisi Elliotin lantion lähemmäs omaansa. Sitten hän toi kätensä eteensä, tarttui hellästi Elliotin käteen joka puristi hänen varttaan ja nosti tuon käden pois. Hän tarvitsi tätä, hän tarvitsi jotain muutakin ihokontaktia kuin vain toisen käden. Nyt kun he olivat näin lähekkäin, Dante pystyi kiertämään oman kätensä pitkät sormet molempien heidä varsiensa ympärille. Dante voihkaisi voimakkaasti tunteesta kun heidän kalunsa koskettivat toisiaan. Hän heitti päätään taaemmas tuolinsa selkänojaan vasten ja veti kiivaasti huohottaen henkeä. Sitten hän rupesi liikuttamaan kättään, runkaten heitä molempia nyt saman aikaisesti. Elliotilla olisi vapaat kädet hyväillä itseään jos halusi, tai häntä. Dante ei juurikaan välittänyt. Tämä tunne oli se jota hän kaipasi, ja tarvitsi saadakseen orgasminsa.

Elliot siirtyi kuuliaisesti lähemmäs ja irrotti otteensa Danten elimestä, vaikkakin kummasteli moista hieman. Hän ei ehtinyt kuitenkaan hämmästellä kovin kauaa, sillä Danten sormet kiertyivät heidän molempien ympärilleen. Elliot tarttui molemmin käsin kiinni miehen paidan rinnuksesta ja voihkaisi hurmioituneena uudenlaisesta tuntemuksesta. Hän saattoi tuntea omalla miehisyydellään sen miten Danten kalu sykki ja tempoili lähellä kytevästä orgasmista. Kuuma, herkkä iho toista samanlaista vasten oli jo itsessään uskomatonta, mutta kun siihen yhdistettiin vielä puristus ja vaativa liike, Elliot oli varma, että oli onnistunut sittenkin kuolemaan siihen vampyyrin puremaan.
Tämä oli tosin paljon, paljon parrempaan kuin tunne, jonka vampyyri oli saanut aikaan.
”Dante...” Elliot voihkaisi epätoivoisena, tietämättä oikeastaan mihin vaivaan toisen kutsuminen auttaisi. Nimi kuitenkin purkautui hänen huuliltaan yhtä luonnollisena kuin hengittäminen.
Elliot kumartui alemmas painaakseen omat huulensa ahneina Danten kaulalla. Hän lukitsi huulensa iholle ja imi kevyesti.

Dante älähti nautinnollisesti tuntiessaan huulet kaulallaan. Hän ei kuitenkaan jaksanut keskittyä miettimään omituista tunnetta joka seurasi huulia, vaan keskittyi pumppaamaan heitä molempia rajan yli. Dantella itsellään se ei ainakaan veisi kauaa, hän tiesi olevansa lähellä, hyvinkin lähellä. Ei menisi enää kauaa kun hän laukeasi. 
"Elliot.. pian..", Dante huokaili ja puri sen jälkeen alahuultaan. Hän halusi toisenkin olevan lähellä, ja jos mahdollista, laukeavan hänen kanssaan samaan aikaan. Hän lisäsi hieman puristusta ja vauhtia ja puristi silmänsäkkin kiinni. Hän ei pystynyt keskittymään enää mihinkään muuhun kuin orgasmiin, joka kyti hänen vartensa tyvessä.
Eikä hänen tarvinnut odottaa orgasmiaan kauaa. Vapaa käsi lennähti peittämään huudahduksen, jotta kaikki äänet pysyisivät varmasti näiden seinien sisällä. Hän purkautui voimakkaasti, sotkien vähintäänkin molempien vaatteet. Dante näki silmissään tähtiä ja tunsi maailman heittävän kuperkeikkaa ympärillään. Hänen sydämensä tuntui halkeavan, niin nopeasti se löi. Mutta tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ollut kohtauksesta, tämä oli miellyttävämpi tunne. Tai sitten hän tekisi kuolemaa endorfiinien muuttaessa kaikki tuntemukset taivaallisiksi ja hyviksi.
Lopulta kun orgasmi hellitti, Dante valahti tuolia vasten raskaasti huohottaen, puristaen Elliotia itseään vasten kuin kouristuksen saaneena. Hän ei edes muistanut, missä vaiheessa oli kietonut kätensä tuon ympärille tai laskenut sen pois suunsa edestä.

