Bad day (Kaksinpeli Jilli & Shakur) K-18

Luca kuivaili vielä itseään kylpyhuoneessa kun Ryan lähti jo pukeutuman. Ja kun puhelin soi, hän oli vielä pelkkä pyyhe lantioillaan. "Kyllä kulti.", Luca vastasi ja niiasi Ryanille virnistäen siirtyen keittiöön sitten hellan ääreen pelkässä pyyhkeessään.

Hänellä itsellään työt alkaisivat hieman Ryania myöhemmin, joten hän olisi voinut vielä nukkuakkin, mutta koska hän oli herännyt Ryanin herätyskelloon, miksi hän ei olisi noussut viettämään aikaa rakkaansa kanssa? Luca mietti, kuka mahtoi soittaa tähän aikaan aamusta.

Luca paloi halusta tietää kuka soitti ja millä asialla, mutta osasi kuitenkin pitää kysymyksensä itsellään ja odottaa että Ryan pääsisi puhelimesta. Luca kaivoi lautaset kaapista ja laittoi munat valmiiksi lautasille ja pöytään. Hän laittoi vielä molemmille kupit kahvia valmiiksi. Ryan ei tarvisi tehdä muuta kuin istua alas ja nauttia. Odotellessaan Luca päätti mennä pukeutumaan itsekkin.

Hän kaivoi kaapista samanlaiset valkoiset reisutaskuhousut kuin Ryanilla, muttei pukenut vielä paitaa päälleen. Hän aikoi olla Ryanille silmänruokaa niin pitkään kuin tuo oli kotona. Sitten Luca palasi paidattomana pöytään kultaansa odottamaan.

Ryanin ilme vakavoittui silmissä, kun hän näki soittajan kuvan kännykkänsä näytöllä. Ryan nappasi saman tien elektronisen muistionsa ja asteli olohuoneeseen puhumaan.

”Huomenta sir”, Lucan ei tarvitsisi kuulla keskustelusta mitään muuta kuin nämä kaksi ensimmäistä sanaa ja hän tietäisi heti kuka soittaja oli. Ryan ei puhutellut ketään mutta nimellä sir ja lisäksi Ryanin ääni oli niin jäykkä, että olisi voinut kuvitella hänen nielaisseen rautakangen. Loppu puhelusta koostuikin sitten eri sävyisistä murahduksista. Samalla Ryan kirjoitti elektroninen kynä sauhuten jotain muistiin.

Puhelu kesti kokonaiset kaksikymmentä minuuttia ja kun se viimein loppui, ei olisi ollut vaikeaa kuvitella Ryanin vanhentuneen vuosikymmeniä.

Rennosta hyväntuulisuudesta ei ollut tietoakaan, kun Ryan astui ärtyneenä pöytään ottaen samalla tablettinsa pöydälle eteensä lukeakseen aamun uutiset.

”Olen taas ylitöissä”, Ryan sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen.

Luca huokaisi kuullessaan Ryanin puhuvan ja tietäen soittajan. Hän tökki kananminua lautasellaan ruokahaluttomana. Soitto tähän aikaan aamusta ei koskaan luvannut hyvää. Silti Luca odotti kiltisti paikallaan että Ryan saisi puhelunsa päätökseen ja palaisin pöytään.

Yhä kananmunia tökkien, Luca kohotti katseensa Ryaniin joka vihdoin ja viimein palasi pöytään tablettinsa kanssa, ja tuo näytti..surkealta. Muuta sanaa Luca ei keksinyt toista kuvaamaan. Hän yritti hymyillä lohduttavasti kunnes kuuli jälleen tuomion Ryanin illasta. Ylitöitä..taas. Välillä tuntui siltä, kuin heidät olisi tahallaan yritetty pitää erossa toisistaan. Olihan Ryan toki seuraava von Heavenin pää, ja tältä odotettiin tiettyjä asioita, esimerksi perillistä..

Luca huokasi raskaasti mutta pakotti sitten hymyn kasvoilleen. "Ei se mitään, et sinä sille mitään voi.", Luca yritti kuulostaa lohdulliselta vaikka hänen äänestään ja kasvoiltaan kuulsi pettymys läpi kuin neonkyltti.

