Highway to hell. K-18

Jack koki uuden järkytyksen lyhyen hetken sisään. Natalie oli viisikymmentäviisi vuotias! Ehkei hänen olisi kuulunut järkyttyä, mutta hän oli juuri paneskellut naaraan kanssa, joka periaatteessa voisi olla hänen äitinsä. Silti tuo ei näyttänyt päivääkään yli parikymppiseltä. Todennäköisesti ihmissusien mittapuulla tuo ei ollut yhtään enempää. Oli se silti pienoinen sokki. Jack mietti mitä hänen äitimuorinsa sanoisi tällaisesta järjestelystä.
Hän pyrki pyyhkimään mielestään tuon ajatuksen ja keskittyi katselemaan Natalien ulkokuorta. Tuo ei tosiaankaan ollut viisikymmentäviisi vuotiaan näköinen. Muutoin hän olisi itse ollut vähintäänkin satavuotias.

Natalien verhotessa vartalonsa t-paidalla, Jack ei voinut muuta kuin mutristaa suutaan. ”Hei, minä katselin sinua. Epäreilua toimintaa.”
Hän kuitenkin levitti kätensä, jotta naaras pääsisi kömpimään hänen syliinsä ja kainaloonsa. Toisen vartalo mukautui täydellisesti häntä vasten.

Natalie kohotti ilkikurisesti toista kulmaansa Jackin valitukselle hänen riisumisestaan.
"Niinkö? Entäs jos mun veli päättää ilmestyä oven taakse, luuleks et se arvostais mun alastomuutta?", Naaras virnisti kiusoitellen pujahtaessaan peiton alle uroksen viereen. Hyde ei arvostaisi lainkaan ajatusta siitä, että hän ylipäätään oli seksuaalisesti aktiivinen. Hyde saisi kyllä hiljakseen ruveta totuttelemaan ajatukseen, sillä Nat ei jaksaisi tälläistä typerää salailua loputtomiin.

Hänen puhelimensa piippasi vastauksen merkiksi, ja tuhahti lukiessaan viestiä. Hän vastasi nopeasti näpytellen ja viskasi sen jälkeen puhelimen yöpöydälleen ja kääntyi Jackin puoleen, kiehnäten itselleen paremman asennon tuon kainalosta. Tässä oli mukavaa ja hyvä olla. Nat tunsi uudestaan unen painavan silmiään, vaikka hän olisikin toisaalta halunnut vielä keskustella uroksen kanssa erilaisista asioista.

Jack kohotti kulmaansa. Jep, isoveljet eivät olleet aina niin suvaitsevaisia mitä tuli pikkusiskojen seksuaalielämään. Mutta jossain vaiheessa pikkusiskoillakin alkaisi olemaan sananvaltaa kyseiseen asiaan. Viisikymmentäviisi vuotta alkoi jo olla siinä hujakoilla, että naaras saattoi päättää omista asioistaan. Ainakin Jackin mittapuulla.
”Minäpä en ole sinun isoveljesi ja henkilökohtaisesti pidän hyvin paljon sinun alastomuudestasi”, Jack sanoi puritaessaan naarasta rintaansa vasten. ”Minun mielestäni vaatteet sinun ylläsi ovat suoranainen pyhäinhäväistys.”
Hän nosti kätensä silitelläkseen Natalien hiuksia.

Samalla Jack mietti uskaltaisiko jäädä tähän kaupunkiin. Edes hetkeksi pidempään. Ei yksin Natalien takia, vaikka naaras olikin yksi helvetin iso plussa kun mietittiin syitä jäädä. Hän kuitenkin mietti asiaa siltä kantilta, että oli viimeiset neljä vuotta yrittänyt saada selvää itsestään, kun olikin yht'äkkiä jotain aivan muuta kuin aikaisemmin. Hän oli törmännyt elämänsä ensimmäiseen ensimmäiseen ihmissuteen itsensä lisäksi. Hänellä oli niin paljon opittavaa, että olisi ollut typerää jättää tilaisuus käyttämättä. Hän oli tähän asti tietänyt tasan tarkkaan mitä teki, miksi ja miten hän itse toimi. Helvetti, hänhän oli joskus osannut kellottaa oman paskalla käymisensäkkin.
Sitten häntä oli purtu ja kaikki oli tempautunut päälaelleen. Jackilla ei ollut enää edes käsitystä siitä, kuka hän itse oli. Nyt hänellä olisi loistava tilaisuus ottaa siitä selvää.
Samalla hän voisi olla Natalien kanssa.

