Rise (K-18)

"Minä en tuomitse, enkä sanonut että poika on mitenkään heikko. Hän on pärjännyt varsin hyvin olosuhteet huomioiden.", Ana jätti sanomatta ääneen sen pienen 'mutta' jatkeen, sillä hän ei halunnut Joshuan pitävän häntä kylmänä ja kyynisenä, naisena joka piti kaikkia muita itseään heikompina. Oli totta että Jeremiah oli mieleltään hyvinkin vahva, mutta liika oli aina liikaa, Anan mielestä. Hän itse ei voinut edes ajatella lyövänsä pillejä pussiin edes väliaikaisesti. Häneltä odotettiin paljon ja hän myös odotti itseltään paljon, ja täytti aina odotukset parhaimpansa mukaan. Ehkä hän oli liian ankara itselleen ja heijasti sitä muihin, mutta se oli korkeintaan alitajuista, jos hän niin teki.
"En myöskään sano, että teemme kuten Dez ja eristämme hänet kaikelta pahalta. Juuri nyt olisi kuitenkin parasta, että hän saa toipua järkytyksistään rauhassa, myös heräämisensä jälkeen, ennenkuin heitämme hänelle niskaan kasan uusia järkytyksiä. Oli hän leimaantumassa tai ei, hän on kiintynyt Alexanderiin hyvin paljon. Ja jos hän saa syyn epäillä olevansa tämän kohtauksen aiheuttajana, hän saattaa hyvinkin murtua uudelleen.", Ana selitti kantaansa ja hieraisi niskaansa. "Totta puhuakseni pojat saisivat molemmat nukkua ainakin viikon, saisimpahan hieman omaa aikaa.", Ana hymähti hieman, vaikkei uskonut pätkääkään saavansa omaa aikaa. Nytkin, hetkenä minä hyvänsä saattaisi tulla jostain ilmoitus jostain ongelmasta, tai joku kaipaisi muuten vain hänen huomiotaan. Ana ei tosin valittanut. Hän oli parhaimmillaan silloin kun sai tehdä, ja paljon.

”Sinä epäilet silti”, Joshua sanoi vieden vihreiden silmiensä katseen takaisin Anaan. Hän ei voinut syyttää Anaclaudiaa siitä, että tuo suhtautui Jeremiahiin tietyllä varauksella. Nainen oli raskaana, joten yksikin hullu vauvan lähellä oli jo liikaa. Kaksi alkoi olemaan jo heitteillejättöä lasta kohtaan. Lisäksi Anaclaudian oli ajateltava myös jenginsä parasta. Toisekseen, tuo oli luultavasti viettänyt liikaa aikaa Lokin seurassa, uskoakseen täydelliseen parannukseen.
”Olen kuitenkin samaa mieltä. Jeremiahia on turha kuormittaa heti uudelleen, kun hän on selvinnyt edellisestä ylikuormituksesta.”
Huomatessaan naisen hieraisevan niskaansa Joshua nousi tuoliltaan sen enempää tulevaa miettimättä ja asteli toisen tuolin taakse. Ehkä hän oli löytämässä sisäisen masokistinsa uudelleen näin vuosituhansien jälkeen asettumalla koko ajan tietentahtoen tulilinjalle. Hän painoi lapiomaiset kämmenensä Anaclaudian harteille ja ryhtyi aukomaan tuon hartiaseudun lihaksia peukaloillaan painaen ja pyöritellen.
”Ja mitähän neiti tekisi sillä kaikella vapaa-ajallaan, jonka saisi kun poikia ei olisi enään vahdittavana? En osaa ajatella sinua neulomassa töppösiä vauvalle tai hieromassa kasvonaamioita naamaasi”, Joshua totesi kevyttä naurua äänessään. ”Tosin, vaahtokylpyyn minä osaan kuvitella sinut hyvinkin eläväisesti. Ei tarvitse edes pinnistellä.”

Anan katse seurasi tarkkaavaisesti Joshuaa kun tuo nousi tuoliltaan, miettien mitä toinen oikein aikoi. Se tosin kävi hyvin pian selväksi. Ana harkitsi hätistävänsä miehen pois, mutta tunne oli aivan liian hyvä jotta hän olisi kyennyt siihen. Hän taivutti päätään ja paljasti niskansa paremmin siirtämällä pitkät hiuksensa pois tieltä. Ehkä häntä ei katsottaisi pahasti, jos hän kerrankin alistuisi osaansa ja hemmoteltavaksi.
"Ensitöikseni kuohisin sinut ja ripustaisin rajoille roikkumaan käsistäsi, ihan vain noin varoitukseksi muille yhtä julkeille miehille kuin sinä.", Ana totesi ääni täynnä selkeää nautintoa siitä, että Joshua availi hänen hartioidensa jumittuneita lihaksia. Anan täytyi myöntää että miehellä oli selvästi taitoa, ja kokemusta senkin edestä, niskojen hieromiseen.
"Toisekseen, vaahtokylvyt eivät ole minun juttuni. Eikä romantiikka liioin, tiedän kyllä mitä sinä ajattelet siellä pääsi sisällä parhaimmillaan.", Hän hymähti hieman.