Elliotin huulien ote kirposi Danten kaulalta, kun tuon käden tahti muuttui entistä nopeammaksi ja vaativammaksi. Hän tukahdutti äännähdyksensä miehen kaulaan ja puristi silmiään kiinni. Samaan aikaan hän puristi Danten paitaa nyrkkeihinsä rystyset valkeina ja työnsi lantiotaan entistä tiiviimmin tuon kättä vasten. Hänen selkänsä kaareutui ja lihakset jännittyivät, hetken kulutta äärimmilleen pingottunut ruumis ei voinut muuta kuin vapista Danten käsien otteessa. Elliot oli aivan orgasmin partaalla. Hänen mielensä oli samaan aikaan tyyni ja sekaisin. Hän saattoi vain odottaa salamaniskua, joka saisi kaiken räjähtämään. Aika tuntui pysähtyvän juuri sillä hetkellä ja se pieni tyyneyden hetki ennen myrskyä tuntui ikuisuudelta.

Kun Elliot sitten laukesi, hän tukahdutti huutonsa Danten ihoon, heittelehtiessään tuon sylissä orgasmin voimasta. Se ei ollut koskaan tuntunut näin hyvältä tai voimakkaalta. Elliotista tuntui kuin se ei loppuisi ikinä. Kyyneleet vierähtivät silmistä poskille, kun hän yritti mukautua niihin kehoa vavisuttaviin nautinnon sykähdyksiin, jotka saivat koko ruumiin kouristumaan.
Kun se oli ohi, Elliot valahti Dantea vasten täysin voipuneena ja rauhkeana. Hänen vartalonsa lihakset ja jänteet herpaantuivat samalla hetkellä, mikä teki hänestä täysin velton. Hän ei jaksanut avata silmiään, saati sitten liikuttaa yhtäkään raajaansa. Hänen keuhkonsa työskentelivät täysillä ja silti hengittäminen tuntui vaivalloiselta. Hän tunsi jotain märkää ja paksua alavatsansa tietämillä, mutta ei juuri nyt jaksanut välittää siitä. Vaikka vampyyrit olisivat juuri tälllä hetkellä hyökänneet sisään Heavenin pilvenpiirtäjään, Elliot ei olisi välittänyt edes siitä. Hän ei jaksanut.

Dante yritti toipua orgasmistaan ja mietti, voisiko se todella kuitenkin olla näin hyvää jonkun muun kanssa. Hän muisti hämärsti ensimmäisen kertansa ja totesi, ettei näitä kahtaa voinut edes verrata keskenään. Tämä oli ollut jotain suurenmoista, juuri sellaista millaiseksi Dante oli sen ajatellutkin fantasioissaan, paitsi vieläkin parempaa. He eivät olleet edes harrastaneet varsinaista seksiä, ja tämä oli silti paljon parempaa kuin hänen ensimmäinen yrityksensä. Hiljakseen hänen hengityksensä rupesi tasaantumaan ja Dante tunsi olonsa täydellisen väsyneeksi, tyhjäksi ja tyydytetyksi. Hitaasti hän nosti kätensä Elliotin selältä tuon takaraivolle, ja hiveli toisen kauniita vaaleita hiuksia hajamielisesti.
"Oletko kunnossa?", Dante ei keksinyt mitään muutakaan sanottavaa, ja samassa häneen iski uudestaan pelko siitä, että Elliot perääntyisi, huutaisi hänelle että hän oli käyttänyt hyväkseen toisen haavoittuvaista tilaa. Dante ei tiennyt, kestäisikö sitä. 