Natalie naurahti uroksen sanoille ja tökkäsi tuota kylkeen. "Älä ole iilhana, veljeni nylkisi meidät molemmat elävältä jos sattuisi tulemaan tänne juuri nyt.", Nat sanoi hymyillen hyväntuulisesti. Tämä oli kai sitä seksin jälkeistä euphoriaa jolloin kaikki tuntui olevan hyvin ja täydellistä. Hänellä oli sängyssään komea uros, alasti vieläpä, työmaalla sujui hyvin eikä mikään muukaan tuntunut voivan mennä pilalle. Lisäksi, pian olisi pitkä viikonloppu. Ehkäpä Jack tahtoisi viettää sen hänen kanssaan? Nat ei uskaltanut ainakaan vielä ottaa asiaa puheeksi, mutta sen ehtisi vielä.

Näihin ajatuksiin hän nukahti, tiiviisti uroksen kylkeen käpertyneenä.

Jack antoi itsensä vajota rauhalliseen uneen, pidellen Natalieta kainalossaan ja silitellen tuon hiuksia. Hän ehti tosin miettiä, oliko tällaiseen turvallisuuten tuudittautuminen niin hyvä idea.

Kun Jack heräsi, ulkona oli edelleen pilkkopimeää. Hänellä ei ollut hajuakaans siitä paljonko kello oli, mutta hän uskalsi arvioida sen olevan jotain kahden ja kolmen välillä aamuyöllä. Niihin aikoihin hän yleensä heräsi. Sekin oli uusi piirre muutoksen jälkeen. Tosin ei kovin suuri, sillä hän oli aina selvinnyt hälyyttävän vähillä yöunilla. Nykyään hän nukkui entistä vähemmän, eikä saanut edes silmäpusseja siitä.
Seuraavasi Jack rupesi tiedostamaan ympäristöään. Hän ei ollut asunnollaan. Lakanat tuntuivat oudoilta ja ilma tuoksui erilaiselta. Lisäksi hän ei ollut yksin. Joku oli kietoutunut kiinni hänen vartaloonsa.
Vasta tässä vaiheessa muistot edellisestä illasta alkoivat tulvimaan hänen päähänsä. Hän muisti Natalien, ravintolan, moottoripyöräajelun ja seksin. Viimeksi mainittua hän tulisi tuskin unohtamaan ihan vähään aikaan. Seuraavaksi uros rupesi miettimään, pitäisikö hänen nousta vai jäädä hetkeksi vielä loikoilemaan vuoteeseen. Hän sipaisi Natalien unen pörröttämiä hiuksia todeten ettei hänellä ollut mikään kiire.

Natalie nukkui aina siihen saakka, kun hänen herätyskellonsa soi puoli neljä aamulla, ja senkin jälkeen hän torkutti aina neljään saakka ennenkuin pakotti itsensä istumaan vuoteen reunalle, haukotellen syvään ja venytellen. Natalie ei tuntunut huomaavan lainkaan, että hänen vuoteessaan oli joku muukin. Naaras ei ollut lainkaan aamuihmisiä, ja tuon aivojen herääminen vaati vähintään kylmän suihkun ja tunnin heräilyaikaa.

Nat nousi hitaasti sängystä silmiään hieraisten. Hän oli pikemminkin unissakävelijä kuin vasta herännyt, eikä varmasti olisi rekisteröinyt Jackin jos tuo olikin päättänyt toivottaa hänelle hyvät huomenet. Nat suuntasi suoraan suihkuun, ja vietettyään noin minuutin kylmän veden alla, hänen aivonsa alkoivat pikkuhiljaa heräämään ja hän saattoi suorittaa peseytymisensä rutiininomaisesti. Kymmenen minuuttia siitä ja Nat laahusti makuuhuoneeseensa pelkkä pyyhe ympärillään, hieman heränneempänä. Naaraan silmät leviävät yllätyksestä kun hän muistaa viime illan tapahtumat, ja nolostumisesta kertova puna kohoaa hänen kasvoilleen.