Joshua hymyili naisen selän takana, kun tuo antoi viimein itselleen luvan nauttia ja rentoutua hieman. Seuratessaan mustien hiusten liukumista selältä etupuolelle ja ihon paljastumista niiden alta, hän ei voinut mitään torahampaidensa pidentymiselle. Eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa, että hänellä olisi ollut nälkä. Keskittäessään huomiotaan paljaasta niskasta tekemisiinsä hän lisäsi hieman pontta liikkeisiinsä ja eteni hiljakseen niskalta harteille, kuunnellen samalla mitä naisella oli sanottavanaan.
”Jotkut naiset pitävät julkeista miehistä”, Joshua totesi pehmeällä, kehräävällä äänellä. Samalla hän kasvatti ympyrää, jonka reunoja pitkin hänen peukalonsa liikkuivat. ”He tosin puhuvat siitä suorasukaisuutena.”
Joshua siirsi kätensä takaisin niskalle jatkaen hierontaansa. ”Väitätkö sinä muka ettet nauti lainkaan siitä, että voit hetken aikaa rentoutua kuumassa vedessä, nauttia tuoksuista ja hiljaisuudesta? Hei, jopa minä nautin vaahtokylvyistä, vaikka olen elänyt sinä aikana jolloin muodissa oli maidossa kylpeminen. Se tosin teki ihosta pehmeän kuin vauvanpylly, mutta jos ei muistanut huuhdella itseään kunnolla, sitä alkoi pian haista happamalta.”

"Väitän. Minulla ei ole aikaa moiselle hölönpölölle.", Ana totesi tiukasti, vaikka hänen äänensä olikin matalampi hänen keskittyessään enimmäkseen nauttimaan. "Ja vaikka olisikin, koen aivan täysin turhana uittaa itseäni useampaa tuntia jossain ihmeen tuoksuissa. Minulla ei ole ollut tarvetta sellaisille turhuuksille moneen sataan vuoteen.", Ana viittasi tällä hieman menneisyyteensä, jolloin oli ollut vielä hieno lady jonka peruselämiseen kuului moiset hömpötykset vähintään joka ilta. Niitä vaadittiin silloin, kuin joutui elämään seurapiireissä. Ana kuitenkin oli aina vihannut niitä, eikä ymmärtänyt mikä niissä oli pointtina. Toki olisi mukavaa aina silloin tällöin viettää hiljainen hetki ihan vain itsekseen kuumassa kylvyssä, mutta hän tuskin osaisi pysyä paikoillaan viittätoista minuuttia kauempaa.
"Ja mitä tulee suorasukaisuuden ja julkean eroon, se on hiuksen ohut.", Ana hymähti. Hänen oli vaikea kuvitella Joshua nautiskelemassa tuoksukylvyistä. Mies ei ulkonäöltään ollut lainkaan sen oloinen että nauttisi moisista..naisellisuuksista.

Joshua pudisteli paheksuvasti päätään itsekseen, aivan kuin nainen olisi päästänyt suustaan pidemmänkin litannian kirosanoja. Samalla hän vaihtoi käsien asentoa, voidakseen pehmittää edessään olevaa niskaa kaikkia sormiaan apunaan käyttäen. Kahdeksan muuta sorme pysyivät siistissä rivissä sivuilla, peukaloiden hieroessa suoraa linjaa edestakaisin hiusrajasta aivan hartioiden alkuun asti.
”Selvä. En siis ehdottele vaahtokylpyjä sinulle enää toiste”, hän sanoi. ”Mikä on sinänsä sääli, koska ne voivat olla hyvin antoisia muullakin tavalla, vaikka ei hiljaisuudesta nauttisikaan, jos osaa valita seuransa oikein.”
Joshuan mielessä kävi pieni kysymys siitä, millä ilveellä nainen oli onnistunut hankkiutumaan raskaaksi, jos kielsi itseltään kaikki huvit.
”Et kuitenkaan vastannut vielä kysymykseeni, vaikka annoitkin minulle varsin mielenkiintoisen mielikuvan itsestäni sinun käsittelyssäsi”, Joshua sanoi ja toivoi, ettei nainen päätyisi toteuttamaan uhkaustaan hänen kuohitsemisestaan. Hän oli nimittäin erittäin kiintynyt lantionseutunsa lisäosiin. ”Miten sinä rentoudut Anaclaudia?”
Joshua siirsi käsiään uudestaan. Tällä kertaa niin, että saattoi lähes vai vihkaa hivellä naisen ihon lävitse piirtyviä solisluita, samalla kun jatkoi peukaloillaan hierontaansa.

Ana ynähti hiljaa tuntiessaan lievää kipua hieronnasta, joka oli kuitenkin juuri sitä oikeaa kipua, joka tarkoitti että lihaksien solmut aikenivat vasten tahtoaan. Se tuntui mukavalta. Hän ei kuitenkaan voinut olla sivuuttamatta ilmeisesti Joshuan kyseilyitä ilman, että tyydyttäisi toisen uteliaisuutta edes hieman.
"Tarkoitat siis, jos ehdin rentoutua. Minä luen, kuntoilen, käyn syömässä. Jos et vielä tiennyt, niin minulla ei juurikaan ole vapaa-aikaa. Jengin johtaminen on jokapäiväistä työtä, varsinkin kun meillä on täällä Losissa myös toinen jengi, joka nauttii kovasti siitä että saa kusta muroihimme.", Hän ei tosiaankaan aikonut vihjata Joshualle harrastavansa seksiä. Hän tiesi, mihin se johtaisi, jos hän nyt päästäisi sen suustaan. Sitä paitsi, hän ei valehdellut. Hän harrasti seksiä vain harvoin nykyään, edellistä kerrasta oli nytkin jo viikko, ja sitä ennen määrä saatettiin laskea useammissa vuosissa. Se ei johtunut siitä etteikö hän olisi halunnut, hän vain oli usein aivan liian uupunut jaksaakseen metsästää itselleen seuraa petiin. Eikä hän myöskään välittänyt vehdata jengiläistensä kanssa.