Hän tiedosti hämärästi sotkeneensa heidän vaatteensa, ja mietti haparoiden mistä saisi heille molemmille puhtaat vaatteet. He eivät voisi läteä ulos tämän näköisinä, kumpikaan heistä. Eivätkä he toisaalta voineet jäädä tännekkään ikuisiksi ajoiksi, vaikka juuri nyt se olisi sopinut Dantelle oikein hyvin. 
Eikä hän voinut lakata hymyilemästä. Hän tunsi itsensä ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa onnelliseksi. Ehkä se johtui endorfiineistä, mutta Dante epäili sen johtuvan Elliotista sylissään. Hän olisi antanut mitä vain voidakseen viettää loppu päivän näin.

Elliot lepuutti päätään tyytyväisenä Danten hartiaa vasten, pitäen silmiään kiinni. Luomet tuntuivat painavan tonnin, mutta onneksi hänellä ei ollut edes tarvetta avata niitä. Hänen olonsa ei ollut koskaan ollut näin lähellä täydellistä.
Edes villeimmissä fantasioissaan, hän ei ollut osannut kuvitella seksiä tällaiseksi. Eiväthän he olleet päässeet varsinaisesti itse asiaan. Mutta jos tällainen yksinkertainen intiimi kanssakäymminen oli jo tällaista, Elliot ei osannut edes kuvitella millaista varsinainen seksi olisi. Dante oli ollut uskomaton. Kaikki ne eleet ja kosketukset olivat olleet parempaa kuin mikään muu ja ne äänet, mikään ei voinut huumata paremmin kuin ne. Hän ymmärsi täysin miksi ihmiset touhottivat seksistä.
Elliot käpertyi paremmin Danten syliin ja hieroi päätänsä tuon kaulaa ja hartiaa yhdistävään kaareen. Hän voisi jäädä tähän ikuisuuksiksi. Miehen käsi hänen hiuksillaan vain korosti tätä ajatusta. Hän halusi olla Danten kanssa ikuisesti.

”Olen”, hän vastasi hentoisella, hieman paksulla äänellä Danten kysymykseen. Samalla hän hyväili hellästi miehen rintakehää kädellään, miettien miten toinen saattoi edes kysyä tuollaista. Eikö tuo ollut nähnyt tai kuullut miten hän oli nauttinut? Eikö sen olisi pitänyt olla ilmiselvää, että hän oli paremmassa kuin vain kunnossa.
Hymyillen Elliot painoi kevyen suudelman Danten kaulajänteen vierelle.

Dante värähti suudelmaa kaulallaan ja ynähti tyytyväisenä. Hän arveli, että jos Elliot vielä painautuisi tiiviimmin häntä vasten, ja jatkaisi hänen kaulansa hyväilyä, hän kovettuisi uudestaan, ja tällä kertaa pelkkä käteenveto ei riittäisi tyydyttämään hänen tarpeitaan. Dante oli kuitenkin juuri nyt tyytyväinen tähän. Hän jatkoi Elliotin hiusten silittelyä hajamielisesti samalla kun lepuutti päätään toimistotuolinsa selkänojaan. Hänellä oli edelleen nälkä, hän kaipasi unta ja kuumaa suihkua, mutta niilläkään ei tuntunut olevan suurtaa merkitystä juuri nyt. Kaikki millä oli väliä, oli Elliot hänen sylissään. 
Mutta miten he jatkaisivat tästä eteenpäin? Hän oli varoittanut, tai ainakin yrittänyt, Elliotia siitä, että tämän jälkeen heillä ei olisi paluuta entiseen. Enää he eivät voisi olla pelkkä työnantaja ja -tekijä. Mutta mitä he sitten olivat? Pari he tuskin olisivat pelkästään tämän jäljiltä. Seksikavereita? Ei, Dante ei halunnut mitään sellaista. Lisäksi se tuntui hyväksikäytöltä. Hän halusi olla enemmänkin kuin satunnainen pano, mutta hän ei tiennyt olisiko varma suhteeseenkaan. Lisäksi, ongelmaa tuotti se että he olivat molemmat miehiä. Heidän vanhempansa tuskin tulisivat hyväksymään tälläistä. Ainakaan Danten isä ei hyväksyisi. Hänen täytyisi ottaa itselleen vaimo ja siittää perijä jatkamaan Phoenixien sukua.. 
Toisaalta, miksi hän pilasi hyvää tuultaan miettimällä näin monimutkaisia asioita jo nyt? Eikös hän mennyt asioiden edelle.
Dante avasi suunsa kysyäkseen Elliotin mielipidettä, mutta sulki sitten suunsa. Hänen ei tarvitsisi vaivata Elliotia juuri nyt tälläisillä asioilla. Hän halusi viettää vielä hetken toisen syleilyssä.