Ryan laski tabletin käsistään, hieraisten sitten silmäänsä. Tämä ei ollut mitään herkkua hänelle. Tietysti hän olisi ollut kotona ja viettänyt aikaa Lucan kanssa, jos vain olisi voinut. Asia ei kuitenkaan aina ollut niin yksinkertainen.

Tässä illassa oli kuitenkin pieni toivon pilkahdus.

”Menen hoitamaan viimeiseksi yhden pienen tarkastuskeikan”, Ryan sanoi. ”Se on muutaman kymmenen kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella. Vanha kirkko. Rutiini keikka, pitää hoitaa, mutta mitään oikeaa vaaraa ei pitäisi olla”.

Ryan nosti tiiviin katseensa Lucaan: ”Haluaisitko tulla mukaan?”

Luca nojasi päätään kämmeneensä ja tuijotti hiljaisena lautastaan. Hänen ei sitten millään tehnyt mieli syödä, kun tiesi että joutuisi viettämään jälleen yksinäisen koti-illan. Hän oli toki onnellinen jo pelkästään siitä että sai asua Ryanin kanssa, mutta joskus tuntui että hän asuisi jälleen yksin.

Kun Ryan kertoi hänelle illan suunnitelmistaan Luca kohotti katseensa, ja viimeisen kysymyksen kohdalla tuon kasvoille hiipi tyytyväinen hymy. Eihän hän kieltäytyisi keikasta Ryanin kanssa.
"Jos arvon herralle sopii näin rahvas aseenkantaja, kannan mielelläni peistänne.", Luca virnisti ja iski silmäänsä Ryanille.

Elämästä piti osata nauttia, sen Luca tiesi. Ja piti osata arvostaa niitä pieniä asioita. Luca vain tahtoi aina välillä maustaa elämää pienillä pervouksilla. Tämän aamuinen oli avannut ovet aivan uudenlaiseen nautintofetissiin, johon Luca varmasti jäisi koukkuun, mikäli elämä olisi hänelle suopea.

Ryan purskahti nauruun, jota ei millään meinannut saada loppumaan, kun Luca oli ehittänyt ilmoille kommenttinsa aseenkantajasta.

”Etköhän sinä ole se neito hädässä”, Ryan sanoi pyyhkäistessään naurunkyyneleen silmäkulmastaan.

Hän kulautti kahvinsa alas: ”Tuletko sitten minun työhuoneeseeni, kun olet saanut omat hommasi tehtyä?”

Ryan asteli makuuhuoneeseen pukeutuakseen loppuun ja lähteäkseen töihin. Ennen kuin hän asteli ulos ovesta, hän antoi Lucalle hellän ja pitkän suudelman.

Luca tirskahti mielikuvalle itsestään neidon puvussa. Jostain syystä hän epäili Ryanin jopa tahtovan hänen joskus pukeutuvan naisten vaatteisiin. Ehkä hän joskus yllättäisikin Ryanin, ehkäpä. "Ilmaannun arvon herran kamarille kunhan saan piiantyöni tehtyä.", Luca lirkutteli Ryanille ja niiasi tälle virnistäen.

"Ole kiltisti, Ry, ja ajattele minua.", Luca virnisti. Hän vastasi Ryanin suudelmaan ennenkuin tuo poistui ja palasi sitten itse keittiöön, siivoten heidän aamiaisen jälkensä ja mennen sitten itse pukeutumaan loppuun.



Ilta oli vielä mukavan aurinkoinen kun Luca asteli käytäviä pitkin kohti Ryanin huonetta. Hän oli yrittänyt saada työnsä loppuun ennätysajassa vain päästäkseen rakkaansa luokse nopeammin. Voitte kuvitella, ettei keskittymisestä tullut oikein mitään.

Ovelle saavuttuaan Luca koputti oveen kohteliaasti kuin vain alempiarvoinen työntekijä voi. Julkisilla paikoilla he olivat vain von Heavenin seuraava pää ja tavallinen ja näkymätön työntekijä, eivät pari. Tämä hinta heidän oli maksettava jos tahtoivat olla yhdessä.