Anan puheista ei voinut päätellä muuta kuin sen, että hän eli jengilleen ja sen aatteille. Eikä vastaavanlaista omistautumista voinut kuin ihailla. Vastaavanlaisia persoonia oli maailmassa vain vähän. Yleensä, niin vampyyreita kuin ihmisiä, kiinnosti enemmän valta kuin se, mihin kaikkeen hyvään he pystyisivät asemassaan.
Joshua mietti Anaclaudian huomautusta Anubiksen väestä porukkana, joka yritti kusta heidän muroihinsa. Hän ei olisi itse käyttänyt vastaavanlaista ilmaisua, mutta hän ei ollut aloittanutkaan keskustelua. Samalla hän vaihtoi taas otettaan. Tällä kertaa hän tarttui Anan toisesta hartiasta kiinni napakalla otteella ja ryhtyi hieromaan samaa puolta kämmenensä alaosalla. ”Onko sinulle koskaan tullut mieleen se, että voisitte yhdistää voimanne 'sen toisen jengin kanssa, joka nauttii siitä, että saa kusta muroihinne''? Te ajatte kuitenkin samaa asiaa, eli yritätte murtaa ihmisten hirmuvaltaa ja saada vampyyreille paremmat oltavat nykymaailmassa. En sano, että jengit pitäisi yhdistää yhdeksi isoksi porukaksi, mutta eikö yhteistyö helpottaisi kaikkien elämää?”

"Luuletko, etten ole harkinnut asiaa?", Ana hymähti kuivasti. Hän tunsi olleensa jo liian pitkään hemmoteltavana, ja vaikka se tuntuikin edelleen hyvältä, hän alkoi tuntea jonkinlaista syyllisyyttä siitä. "Tähän astiset yrityksemme neuvotella ovat kaatuneet suohon. Lisäksi Anubiksen toimintamallit ovat hieman liian vääriä minun makuuni. Enkä usko että pääsisimme yhteisymmärrykseen heidän kanssaan siitä, kuka johtaa ja miten.", Se olisi saattanut helpottaa monenkin elämää, jos he olisivat yhdistäneet voimansa. Anubis vain teki asiat aivan liian räiskyvästi, ja veti Heavenin porukkaa puoleensa, mikä taas tarkoitti sitä että Heaven myös hengitti hänen jenginsä niskaan.
Ana suoristi hieman ryhtiään ja oikaisi päätään, kääntäen tummien silmiensä katseen Joshuaan. "Eiköhän tämä riitä. Kiitos."

Joshua vastasi Anaclaudian katseeseen, pitäen visusti huolta siitä, että hänen pidentyneet hampaanpa pysyivät tiukasti huulien takana ja merkit alkavasta kiihotuksesta puolestaan pitkän takin helmojen kätköissä. Naisen ihon ja niskan koskettaminen olivat olleet jo itsessään kuin esileikkiä. Kun siihen lisäsi vielä sen miltä tuntui kun nainen rentoutui hänen otteessaan ja lihasten jännitys laukesi hiljalleen, oli ihme ettei hän huohottanut.
”Entä, jos etsisi oikeat tyypit jengin sisältä. Sellaiset, joiden näkemykset olisivat lähempänä Chaosin toimintamalleja. Vallankumous on helppo järjestää, kun kyseessä on niinkin alkeellinen toimintamuoto kuin jengi. Enkä nyt tarkoita pahalla, mutta jopa suurten valtakuntien hallitsijoita, on syösty vallasta. Tuskinpa jengipomojen eliminointi olisi sen vaikeampaa”, Joshua sanoi kiertäessään istumaan tuolille, tällä kertaa naisen vierelle. Hän käänsi istuinta niin, että oli itse kylki sen reunaa päin. Hän nosti säärensä toisen reiden päälle ja nojasi päätään käsivarteensa, tarkastellen Anaclaudiaa vihreillä silmillään. ”Ei tarvittaisi kuin yksi tai kaksi tyyppiä, jotka pääsisivät jäljille ja voisivat järjestää neuvottelut oikeanlaisten vampyyreiden kanssa. Tietysti se veisi oman aikansa, mutta olisi pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Me tiedämme, että niin kuin Chaosissa, kuin myös Anubiksessa jengin jäsenillä on myös vapaa-aikansa. Jos tietää missä jäsenet liikkuvat, on helppo karsia mädät omenat ja lyöttäytyä sellaisten seuraan, jolla on tahtoa ja oikeanlaiset arvot, jotta yhteistyö voisi olla mahdollinen.”