Elliot hymyili hiljaa kuullessaan Danten kevyen ynähdyksen, jonka hänen pikku suukkonsa oli saanut aikaan. Se kuulosti ihanalta. Vaikka hän olisikin halunnut kuunnella enemmän tuota ihanaa ääntelyä, ei hänellä ollut energiaa mihinkään. Hän painoi päänsä takaisin sille paikalle, jonka se oli hetki sitten löytänyt ollen täysin tyytyväinen paikkaansa Danten sylissä.
Huonosti nukutun yön ja onnettomuuden jäljet alkoivat näkyä myös Elliotissa uudestaan. Uni hiipi hiljalleen, varkaan taitavuudella, mielen perukoille ja hänen hengityksensa muuttui hitaammaksi, sekä rauhallisemmaksi. Hän yritti laiskasti taistella sitä vastaan, mutta juuri nyt se tuntui mahdottomalta.

Samassa hänen vatsaansa väänsi ja se kurahti kovaan ääneen puhtaasta nälästä. Ääni oli sen verran kova, että Dantekin kuuli sen taatusti.
Tosiaan, heidän oli pitänyt tilata myöhäinen lounas juuri ennen kuin heidän ajatuksensa olivat harhautuneet täysin päinvastaiseen suuntaan fyysisten tarpeiden vuoksi.
Elliot kohottautui varovaisesti ylemmäs Danten sylissä, vaikka pitikin huolen, että heidän ruumiinsa koskettivat toisiaan ainakin suurimmalta osalta kehon pinta-alaa. Nälästä huolimatta, hänellä ei vieläkään ollut mitään kiirettä irrottautua miehestä allaan.
”Nyt me voisimme varmaan tilata sitä ruokaa”, hän sanoi hentoisesti punastuen.

Dante oli jo valmis vaipumaan uneen. Hänellä oli niin rauhallinen ja levollinen olo, ja Elliot lämmitti häntä mukavasti peiton tavoin. Dante ajatteli hämärästi että nousisi lukitsemaan toimistonsa oven, mutta sitten Elliotin vatsa ilmoitti heille, että oli aika vihdoin ja viimein tilata sitä ruokaa.
Hymyillen, ja hyvin väsyneesti Dante suoristi niskansa ja katsahti Elliotiin, leikitellen vielä tuon hiuksilla. "Niin kai sitä voisi. Luuletko että saat tällä kertaa päätettyä, mitä haluat?", Dante virnisti leikkisästi ja kiskaisi boksereitaan niin, että sai vehkeensä piiloon. Hommat oli nyt hoidettu, joten turhaa se olisi esilläkään enää. Samassa Dante onnistui katsomaan kunnolla heidän väliinsä, ja totesi itsekseen irvistäen että he olivat aivan tahmeita molemmat.
"Jostain pitäisi ehkä kehittää puhdasta vaatetta.", Dante ei ollut aivan varma, miten tässä onnistuisi. Hänen pitäisi hommata vaatekaappi toimistoonsa ja sinne varavaatteita, ihan vain tälläisten tilaisuuksien vuoksi. Se tosin kuulosti naurettavalta. Tämä saattoi hyvinkin olla ainutlaatuinen kerta, eikä välttämättä edes toistuisi. Hän ei ainakaan itse ollut lainkaan varma omista tunteistaan, muuta kuin siitä että juuri nyt hänellä oli hyvä olo.

