Verivala (Jilli&Shakke K-18 S/M)

Valeria hymyili tyytyväisenä nähdessään ja ennen kaikkea tuntiessaan kädessään Lokin reaktion. ”Taidat pitää tästä muruseni?” Valeria kuiskasi. Naisen kasvot olivat juuri silloin melkein kiinni Lokin kasvoissa. Jos hän olisi hengittänyt, mies olisi tuntenut sen aavistuksen kosteina ja lämpiminä henkäyksinä kasvoillaan. Valeria nuolaisi aavistuksen huuliaan, ennen kuin suuteli miestä. Suudelma oli ennen kaikkea väkivaltainen ja täynnä pidättelemätöntä himoa. Valeria käytti taitavasti sekä hampaitaan ja kieltään.
Hetken kuluttua hän perääntyi, hymyillen. ”Meille tulee kivaa muru.”

Valeria piti tilanteesta. Häntä kiihotti valtavasti olla niskan päällä. Hänellä ei ollut hajuakaan mistä se tuli, mutta vallantunne tuntui hyvältä. Erityisen hyvältä teki nähdä mies kahlittuna ja voimattomana. Valeria oli elänyt tarpeeksi kauan nähdäkseen miten miehet kohtelivat naisia. Naiset olivat olleet kautta aikojen esineitä. Nyt oli ainakin yhden miehen vuoro kokea jotain sen suuntaista.
Tietysti olisi ollut vain helpompaa koukuttaa Loki vereen ja antaa luonnon hoitaa loput, mutta mitä iloa työssä sitten olisi ollut.

Valeria rupesi hieromaan Lokin etumusta hymy huulillaan. Liike oli hidasta ja kiusoittelevaa. Sillojn tällöin hän puristi niin, että ainakin ihmismies olisi älähtänyt ja kouristanut kivusta. Vampyyrille siitä tuskin oli varsinaista haittaa. Se tosin saattoi sattua.
Sandra ja Melody nousivat sohvalta kuin käskystä. Valeria oli luultavasti antanut tytöille telepaattisia ohjeita. He riisuivat mekkonsa, joiden alta paljastui hyvin niukat, mustat alusvaatteet. Melody asteli laatikostolle ja otti sieltä jotain, jossa oli nahka lenkkejä ja kettinkejä. Sandra otti esiin sakset ja asteli Lokia kohti.

Samalla kun Valeria hyväili Lokin miehuutta, Sandra rupesi leikkaamaan miehen vaatteita tämän yltä.
”Et tee noilla enään mitään. Tiedät varmasti hyvin millainen riesa, turhat vaatekappaleet voivat olla”, Valeria sanoi hymyillen.

Loki urahti vastatessaan suudelmaan enemmän kuin mielellään, käyttäen myös itse tehokkaasti hampaitaan. Ei hän sentään tätä ensimmäistä kertaa tehnyt. Uusi mielihyvän murahdus pakeni blondin huulilta siinä vaiheessa kun Valeria alkoi hyväilemään hänen etumustaan, vaikkakin se oli kovakouraista ja melko kivuliastakin, se tuntui silti sekopään mielestä oikein hyvältä. "Ei hassumpaa, narttu.", Loki virnisti tiirailessaan otsahiustensa lävitse Valerian kasvoja. Mies nuolaisi huuliaan kuin nälkäisenä.

Kauaa Loki ei kuitenkaan ehtinyt nauttia täysin rinnoin kun pieni hämmennys kohosi miehen mieleen tämän nähdessä kuinka neito kaksikko nousee sohvalta ja riisuutuu. Loki seurasi naisten menoa "lelu"laatikoille ja katsoi ihmeissään saksia. Hetken ajan Loki jo ehti kuvitella naisen aikovan saksia hänen upeat hiuksensa. Mutta kun vaatteet alkoivat antaa myöten saksien terille, hän ymmärsi yskän ilman Valerian sanojakin. "Ymmärrän.. Mut eiks tätä ois voinu tehä niin et mun vaatteet säilyy? Laatutavaraa, katos.", Loki virnisti, vaikkei hän oikeasti edes välittänyt vaatteista, kunhan kiusoitteli.