"Hyvä herra, yritättekö te neuvoa minua työssäni?", Ana totesi huvittuneella äänellä ja katsoi miestä kuin tuo olisi ollut säälittävän hölmö romantikko. Hän arvosti Joshuan mielipidettä enemmän kuin myönsi, ja saattoi hyvin olla, ettei hän ollut harkinnut tarpeeksi vakavasti Anubiksen valtaamista ryhtyäkseen kunnollisiin toimiin. Hänellä kun tuppasi olemaan paljon muutakin ajateltavaa, kuin toisen jengin kaappaaminen. Pitkällä tähtäimellä se olisi toki parempi. Ja jos he saisivat Anubiksen johdon kaadettua ja muutettua toimintapoja siellä päässä, Heavenkin saattaisi löysätä otettaan heistä, jos he onnistuisivat pitämään tarpeeksi matalaa profiilia hetken aikaa.
"Olette varsin julkea alainen, hyvä herra. Ensin te ehdottelette pomollenne ties mitä sopimattomuuksia ja käytte vielä käsiksikin, ja nyt ryhdytte neuvomaan häntä työssään. Tämä on jo melkein rangaistava teko.", Ana hymyili kujeilevasti istuessaan jälleen mukavan rennosti tuolillaan. Hän oli rentounut silmin nähden pelkästä hieronnasta, eikä hänen päätäänkään enää jomottanut laisinkaan. Nyt hän voisi käyttää täyttä aivokapasiteettiaan ja suunnitelma Joshuan ehdotuksen mukaista toimintaa. Se voisi olla hyvinkin kannattavaa.

Joshua kasvoille levisi leveääkin leveämpi hymy ja vakaviin silmiin syttyi tuike, kun hän kuunteli Anaclaudian sanoja. Näemmä nainen osasi olla myös rento. Joshua muisti, miten tavatessaan tämän kyseisen jengipomon ensimmäistä kertaa, hän oli ajatellut naista takakireänä tiukkapipona, joka tarvitsisi yhden kunnon panon palauttamaan takaisin maanpinnalle. Hän oli ollut niin väärässä.
Hieronta oli ajanut saman asian.
Ja jos hän lipsauttaisi nämä ajatukset ulos suustaan Anaclaudia mitä todennäköisimmin toteuttaisi uhkauksensa hänen kouhimisestaan ja rajalle ripustamisestaan.
”Otan ilomielin täyden vastuun kaikesta mistä minua syytät. Varsinkin ehdottelusta ja käsiksikäymisestä. Ja voin sanoa nauttineeni niistä aivan liikaa, jotta osaisin katua niitä”, Joshua sanoi teatraalisesti. ”Ja ikävä kyllä, minun pitää tunnustaa, että harkitsen kummankin tekemistä uudelleen. Se tuskin ainakaan lieventää mahdollista tuomiotani.”

Ana ei voinut olla nauramatta ääneen Joshuan sanoille. Koska hänellä oli viimeksi ollut.. hauskaa? Se tuntui oudolta, nauraminen. Se sai hänen vatsalihaksensa supistumaan tavalla jota hän ei meinannut muistaa. Hän nauroi aidosti niin harvoin. Oliko hänen elämänsä ikävää, ottiko hän asiat liian vakavasti vai ympäröivätkö väärät vampyyrit häntä?
"Pitääkää kielenne kurissa jos mielitte pitää sen vielä.", Hän totesi naurunsa päätytyttyä ja pudisti päätään koko tälle sanaleikille. Oli mukavaa vaihtelua viettää tälläistä iltaa, ja jos totta puhuttiin, hän olisi melkein ollut valmis viemään Joshuan omaan makuuhuoneeseensa hetkeksi. Se tuntui oikealta ratkaisulta, mutta eihän hän sitä myöntänyt.
"Și Dacă sunteți în căutarea să nu țineți mâinile, eu recomand să-i țineți-vă. Pedeapsa poate fi într-adevăr o plăcută, dacă îndrăznești să mă sfideze, dragă.", Tällä kertaa puhe tuli sulavalla romanian kielellä, ja Ana hymyili viekkaasti.

Joshua olisi voinut vajota polvilleen Anaclaudian eteen kuullessaan tuon nauravan. Hän ei ollut uskonut, että saisi naisesta esiin tällaisen puolen. Se ei tosin johtunut siitä, etteikö hän olisi luottanut omiin taitoihinsa. Pikemminkin siihen, että nainen oli kovettanut kuorensa niin ettei päästänyt ketään sen lävitse pehmeään ytimeensä.
Naisen jatkaessa ja vaihtaessaan kieltä, miehen silmät tummuivat monella asteella. Sanat tuntuivat hyväilevän hänen miehuuttaan ja uhkauskin sai hänett ainoastaan toivomaan rangaistusta. Hän mietti kuinka pitkäksi aikaa voisi omia Anaclaudian itselleen ilman, että tuon jengi romahtaisi täydellisesti kun, nainen ei suonut sille jatkuvaa huomiotaan.
”Nyt sinä ehdottelet minulle”, Joshua totesi matalalla äänellä suoristatuessaan tuolillaan. Hitot Chaosista. Hitot vampyyrien oikeuksista. Hitot Heavenista ja Hellistä ja kaikesta muustakin. Jengi saisi nyt pärjätä hetken aikaa ilman johtajaa, sillä vähintään seuraavat pari tuntia, tuo olisi noita ihania lanteitaan myöten kiireinen hänen kanssaan.