”Sisään!” kuului vaimea huudahdus Ryanin työhuoneesta. Siellä mies istui työpöytänsä ääressä, nenä kiinni tietokoneensa ruudussa. Hän näytti lukevan kasaa kaavioita niin keskittyneesti, että olisi voinut luulla, ettei maailmassa olisi sillä hetkellä ketään muuta kuin hän.

”Istu vain”, Ryan viittoi hajamielisesti kohti sohvaa, joka sijaitsi huoneen nurkassa. Äkkiä olisi voinut kuvitella, ettei Ryanilla ollut mitään hajua siitä, kuka hänen huoneeseensa asteli.

Hetken kuluttua miehen huulilta karkasi kovaääninen kirous ja hän nousi pöytänsä äärestä: ”Minun on pakko käydä labrassa. Odota sinä täällä”.

Ryanista ei näkynyt enään kuin pää oven raossa, kun hän soi Lucalle lempeän hymyn: ”Ole kiltisti, äläkä heti riisu housujasi, jos Michelle tulee pyärähtämään tässä”.

Michelle oli Ryanin pitkäsäärinen sihteeri, joka ei tainnut tietää mitä minihametarkoittaa. Michelle pukeutui nimittäin laittoman lyhyisiin hameisiin. Tavallinen minihame kyseisen sihteerikön yllä näyttäisi suorastaan kaavulta.

Luca astui sisään huoneeseen kutsun saatuaan ja seisoi hetken ovella katsellen lähes huvittuneena Ryania. Hän asettui sohvalle mukavasti odottamaan että toinen olisi valmis ja sitten Ryan kirosikin jo ja pyrhälsi kohti ovea.
"Enhän minä, ei tarvitse kuin vain napit avata.", Luca näytti virnistäen kieltään Ryanille ja jäi sohvalle odottamaan.

Jos hän olisi hetero, saattaisi Ryanin sihteeri vielä kiinnostaakkin häntä. Tai no, kyllähän naisetkin omalla tavallaan häntä kiinnostivat, mutta hän ei ikinä suostuisi pettämään Ryania. Luca mietti hetken ja katsoi sitten ympärilleen. Tuskin neiti sihteeri tänne enää tulisi tähän aikaan ja nyökkäsi sitten itselleen. Ryan oli ollut niin kiireinen ettei ollut huomannut Lucan mukanaan kantamaa kassia.

Kun Ryan palaisi, tuota odottaisi oven takana piilossa melkoinen yllätys. Luca oli pukeutunut lyhyeen vekkihameeseen ja merimieskauluksiseen paitaan. Päähänsä mies oli laittanut muutaman pinni pitääkseen aina sojottavaa pehkoaan kurissa. Hameen alla ei tietenkään ollut mitään.

Kahdenkymmenen minuutin kuluttua oven takaa kuului Ryanin ääni. Hän puhui jonkun kanssa, samalla äänet lähestyivät ovea. Toinen ääni kuului selvästi Ryanin sihteerille Michelille. Samassa Ryan avasi oven: ”Minun puolestani voit mennä kotiin Michelle. Minäkin lähden aivan kohta”.

”Hyvää yötä Ryan”, Michelle kujersi.

Oven raosta saattoi nähdä pelkästään Ryanin varjon lankeavan matolle, käytävän kirkkaat valot apunaan.

”Hyvää yötä Michelle”, Ryan sanoi astuessaan huoneeseen. ”Voimme varmaan lähteä”.

Viimeset sanansa Ryan oli osoittanut Lucalle, mutta huomatessaan poikaystävänsä, Ryanilla oli mielessään kaikkea muuta kuin kentälle lähtö.

Luca piileskeli oven takana varmuuden vuoksi, ja kuullessaan lähestyvä askeleet, ei vain yhdet vaan kahdet, tämä alkoi jo pelätä paljastuvansa. Hän kuuli sihteerin äänen oven takaa, ja huokaisi helpotuksesta kuullessaan Ryanin lähettävän tuon kotiinsa. Hänen sydämensä oli hetken aikaa ehtinyt laukata villisti, kun ajatus kiinnijäämisestä näissä kuteissa kävi miehen mielessä.