Elliot painoi tyytyväisenä päätään Denten kättä vasten, joka leikitteli hänen niskassaan. Hiusten kosketteleminen sai väristykset kulkemaan pitkin selkärankaa. Se oli hyvin eläväinen muistutus siitä, mitä äsken oli tapahtunut. Nälästään huolimatta Elliotin silmät painuivat raukeina umpeen ja hänen huulensa raottuivat aavistuksen.
Danten leikkimielinen huomautus sai hänet kiskaisemaan päänsä kuitenkin uudelleen suoraan ja kasvot punastumaan rajusti. Viimeisin yritelmä päättää päivän ateriasta oli tosiaan tuonut heidät tähän pisteeseen ja nopeasti Elliotia alkoi nolottaa oma suorasukainen toimintansa. Toisaalta asiat olivat päättyneet melko hyvin. Hän ei ainakaan löytänyt tilanteesta mitään valitettavaa.
”E-e-enköhän.” Hän punastui entisestään kun ääni jäi takeltelemaan jonnekkin kurkun perukoille ja yksinkertaisesta sanasta tuli vaikeasti lausuttava. Hän oli jälleen oma, arka ja ujosteleva itsensä. Aiempi itsevarmuus oli tipotiessään.

Kun Dante alkoi puhumaan puhtaista vaatteista, Elliot vilkaisi alaspäin ja näki kauhukseen heidän aikaansaannoksensa. He olivat kumpikin vaalean tahman peitossa.
”Voi ei”, Elliot ynähti surkeana muistaen samalla miksi seksiä suositeltiin harrastamaan ilman vaatteita. Se oli päässyt autuaasti unohtumaan intohimon huumassa. Hän tunsi tarvetta lähteä kotiin peseytymään ja vaihtamaan vaatteita, sillä tänne toimistoon ei ollut toivoakaan hankkia puhtaita. Ihmiset taatusti tuijottaisivat, jos hän lähtisi töistä moinen ilmiselvä tahra vaatteissan.

Dante nosti kätensä Elliotin niskalta tuon leuan alle ja pakotti nuoremman katsomaan jälleen itseään silmiin. Dante kasvoilla oli rauhallinen, tyyni ilme, joka kuitenkin kertoi että hän oli selvästi ohjaksissa.
"Älä hätäile, minä keksin kyllä jotain.", Dante soi Elliotille hymyn ja painoi pienen, viattoman suukon toisen suupieleen, ennenkuin kumartui sitten tarttumaan puhelimeensa joka oli unohdettuna pöydällä. Hän näppäili puhelinta hetken ennenkuin vei sen korvalleen.
"Marjorie, hei. Minulla olisi sinulle yksi pyyntö. Kyllä, tiedän ettei sinun työpäiväsi ole taktisesti ottaen tänään.. Aivan, kyllä. Tarvisin muutamat puhtaat vaatteet toimistolleni. Kyllä. Ei, ei niinkään väliä. Onnistuin toheloimaan. Kyllä, kahdet vaatteet, kiitos.  Hienoa, nähdään pian, hei hei.", Dante huokaisi ja laski puhelimen käsistään. 
"Noniin, se ongelma on hoidettu. Voimme putsata pahimmat rätillä ja vedellä.", Dante työnsi heidät kauemmas työpöydästään ja katseli sitten Elliotia vielä hetken aikaa. Hän ei olisi millään halunnut päästää toista pois sylistään, mutta nyt ei tainnut enää olla vaihtoehtoja. Hänen kodinhoitajansa toisi heille pian puhtaat vaatteet, ja Marjorie oli tarkka nainen, ja arvaisi kyllä, mistä olisi kysymys tahrat nähdessään.