Joshua nousi seisomaan vain polvistuakseen Anaclaudian eteen lattialle. Hänen kätensä nousivat naista kohti, välittämättä lainkaan äskeisestä neuvosta tai uhkauksesta, jona oli saanut romaniaksi. Toinen siirtyi naiselliselle lantiolle, siirtämään sitä lähemmäs tuolin reunaa ja Joshuan rintakehää, sekä syliä. Toinen puolestaan nousi naisen niskaan ja painoi lujalla, hellällä otteella tuota alas päin kohti hänen huuliaan.
Joshua suuteli Anaclaudiaa jo kolmatta kertaa tämän päivän aikana. Suudelma oli samaan aikaan hellä ja luja, kuten hänen käsiensä otteetkin, mutta nyt siitä kuvastui myös kaikki se himo ja halu, jota hän naista kohtaan tunsi. Hän nuoli naisen huulet auki ja tunkeutui kielellään tuon sisälle, tunnustellen ja kiihdyttäen tuota mukaan.

"Voi olla, dragă.", Ana äänsi viimeisen sanan voimakkaasti murtaen, tieden sen kuulostavan erittäin houkuttelevalta. Hän ei tiennyt miksi ajoi itsensä tälläiseen tilanteeseen. Eikö hän juuri kieltänyt itseään houkuttelemasta miestä sänkyynsä? Vain hetki sitten, hän oli sanonut itselleen ettei yllyttäisi Joshuaa, ja tässä hän nyt leperteli miehelle romaniaksi. Vaikutti siltä että Joshua oli erittäin tuntevainen kielten suhteen, sillä ainakaan toistaiseksi tuo ei ollut kertaakaan kysynyt, mistä hän oikein puhui, vaan tuntui ymmärtävän täysin jokaisen sanan, tai ainakin mitä hän niillä haki takaa.
Ja sitten mies olikin jo hänen edessään aivan kuin aikoisi kosia. Ana seurasi miestä tiiviisti ja ennenstään tummat silmät tummuivat himosta. Käsi hänen lanteillaan sai liekin syttymään hänen sisässään, eikä Ana vastustellut enää lainkaan miehen otteessa. Hän vastasi suudelmaan latinon tulisuudella, laskien miehen ilomielin sisäänsä. Hän päästi oman kielensä mukaan leikkiin, maistellen, kiusoitellen toista omallaan. Joshua maistui hyvälle, kiihottavalle, ja Ana saattoi tuntea sykkivän poltteen alavatsansa tienoilla. Miten yksi suudelma saattoikaan vaikuttaa häneen näin?

Joshua murisi naisen suuta vasten, kun tuo vastasi hänen suudelmaansa. Se sai vain lisää vettä miehen myllyyn. Hän alkoi suutelemaan Anaclaudiaa rauhallisesti, kevyin, pitkin nuolaisuin, joiden tarkoitus oli hämmentää tuota ytimiä myöten, aloittaa jotain, jota kumpikaan heistä ei osaisi lopettaa kesken kaiken. Toisen kielen lipuessa hänen suuhunsa, hän sulki huulensa sen ympärille ja imi kevyesti, vain jatkaakseen sitä, minkä oli hetki sitten keskeyttänyt. Hän jakoi huomiotaan kaikkialle, huulille, kielelle, hampaille ja suun muillekkin sisäpinnoille. Välillä hän näykkäisi kevyesti naisen huulia.
Samalla Joshuan niskalla lepäävä käsi etsiytyi naisen mustiin hiuksiin, jotka olivat lumonneet hänet jo aikaisemmin. Ne tuntuivat paksuilta ja sileiltä hänen kädessään. Tuntui kuin hän ei olisi saanut ahdettua niitä kouraansa riittämiin ja ainoa keino nautti niistä tarpeeksi, oli upottaa sormet mustien suortuvien sekaan.
Toinen käsi tutustui perinpohjaisesti naisen lantion kaariin. Hän hyväili niitä, käyden välillä kyljellä ja vatsalla. Nopeasti hänen sormensa etsityivät paidan alle etsimään sileää, virheetöntä ihoa. Vaatteet olivat kuitenkin tiellä. Ne eivät päästäneet häntä kunnolla niille alueille joille hän olisi halunnut. Niistä oli päästävä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta tämä ei ollut sille oikea paikka. Niinpä hän unohti hetkeksi Anaclaudian hiukset ja tuon ihon, viedäkseen kämmenensä pakaroiden alle. Noustessaan ylös, hän nosti naisen syliinsä, aivan kuin tuo ei olisi painanut mitään, rikkomatta kuitenkaan heidän suudelmaansa.
Joshua piteli naista sylissään, puhuessaan tuon huulia vasten: ”Nyt, erestica saltarest, sinä kerrot minulle missä sinun makuuhuoneesi on, sillä minä en aio lopettaa tätä ennen kuin olen saanut sinut laukemaan, useita kertoja ja laukeamaan itse sinun sisällesi. Senkin mieluiten useita kertoja. Voimme toki hoitaa homman tässä, mutta kaipaisin hieman enemmän yksityisyyttä.”