Jack oli malttanut makoilla sängyssä jopa kolmeen asti, mikä oli hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Hän oli saanut tarkastettua ajan puhelimestaan.
Hän oli hivuttautunut irti itseensä kietoutuneesta Natalieasta ja peitellyt tuon huolellisesti vuoteeseen. Yhden ruumiin muotoisen lämpöpatterin puuttuminen sängystä, ei näyttänyt naarasta juurikaan haittaavan, sillä tuo jatkoi tuhinaansa täysin tyytyväisenä. Jack oli kiskonut jalkaansa housunsa ja päälleen t-paidan, mustat bokserit hän oli suosiolla jättänyt pois, ja suunnannut Natalien keittiöön etsimään tarvikkeita kahvin keittoon. Hän ajatteli odottaa Natalien heräämistä ennen kuin lähtisi käymään kotonaan. Työkalut ja -vaatteet odottivat häntä asunnolla, eikä Jackilla ollut aikomustakaan mennä töihin sen näköisenä kuin olisi ollut illan juhlimassa.
Kahvia keittäessään hän sai oivan tilaisuuden katsella ympärilleen. Rakkaus moottoreihin ja pyöriin näkyi kaikkialla asunnossa, mikä sai Jackin hymyilemään hienoisesti. Odotellessaan oman polttoaineensa valmistumista hän katseli hyllyssä olevia kirjoja. Niitä näkyi nykypäivänä harvemmin, kun otti huomioon teknologian kehityksen ja kaiken sen mitä ihmiset saattoivat ostaa ja ladata verkosta.

Kahvin valmistuttua hän oli etsinyt puhtaan kupin ja istuutunut pöydän ääreen katselemaan ulos ikkunasta ja odottelemaan Natalien heräämistä. Herätyskellon ensimmäisiin ääniin ei itseasiassa mennyt kovinkaan kauaa, mutta se sai hälyyttää monta kertaa, ennen kuin Jack kuuli laahustavaa liikehdintää makuuhuoneesta. Hän kaatoi itselleen toisen kupin kahvia jääden odottamaan vielä hetkeksi keittiön työtasoon nojaillen, toivottaakseen naaraalle hyvää huomenta ennen kuin lähtisi käymään asunnollaan.

Natalien katse lennähti vuodetta kohti. Tyhjä. Olikohan kaikki sittenkin ollut unta? Kahvin tuoksu, joka leijaili hänen sieraimiinsa kertoi kuitenkin aivan muuta. Nat pyörähti ympäri ja asteli keittiöön löytäen Jackin työtasoon nojaamasta. Uros oli aivan niin komea kuin hän oli muistanutkin, eikä Nat ihmetellyt lainkaan miksi oli kutsunut tuon kotiinsa.
"Huomenta.", Hän mumisi edelleen hieman nolostuneena. Nolostuminen johtui lähinnä siitä, ettei Nat ollut tottunut siihen, että kukaan näki hänen aamuista rutiiniaan, zombina laahustamista ja sekaisin olevia hiuksiaan. Hän asteli kahvinkeittimen luokse, yhä pelkässä pyyhkeessään, ja huomasi ilokseen keittimen sisältävän vielä kahvia hänellekkin. Nat kaivoi tottuneesti itselleen kaapista kupin, ja kaatoi itselleen kahvia. Jääkaapista hän lirautti siihen hieman maitoa ja vielä muutama lusikka sokeria ja se oli hänen makuunsa täydellista. Jo yksi siemaus tuntui herättävän häntä.
"Nukuitko hyvin?"

Jackin hyvän huomenen toivotus kuoli kurkunperukoille, heti kättelyssä, kun hän näki pelkkään pyyhkeeseen kietoutuneen Natalien. Muutama aivosolukin taisi kuolla siinä samassa rytäkässä, sillä hän ei voinut muuta kuin tuijottaa kaikkea sitä paljasta ihoa. Kaiken lisäksi naaras vielä punasteli. Jackin mielessä kävi jo, että Natalie kiusasi häntä tahallaan keikistelemällä pelkkä pyyhe päällä, tietän moisen vaikuttavan suoraan uroksen konehuoneessa.
Jack joutui korjaamaan erektion alkunsa asentoa housuissaan.
”Huomenta ruusunen.” Smaragdinvihreät silmät tarkkailivat kiinnostuneena Natalien tekemisiä, uroksen pysyessä muuten paikoillaan. Naaras siis piti moottoripyörien ja huvipuistojen lisäksi makeahkosta maitokahvista. Jack olisi voinut potkaista itseään kun tajusi miettineensä moisen piirteen olevan tyttömäistä ja suloista. Jos sama meno jatkuisi hän rupeaisi varmaan itse pukeutumaan pinkkiin nallepukuun ja jakelemaan namuja lapsille. Ajatuskin puistatti.

”Kuin tukki. Entä sinä?” Hän päätti viimein luopua työtason antamasta tuesta ja astella naaraan luokse. Kahvikuppi toisessa kädessään, hän veti Natalieta lantiosta jälleen itseään vasten. Sille puolelle, jossa hänen huomiota kaipaava pikkuveljensä ei ollut piilossa. Kaikkea kun ei voinut aina saada. Hän kumartui antamaan kevyen suukon Natalien maitokahvin makeuttamille huulille.