Kun Ryan oli turvallisesti astunut huoneeseen ja lähettänyt sihteerinsä pois, Luca astui esiin oven takaa ja sulki oven ja lukitsi sen. Hän virnisti pienesti Ryanille ja astui lähemmäs tuota. "Olen huomannut miten katsotte minua, herra.", Luca kujersi muka kainosti samalla kun painoi vartalosa kiinni Ryanin vartaloon.

"Onkohan hyvällä herralla hetki aikaa ennen kuin tämä jatkaa töitänsä?", Lucan sirot, pitkät sormet silittelivät Ryanin rintaa ja siiryitäv hiljakseen alaspäin, kuitenkin jääden kiusoittelevasti vyön kohdalle. Luca kumartui lähemmäs ja nuolaisi Ryanin kaulaa pitkällä vedolla.

"Taidat pitää tästä, Ry?", Luca kuiskasi käheästi toisen korvaan, käden vihdoin laskeutuessa vyöltä alemmas suoraan Ryanin pullottavalle etumukselle, alkaen hieroa toista housujen kankaan läpi.

Ryan oli kuin puulla päähän lyöty. Hän ei aivan ymmärtänyt, miksi hänen poikaystävänsä oli yht'äkkiä vekkihameessa ja näytti aivan koulutytöltä. Nopeasti Lucan ajatukset selvisivät kuitenkin Ryanillekkin. Hänen jalkovälinsä oli kuitenkin päätä nopeampi. Hänen housuissaan pullotti jo ankarasti.

Nopeasti Ryan kuitenkin perääntyi Lucasta ja asteli sohvalle istumaan, viittoen Lucaa istumaan syliinsä.

Ryanilla olisi voinut hyvinkin valua kuola suupielistään, kun hän katseli Lucaa hamessa. Ryan alkoi epäillä suunnattomasti mielenterveyttään, kun vekkihame ja pari pinniä saivat hänen vehkeensä seisomaan kovemmin kuin koskaan.

Luca antoi Ryanin rauhassa peruuttaa sohvalle ja asteli sitten lanteet keikkuen toisen luokse, asettuen hajareisin miehen syliin istumaan. Hän nosti molemmat kätensä Ryanin kasvoille ja painoi hellästi toisen päätä taaemmas, samalla painaen huulensa vasten Ryanin huulia, suudelman ollessa intohimoinen ja kovakourainen. Näytti siltä kuin aamuinen aktiviteetti olisi jättänyt Lucan haluamaan lisää..kovakouraisuutta.

Lucan toinen käsi lähti laskemaan poskelta hitaasti alas, hivellen ja kutitellen Ryanin rintaa matkalla alas toisen vyölle, Lucan näppärien sormien nopeasti avatessa Ryanin housut. Ei ollut vaikea huomata ettei Lucalla ollut hameensa alla mitään, niin selvästi hameenhelma pullotti.

Koulutyttöasuisen miehen käsi alkoi hitaasti ujuttautua Ryanin boksereiden sisälle. Viimeistään tässä vaiheessa luulisi olevan Ryanille jo selvää mitä Luca tahtoi. Hänen kätensä puristui hellästi Ryanin kalun ympärille, alkaen hitaasti tehdä kiusaavia liikkeitä.

Koko sen ajan Luca katsoi intensiivisesti Ryania silmiin, lähes räpyttämättä.

Ryan huokaisi jo nautinnollisesti, kun toinen mies suuteli häntä. Ei ollut vaikea muistaa mitä aamulla oli tapahtunut ja Lucan uudenlainen käytös vain lisäsi vettä Ryanin myllyyn. Hänellä itsellään oli kyllä aivan toisenlaiset ajatukset. Hän ei olisi välttämättä halunnut samanlaista rajua yhteenottoa kuin aamulla. Ryan olisi halunnut korvata aamuisen kiireen nyt, mutta Lucalla taisi olla muuta mielessä.