Ana tunsi kiihtyvänsä sitä enemmän mitä pidempään suudelma kesti. Hän oli aivan valmis ottamaan miehen tässä ja nyt. Hän kohotti toisen kätensä tuon poskelle, hyväillen sitä ennenkuin siirtyi niskalle ja pitkille hiuksille. Ana tunsi sulavansa tässä miehen käsittelyssä, eikä se ollut lainkaan paha tunne. Aika tuntui hidastuneen, ellei täysin pysähtyneen, heidän ympärilleen.
Hiljaa hän voihkaisi vasten Joshuan huulia tuon hyväillessä hänen lantiotaan ja hiuksiaan. Ja sitten hän olikin jo Joshuan sylissä. Hän ei ehtinyt väittää vastaan suudelman jatkuessa edelleen. Miehen sanat puolestaan olisivat voineet jo itsessään saada hänet laukeamaan. Ne kantoivat lupausta sellaisesta seksistä, joka saisi sukat pyörimään kenen tahansa jaloissa. "Käytävän päähän, oikealle, viimeinen ovi.", Ana huohotti sanansa vasten Joshuan huulia, näyttääkseen suunnan selkänsä taakse nostamalla hieman kättään ja osoittamalla peukalollaan. Hän ei malttanut odottaa saavansa miehen sisäänsä. Hän ei voinut lakata kuvittelemasta miltä seksi loppujen lopuksi tuntuisi Joshuan kanssa. Hän kietoi kätensä ja jalkansa miehen ympärille, pyöritellen hiusten suortuvia sormensa ympärille aivan kuin flirttaillen, vaikka siihen tuskin oli enää tarvetta.

Joshuaa ei tarvinnut neuvoa kahta kertaa. Hän pysähtyi vain hetkeksi katsomaan sylissään olevan Anaclaudian flirttailuyritystä ja kohotti kulmaansa. Sen jälkeen hän hymyili ja painoi huulensa uudelleen tuon huulia vasten. ”Sinun ei tarvitse yrittää enää vietellä minua. Olen jo täysin sinun hihnassasi.”
Tämän sanottuaan hän kävi käsiksi Anaclaudian kaulaan. Hän aloitti pitkällä nuolaisulla solisluulta kaulajännettä pitkin melkein leukaan asti ja päätti koko likkeen kevyeeseen näykkäisyyn. Lopulta hänen täytyi pakottaa jalkansa kuljettamaan heidät kummatkin naisen makuuhuoneeseen, koska muuten he eivät pääsisi koskaan petiin asti. Hän liikkui matkan suurimmalta osalta selkä edellä, jotta saattoi säästää kallisarvoisen kantamuksensa ikäviltä kolhuilta ja mustelmilta keskittyessään suurimmaksi osaksi siihen millä kaikilla tavoilla saattoi naisen kaulaa kiusata. Hän nuoli, näykki ja suuteli, vaiihdellen tempoa rajun ja hellän välillä, aina siihen asti kunnes he pääsivät makuuhuoneen suljetun oven taakse.

Joshua laski Anaclaudian hellästi selälleen vuoteelle. Nopeasti hän repi verisen takkinsa pois päältä, ennen kuin nousi sängylle tuon kanssa. Hän asettui polvilleen Ancaludian jalkojen väliin ja ryhtyi levittämään tuon sääriä lantiollaan nojautuessaan tuon ylle. Hän painoi heidät yhteen juuri niistä kohdista, joilla oli merkitystä, vaikertaen tunteen vuoksi. Analle tuskin jäisi epäselväksi kuinka valmis hän tähän kaikkeen oli, kun hänen kova, täysimittainen erektionsa painui tuon ydintä vasten vaativana. Joshua puolestaan painui Anan päälle. Varoen kuitenkin tarkkaan ettei litistäisi toista alleen. Kun nainen oli juuri siinä, missä pitikin, hän otti uudelleen omakseen tuon huulet.
Joshua piti tavattomasti siitä, miltä nainen tuntui hänen allaan. Hän olisi voinut jäädä tähän seuraavaksi sadaksi vuodeksi, ihan vain nautiskelemaan.

"Sitä ei koskaan tiedä, milloin joku muuttaa mielensä. On parempi pitää heidät.. pikkusormen ympärille kiedottuina.", Ana virnisti ja nykäisi kevyesti yhtä rastoista kuin painottaakseen sanojaan. Huokaus pakeni hänen kasvoiltaan Joshuan kiinnittäessä nyt huomion hänen kaulaansa. Jokainen pienikin kosketus hänen kaulallaan sai hänet värähtämään ja kovemmat näykkäykset saivat hänet henkäisemään ja voihkaisemaan nautinnollisesti. Hän puristi nyrkkeihinsä miehen takkia, paljastaen kaulaansa paremmin tuolle saadakseen enemmän.
Anan makuuhuone kuvasti hänen kiireellistä elämäänsä ja sitä, että huone oli se yksi ja ainoa pyhättö, jossa hän saattoi viettää omaa aikaansa. Se oli vain niukasti kalustettu, mutta kaikki tärkeimmät löytyivät kyllä. Hän laski otteensa Joshuan selästä heti kun mies laski hänet vuoteelle. Silmät olivat himosta melkein mustat ja hän tuskin malttoi odottaa varsinaista pääruokaa. Hän levitti rohkeasti jalkansa päästääkseen miehen vapaasti niiden väliin, nostaen lantiotaan viettelevästi miehen lannetta vastaan. Oi jestas hän pystyi jo melkein tuntemaan, kuinka Joshua tunkeutuisi hänen sisäänsä. Ana nosti kätensä miehen selälle ja ujutti ne paidan alle tutkiskelemaan selän lihaksia, piirrellen kevyitä punaisia juovia vastatessaan intohimoisesti ja nälkäisesti suudelmaan.