”Älä niistä huoli.”
Valeria väistyi sen verran, että Lokin leikatut housut putosivat lattialle. Sandra kävi laittamassa sakset pöydälle ja palasi sitten heidän luokseen. Tummatukkainen tyttö polvistui Lokin eteen ja otti tämän suuhunsa, sen kummempia miettimättä. Sandra imi ja nuoli Lokin elintä määrätietoisesti Valerian katsoeassa tyytyväisenä vieressä. ”Hyvä tyttö”, hän sanoi ottaessaan valjaat Melodylta. Samassa Melody liittyi siskonsa seuraan Lokin jalkojen juureen.

”Mitä pidät tytöistäni?” Valeria kysyi selvitellessään samalla valjaita käsissään.

Yllättynyt älähdys karkasi pahaa aavistelemattoman blondin huulilta kun tuon elimeen käytiin..'käsiksi'. Loki taivutti päätään taaemmas mielihyvän aallon haudatessa hänet alleen kuin hyökyaalto olisi iskenyt. Lokin oli vaikea edes kuulla Valerian sanoja, mutta pienellä ponnistuksella mies sai käännettyä päänsä takaisin ja virnistettyä naiselle. "Ihan taitava.. Tosin parempaaki on saatu.", Monelle naiselle moinen kommentti olisi ollut kuin isku kasvoihin, mutta se oli toisaalta hieman erilaisessa tilanteessa. Yleensä molemmat osapuolet olivat yhteistuumin hommassa mukana, eikä niin että yksi kidnapattiin. Ei Loki valittanut kuitenkaan. Hänhän piti tästä.

”Tuota sinun ei olisi kannattanut sanoa”, Valeria sanoi nyökäten Sandran ja Melodyn suuntaan. Valjaat toisessa kädesään, hän heitti piiskan ja veitsen lattialle. Tytöt lopettivat Lokin elimen käsittelyn ja nappasivat uudet työkalut käsiinsä. Sandra otti veitsen ja Melody piiskan. ”Minulla on ylpeitä tyttöjä.”
Sandra rupesi juoksuttamaan veistä pitkin Loki ihoa niin, että aina silloin tällöin terä rikkoi ihoa. Melody rupesi käyttämään piiskaa ja sivalsi sillä sinne tänne miehen ruumista.

Valeria asteli Lokin luo ja rupesi kiinnittämään valjaita. Yksi remmeistä tuli miehen kaulaan. Seuraavaksi nainen irrotti toisen jalat kehikosta, ja kiinnitti kaksi remmiä Lokin jakoihin. Lenkkejä yhdistävät kettingit olivat sen verran lyhyitä, että ne vetivät Lokin kaulaa alapäin. Helpompaa olisi ollut olla kokonaan kumarassa. Seuraavat remmit kiinnitettiin miehen ranteisiin ja tämä oli viimein vapaa kehikosta. Valeria piti kädessään kettinkiä, jolla voisi kiristää valjaita niin, että Lokin olisi ollut erittäin vaikea liikkua, saati seisoa suorassa.
”No niin, poika”, Valeria suorastaan kehräsi. ”Mitä minä sinulla keksisin?”

Vaikka veitsi puhkoikin blondin ihoa, tuo ei inahtanutkaan, muuta kuin ilmaistaakseen nauttivansa siitä, samoin kuin piiskan sivalluksista. Loki oli elämänsä aikana saanut osakseen sen verran paljon kipua, ettei edes osannut reagoida siihen kunnolla, ellei se sitten ollut oikeasti kovaa.

Uusiin valjaisiin joutuessaan mies ei edes vastustellut. Hän oli päättänyt katsoa leikin loppuun ja virnisteli epämukavassa asennossaan. "Ihan mitä haluut, narttu. Oha tässä aikaa.", Loki ulvaisi naurusta. Hänellä ei todellakaan ollut minkään sortin itsesuojeluvaistoa.

Valeria kallisteli päätään miettiväisen näköisenä. Hänen hiuksensa soljuivat liikkeen mukana kuin karamellin värinen silkki. Samalla hän katseli Lokia tarkasti kuin mitatakseen jokaisen sentin hänen ruumiistaan tuloillaan olevaa suunnitelmaa varten. Hopeiset silmät tuikkivat kuin tähdet, innostuksesta ja peittelemättömästä himosta, joka näkyi naisessa selvänä. Lopulta hän lähti astelemaan leveää parivuodetta kohti vetäen Lokin perässään kettinki hihnan päässä. Ellei mies sittten jäänyt paikalleen, jolloin remmit vetäisivät hänet eräänlaiseen nippuun.