Nauttiessaan poikaystävänsä käsittelystä, Ryanin kädet lähtivät harhailemaan Lucan hameen alle. Silloin hän onnistui saamaan käteensä tämän täydellisen pakaran. Samalla kun Ryan puristeli Lucaa pakaroista hän piti silmiään kiinni ja nojasi päätään edelleen taaksepäin. Nyt hän voisi hetken nauttia, ennen töiden jatkamista.

Vaikka Luca koulutytön asussaan sai Ryanin jo kiimasta sekaisin se ajatus siitä, että he harrastivat seksiä hänen omassa toimistossaan, sai Ryanin kalun nousemaan entistä kovemmin pystyyn.

Luca jatkoi "eroottista hierontaansa" yhä hitaasti ja kiusaavasti. Hän oli todellakin alkanut nauttia hieman rajuudesta, mutta hän etenisi kuitenkin Ryanin tahtiin, ainakin jonkin verran. Olihan Ryan kuitenkin se, joka lopulta määräisi tahdin. Luca painoi huulensa Ryanin kaulalle, näykäten ja imien, varoen kuitenkin tekemästä fritsua paikalle josta sen voisi nähdä. Hänellä itsellään olevat piene ruhjeet pystyi selittämään jo pelkästään Lucan "pahis" ulkonäöllä. Hän näytti juuri siltä tyypiltä joka joutui aina hankaluuksiin.

Kun Ryanin käsi löysi hänen paljaan pakaransa, Luca värähti kosketuksesta. Hän huokaisi hiljaa voihkaisten aivan Ryanin korvan vieressä. Hän uskoi oman äänensä kiihottavan Ryania vielä enemmän, mikäli se nyt oli enää mahdollista, päätellen tuon miehuuden jäykkyydestä.

"Tänään saat tehdä aivan mitä haluat, Ry.", Luca kuiskasi toisen miehen korvaan, näykäten tämän korvanlehteä kiusoittelevasti, runkkaavan käden vauhdin alkaessa pikku hiljaa nopeutua.

Ryan henkäisi, kun tunsi Lucan hengityksen ihollaan. Jo pelkästään toisen läheisyys tuntui taivaalliselta. Samalla, kun Ryan hieroi Lucan pakaroita, hän antoi sormensa upota silloin tällöin Lucan pakaroiden väliin.

Ryanin hengitys alkoi muuttua hiljalleen huohotukseksi. Lucan käsi oli todella taitava. Kaiken lisäksi Ryanin kaulua ja korva tuntuivat juuri silloin oikein eritys herkiltä.

Varovasti Ryan nosti päätään ja kuiskasi Lucan korvaan: ”Mitä jos sinä olisit tänä iltana minun... Lutkani...” Ryan punastui, koska hänestä tuntui, ettei sana lutka sopinut tähän yhtälöön ollenkaan. Tai oikeastaan kyseinen sana ei vain sopinut Ryanin omaan suuhun.

”Näytä mihin pystyt, niin minä saatan palkita sinut”, Ryan kuiskasi, kun oli saanut itsensä koottua uudelleen omien sanojensa vuoksi.

Luca hymähti pienesti Ryanin sanoille ja vielä enemmän häntä hymyilytti toisen punastuminen. Hän näykkäsi Ryanin korvanlehteä uudestaan, lipaisten sitä vielä kielellään.
"Otan haasteen vastaan.", Hän kuiskasi vielä, ennenkuin nousi toisen sylistä, vaikkei hän olisikaan halunnut olla missään muualla niin paljon kuin Ryanin sylissä.

Hän laskeutui lattialle polvilleen, ja työnsi käsillään Ryanin jalat eroon toisistaan jotta ylettyisi kunnolla. Hänen kätensä sivelivät hetken kiusoittelevasti Ryanin koko kehoa kunnes laskeutuivat takaisin Ryanin vyötärölle ja siitä tuon kalulle. Luca nuolaisi kielenkärjellään vartta pitkin alhaalta ylös tuon kalua, ennenkuin otti koko komeuden suuhunsa.