Joshua murisi tyytyväisenä Anan huulia vasten tuntiessaan kynsien pureutuvan selkänsä ihoon ja piirtävän kovien harjanteiden muotoja. Hyväillessään toisen suuta omallaan, hänpiti painoaan edelleen toisen kätensä ja polvien varassa kun toinen käsi puolestaan lähti vaeltamaan alaspäin. Hän aloitti solisluulta ja lähti liu'uttamaan sitä alemmas, toisen rinnan kautta kyljeltä lantiolle ja siitä maaliin pakaralle, painaen juuri niin kovaa, että nainen taatusti erotti erikseen jokaisen sormen ja kämmenen. Alhaalla hän antoi sormiensa puristua pakaraan ja ohjasi sillä naisen lantiota ylemmäs omaa miehuuttaan vasten. Samalla hän keinutti pienesti omaa alaruumistaan, jolloin erektio pääsi hankautumaan vihjailevasti naisen ydintä vasten.
Hän näykkäisi kevyesti alahuulta ja siirtyi siitä suutelemaan naisen leukaluun teräviä piirteitä, kunnes pääsi korvalle asti. ”En malta odottaa, että pääsen sisääsi ja tunnen kuinka puristut ympärilleni.” Joshua näykkäisi korvanlehteä ja nuoli sen herkkää ympäristöä. ”Olisitko ja valmis ottamaan minut sisääsi?”

Ana puski rintaansa ylemmäs tuntiessaan Joshuan käden liukuvan sen yli, kaivaten enemmän. Hän kuitenkin ynähti tyytyväisenä kun mies nosti hänen lantiotaan ja hieroi jäykkyyttään häntä vasten. Juuri sieltä hän kaipasi kosketusta eniten. Kynnet pureutuivat paremmin toisen selkään hänen kiusoitellessaan tuolla tavalla, ja Ana alkoi jo tuntemaan pientä turhautumista kun toinen ei vieläkään ollut hänen sisässään. Kysymyksen kuullessaan hän kuitenkin avasi silmänsä jotka oli vain hetkeä aiemmin sulkenut voidakseen nauttia paremmin. Hän sai näkökenttäänsä osan hiuksista yllään ja katon, värähtäen näykkäystä korvassaan.
"Julkeaksi mieheksi olette varsinainen herrasmies kysyessänne moista, novio.", Ana suorastaan kehräsi ja taivutti päätään miehelle. "Minä taas ihmettelen, miksi ette ole jo sisälläni.", Hänen äänensä paksuni himosta hetki hetkeltä, ja hän pyöräytti omaa lantiotaan miehen käsittelyssä kertoakseen kuinka valmis oikein oli.

Joshuan huulet taipuivat hymyyn ja hänen rinnastaan kumpusi uusi annos matalaa murinaa Anan sanojen vuoksi. ”Siinä ei ole mitään herramiesmäistä, kun sen kuuleminen sinun huuliltasi saa minut entistä kovemmaksi ja pallini muuttumaan siniseksi laukeamisen tarpeesta”, hän kehräsi naisen korvaan näykkien sitä samalla. ”Mutta malttia aurana. Minä en ole vielä aloittanutkaan ja kun lopetan, et tiedä miten päin olisit, saati mitään tämän maailman menosta.”
Joshua nousi ylös, pois naisen päältä, ihastellen pienen hetken edessään aukeavaa näkymää. Anaclaudia oli uskomattoman eroottinen näky selällään sängyllä, hiukset niitä vangitsevasta lenkistä huolimatta levällään, silmät tummenneina himosta, huulet raollaan. Joshuan katse liukui hyväilyn lailla alemmas tarkastelemaan hetkesi täyteläisiä rintoja, toistaiseksi litteää vatsaa, kaareutuvaa lantiota ja levitettyjä jalkoja. Hän olisi voinut tulla pelkästään katselemalla naista. Anaclaudia tuskin olisi samaa mieltä tästä järjestelystä, eikä hänellä itselläänkään ollut malttia ainoastaan istua ja odottaa. Niinpä hän kiskaisi pois päältään mustan trikoopaitansa ennen kuin laskeutui takaisin alas. Tällä kertaa hänen huulensa koskettivat ensin litteää vatsaa, jatkkaen sillä jo kaulalta tuttuja suudelmiaan ja nuolaisujaan. Kädet asettuivat valmiiksi topin helmalle, työntääkseen sitä pois hänen huuliensa tieltä. Hän jäi hetkeksi paikoilleen pyöräyttääkseen kerran kieltään naisen seksikkäässä navassa ja näykkkäistäkseen sen yläreunaa enen kuin jatkoi matkaansa eteenpäin, pysähtyäkseen vasta kun rintaliivien peittämät kumpareet paljastuivat topin alta. Tyytyväisenä hän pani merkille sen miten raskailta ne näyttivät, vaikka nainen hänen allaan oli selällään ja miten nännit piirtyivät esiin kankaankin lävitse. Muitta mutkitta hän otti toisen rinnoista suuhunsa ja imi nänniä voimakkaasti kankaan lävitse. Toiselle hän soi huomiota kädellään puiristaen ja leipoen sitä varmoin ottein.

Ana nuolaisi huuliaan Joshuan lupauksille. Hän odotti jo nyt kovin paljon tältä tuokiolta, ja jos mies olisi pelkkää puhetta, tuo saisi tuntea sen nahoissaan. Ei nimittäin olisi reilua täyttää hänen päätään tälläisillä lupauksilla ja odotuksilla, ja jättää sitten leikki puoleen tiehen. Hän seurasi Joshuaa kiinnostuneena kun mies kohottui ylös ja laski kätensä päänsä vierelle. Miehen katse tuntui polttavan hänen vartaloonsa reikiä, mikä sai Anan liikahtamaan levottomana. Hän halusi jo kosketuksia, suorastaan vaati niitä katsellaan, järsien alahuultaan Joshuan vain nautiskellessa näkymistä. Pian hänkin sai tosin hetkeksi katseltavaa, kun Joshua riisui paitansa paljastaen hyvin huolletun ja kiihottavan ylävartalonsa. Hän ei tosin ehtinyt nauttia siitä kauaa, kun Joshua jo laskeutuikin alas jatkaakseen huulillaan siitä, mihin he olivat kaulalla jääneet.
Ana huokaisi raskaasti ja painoi päätään tiukemmin tyynyynsä, vatsan noustessa aavistuksen patjasta kohtaamaan paremmin ihon joka niitä hyväili. Oli tavattoman kiihottavaa olla tässä vain rentona, saamassa osakseen näin paljon huomiota, joka oli ajaa hänet hulluksi. Hänen kehonsa suorastaan kirkui ja vaati saada kosketusta myös sieltä kaikkein herkimmästä, ja tarve laueta kasvoi jokaisella suudelmalla. Kuuluva voihkaus karkasi hänen kurkustaan Joshuan siirtyessä lopulta hänen rinnoilleen. Hänen selkänsä kaareutui puskeakseen rintoja paremmin miehen suuta ja kättä vasten. Voi jestas miten hän nauttikaan tästä.
"Juuri noin, novio. Tee minut hulluksi."

Anan anelun kuullessaan Joshua imi hetken aikaa entistä voimakkaammin, ennen kuin irrotti otteensa. ”Käskystä madam.”
Hän käytti tämän pienen keskeytyksen hyväkseen ja riisui naisen yläosattomiin. Selän taakse liukuvalla kädellään hän nosti naisen vartaloa sen verran, että sai topin pois ja avattua rintaliivien hakaset. Rinnat näyttivät suorastaan ponkaisevan ulos kupeistaan, kun niitä ei enää pidätelty. Joshua viskasi vaatekappaleet jonnekkin teille tietymättömille, kiinnittäen suurimman osan huomiostaan eteensä paljastuneeseen ihoon. Hän painoi suunsa sille rinnalle, jota ei ollut äsken näin huomioinut, imeäkseen pyöreäksi helmeksi kovettuneen nännin suuhunsa. Hän piti huulensa ja hampaansa sen ympärillä, samalla kun alkoi piiskaamaan sitä kielellään, muistaen aina aika ajoin imaista sitä voimakkaasti. Toisen rinnan hän puristi kouraansa, hellittääkseen otettaan hetkeksi, tehdäkseen sen sitten uudestaan. Hän hyväili ja hieroi sitä hetken aikaa, aivan rauhassa, kunnes puristi tämän nännin sormiensa väliin ja nykäisi.
Sitten hän vaihtoi suunsa ja kätensä paikkaa. Samalla hän puski lanteitaan Anan jalkoväliä vasten.

Ana olisi voinut kiljaista riemusta saadessaan haluamansa. Hän tyytyi kuitenkin vain parahtamaan nautinnollisesti ja puskemaan rintojaan kovemmin miestä vasten. Samalla hän koukisti polvensa ja asetti kantapäänsä tukevasti patjaan, voikaseen myötäillä omalla lantiollaan Joshuan lantion liikkeitä. Voi kumpa mies olisi jo hänen sisällään! Ana ei tiennyt voivansa laueta pelkästään rintojensa hyväilystä ja kuivapanemisesta, mutta niin siinä vain kävi. Hän yllättyi orgasmiaan itsekkin niin, että huudahti ääneen sen jyskyttäessä koko hänen kehonsa läpi ja saaden hänen selkänsä kouristumaan entistä enemmän. Ana olisi voinut vannoa näkevänsä tähtiä hämärässä huoneessaan.
"Helvetti vieköön, novio.. Sinä tosiaan teet minusta hullun.", Ana huohotti raskaasti jo nyt, orgasmin hellitettyä tulikuumat kyntensä irti hänestä. Hän olisi mielellään kääntänyt asetelman ympäri, satuloinut miehen ja antanut tuolle pienen maistiaisen siitä, mihin hän oikein pystyi. Ainoa vain, ettei hän juuri sillä hetkellä saanut voimaa käsiinsä että olisi voinut toteuttaa suunnitelmansa. Pian, kunhan hän palautuisi..