Hänen suunsa oli taitava, mutta vielä taitavampi oli hänen kielensä. Luca olikin muutaman kerran hankkivansa kielilävistyksen tämän kyseisen nautinnon lisäämiseksi, muttei ollut vielä muistanut puhua asiasta Ryanin kanssa. Hänen kätensä auttoi rytmittämään suihinottoa, ja hänen kielensä teki taikojansa. Ehkä hän todellakin vielä joskus saisi ajettua Ryanin hulluksi tekniikoillaan.

Ryanin hengitys muuttui raskaaksi huohotukseksi ja siitä taas kuuluvaksi voihkinnaksi. Hän piti silmänsä edelleen suljettuina. Luca näytti todella kiihottavalta siinä hänen jalkojensa välissä. Ryan olisi voinut laueta hetkessä miehen suuhun. Itse sitä huomaamattaan hän alkoi työntää lantiotaan Lucan suuta vasten, saadakseen kalunsa syvemmälle toisen miehen suuhun.

Kun sekään ei tuntunut riittävän Ryan tarttui Lucan hiuksiin ja painoi tämän päätä alemmas.

Luca oli mielissään kuullessaan kumppaninsa voimistuvan voihkinnan. Ja vaikka hän hallitsikin asiansa hyvin, oli mies kuitenkin vähällä tukehtua, ennenkuin sai Ryanin rytmistä kiinni. Mistään tuota tukehtumista ei onneksi huomannut, sillä Luca oli saanut refleksinsä nopeasti hallintaan. Vai että piti hänen kultansa tälläisestä. Luca virnisti mielessään.

Vaikka Ryan miten olisi nyt alkanut rukoilemaan Lucaa lopettamaan, hän ei suostuisi. Hän aikoisi antaa Ryanin kerrankin tulla hänen suuhunsa. Sen jälkeen jos miehessä riitti vielä puhtia, tuo voisi antaa hänelle hänen "palkintonsa". Ajatus kiihotti Lucaa, sillä hän ei tarkalleen tiennyt mitä kaikkea Ryanin mieli pystyi keksimään. Luca vei toisen kätensä omalle miehuudelleen, alkaen tyydyttämään myös hitaasti itseään, ei liikaa jottei hän tulisi, mutta vähän.

Ryan tunsi jumalaisen paineen kasaantuvan haaroihinsa. Luca oli todella taitava, sitä ei käynyt kieltäminen. Ryan tunsi olevansa miehen käsissä kuin sulaa, kyymaa, sykkivää vahaa.

Samassa Ryan tunsi huippunsa lähenevän.

”Luca...” Ryan huohotti miehen nimen. ”Minä...”

Samassa, ilman minkäänlaista varoitusta Ryan laukesi. Orgasmi oli niin voimallinen, että Ryanin koko ruumis taipui kaarelle. Tahtomattaan, hän taisi työntää kaluaan syvemmälle Lucan suuhun. Tukahtunut huuto karkasi hänen huuliltaan, vaikka tuo olikin yrittänyt pidätellä sitä.

Luca jatkoi nopeammin aina siihen saakka kunnes Ryan laukesi. Yökkäysrefleksi yritti saada häntä sylkemään kaiken ulos, mutta Luca piti päänsä ja sai kuin saikin niellyksi kaiken.

Hymyillen Luca nojautui taaemmas ja katsoi Ryania, pyyhkien suupielistään vielä viimeisetkin rippeet, jotka sitten nuoli pois sormistaan. Ei se ollutkaan maistunut niin pahalle kuin hän oli kuvitellut. Nyt hänen täytyisi vain odottaa hetki että Ryan toipuisi.

Hänen haarojansa pakotti tosin jo kovasti. Huomaamatta kunnolla itsekkään, Luca vei kätensä hameen helmalle ja puristi sitä rystyset valkoisina, kuin hän olisi yrittänyt peittää jo kilometrien päähän näkyvän seisokkinsa.

Ryanilla meni hetki saada päänsä selkeytymään. Hänestä tuntui siltä, ettei varmaan vielä muutamaan päivään tajuaisi tapahtunutta. Vasta hetki sitten hän oli ollut hautautuneena töihin ja nyt hän puolittain makasi huohottamassa työhuoneensa sohvalla, kun hänen poikaystävänsä oli ottanut häneltä suihin.

Virnistys levisi lopulta hänen huulilleen. Hän sai juuri idean toisen tyydyttämiseen.

”Luca, ota paitasi pois ja tule tänne”, Ryan sanoi taputtaen hymyillen polveaan.

Luca vilkaisi Ryanin suuntaan tuon äänen kuullessaan ja nyökkäsi sitten. Hän riisui merimieskauluksisen paitansa ja nousi ylös, nyt yllään enää pelkkä vekkihame. Hän nousi Ryanin syliin ja katsoi tuota lähes anovasti.

Mitä ikinä Ryan olikaan hänen varalleen keksinyt, Luca halusi sitä ja kovasti. Hänen ruumiinsa suorastaan kiljui tyydytystä. Olihan ämä vähän hullua, jos joku sattuisi tulemaan sisään, vaikka Luca tiesikin lukinneensa oven, hän silti pelkäsi. Mutta se olikin osa tätä leikkiä.

Jännitys ja pelko kiinni jäämisestä vain lisäsivät hänen himoaan. Luca ei tiennyt mitä Ryan oli hänelle keksinyt, mutta mietti pystyisikö pitämään äänensä hiljaisena.

Ryan painoi huulensa kiinni Lucan huuliin. Samalla Ryan hyväili miehen vartaloa kauttaaltaan käsillään. Hän kävi läpi selän, pakarat, niskan, hiukset, rintakehän, vatsan, reidet... Hän kävi Lucan kehon lävitse sentti sentillä. Viimeiseksi hän hipaisi muutaman kerran Lucan paisunutta elintä, mutta ei ottanut siitä kunnolla kiinni. Ryanin tarkoitus oli kiusata Lucaa hetken aikaa, ennen kuin ryhtyisi tosi toimiin.

Kun Ryan uskoi Lucan saaneen kiusoittelusta tarpeeksi vähäksi aikaa. Ryan nosti Lucan syliinsä ja vei hänet istumaan omalle toimistotuolilleen. Sitten Ryan asteli vaatekaapille, joka hänellä oli huoneessaan. Siellä hänellä oli muutama puku, jota saattoi käyttää edustustilanteissa. Hän nappasi kolme solmiota kaapista ja asteli sitten Lucan luo. Ryan sitoi Lucan kädet tämän selän taakse kiinni tuoliin, jotta tämä ei voisi liikuttaa käsiään ollenkaan. Seuraavaksi hän sitoi kahdella muulla solmiolla Lucan jalat tuoliin ja varmisti, että ne pysyivät varmasti harallaan.

Seuraavaksi Ryan laskeutui Lucan haaroihin ja ahmaisi tämän kovettuneen elimen suuhunsa. Hän antaisi toiselle samalla mitalla kuin tämä oli antanut hänelle hetki sitten.

Hyväily tuntui taivaalliselta. Jokainen pieni kosketus sai Lucan värähtämään ja huokaisemaan nautinnosta. Hän nosti kätensä Ryanin kaulalle ja piti ne siinä, sormeillen toisen hiuksia. Kun Ryan kosketti hänen miehuuttaan, hän voihkaisi hiljaa, puristaen silmänsä kiinni.

Luca tarttui lähes säikähtäen kiinni Ryaniin tuon nostaessa hänet ylös sylissään ja jäi kummissaan istumaan toimistotuolille sillä aikaa kun hänen rakkaimpansa asteli vaatekaapille. Vasta kun Ryan tuli takaisin mukanaan kolme solmiota, Luca arvasi.

Hän antoi Ryanin sitoa hänet, ja jo pelkästään se sai miehen huokailemaan ja tärisemään innostuksesta. Hänen elimensä sykki ja tuntui räjähtävän jos ei pian saisi helpotusta. Luca oli kasvoiltaan punainen kuin paloauto, ja kun Ryan alkoi tyydyttää häntä suullaan, Lucalla oli suuria vaikeuksia pitää äänensä mahdollisimman hiljaisena. Hän turvautui alahuulensa puremiseen, joka vaimensi hänen voihkintaansa hieman. Luca riiputti päätään ja puristi silmiään kiinni. Ryan ei itsekkään ollut mikään huono.