Valeria istui vuoteelle, nosti jalkansa toisen päälle ristiin. ”Tulehan tädin viereen sängylle poika”, Valeria sanoi taputtaen vuodetta ja sen yleellisen tummanruskean päiväpeitteen pintaa.

Loki asteli niin hyvin perässä kuin vain valjaissaan pystyi, vaikka välillä hänen päänsä uhkasi joutua nippuun muun ruumiin kanssa. Kuitenkin blondi pääsi kunnialla Valerian perässä vuoteelle asti johon hän lopulta istuutui naisen viereen tuon kehoituksesta. Loki virnuili ja odotteli innokkaana mitä tuleva pitäisi sisällään. Loki myös sulki telepaattisen yhteydensä Anaan, sillä eihän hänen hupiaan sopisi häiritä.

”Sinähän tottelet kuin koira”, Valeria tokaisi huomiostaan innostuneena. Hän kietoi kettingin tiukemmin käteensä, ettei se vain lipsahtaisi hänen otteestaan. Samalla hän asettui makuulle vuoteelle ja kiskaisi kettingistä Lokia lähemmäs.
”Tulehan tänne poika ja nuole.”

Loki virnisti Valerian nykäistessä tuota lähemmäs ja nuolaisi huuliaan virneen levitessä. "Käskystä..", Blondi suorastaan läähätti laskiessaan päänsä naisen säärelle, nuolaisten pitkää säärtä hitaasti ylöspäin. Hitaasti Lokin kieli kulki säärtä pitkin ylemmäs ja ylemmäs, kunnes pysähtyi ja miehen suunta vaihtui takaisin alas, kuin kiusoitellen. Hän ei aikonut antaa naiselle sitä mitä tuo halusi, ei aivan heti. Jälleen kieltä kuljetettiin ylemmäs, ja tällä kertaa se siirtyi reiden kohdalla reiden sisäpuolelle ja jatkoi miellyttävän lähelle Valerian herkkiä paikkoja, mutta jälleen ennen varsinaiseen palkintoon pääsyä Loki vaihtoi suuntaa.

Valeria hymisi tyytyväisenä, melkein kehräsi. Hänen kasvoillaan oli lähes autuas, tyytyväinen hymy. Miellyttävät väreet kulkivat pitkin niitä kohtia, joita Lokin kieli kosketti. Se sai hänet huokailemaan. Samalla saattoi huomata, että Valerian kulmahampaat pyrkivät esiin. Hän heitti päätään taaksepäin, samalla kun kiskaisi napakasti kettinkiä kädessään. ”Älä temppuile, koira”, Valeria käski. ”Kun olet kiltisti, voit saada palkinnon.”
Melody ja Sandra kömpivät sängylle kaksikon seuraksi. Nuorten naisten ilmeet olivat vakavat, mitkä eivät tuntuneet sopivan laisinkaan tilanteeseen. Niiltä ei voinut lukea mitään. Tytöt hivuttautuvat lähemmäs Lokia. Melody ei ollut luopunut piiskastaan. Hän läimi Lokin takamusta tasaisin väliajoin. Isku oli napakka, mutta niitä ei oltu tarkoitettu loukkaaviksi.

Kielenkärki kulki hitaasti jälleen ylöspäin Valerian nykäistyä ketjusta. Lokin kasvoilla kareili pirullinen virne joka kertoi siitä että mies nautti Valerian suututtamisesta, tai ainakin sen yrittämisestä. Lokin huomio uhkasi herpaantua siinä vaiheessa kun neiti kaksikko kömpi sängylle. Blondin silmät siirtyivät noihin jälleen epäilevinä kunnes tuo työnsi nuo mielestään, ainakin siihen saakka kunnes piiskan iskut alkoivat läimiä tuota. Jossain määrin tämä ärsytti Lokia ja jossain määrin taas kiihotti. Lopulta Lokin kielenkärki kuitenkin pääsi sinne, minne Valeria sen halusi. Hitain vedoin Loki nuoli naisen herkintä aluetta, kiusoitellen klitorista.

Valerian huulilta karkasi nautinnollinen huokaisu. Hänen ruumiinsa taipui kaarelle. Toinen käsi löysi nopeasti miehen pään. Hän painoi lähes kovakouraisesti tämän päätä jalkojensa väliin, samalla kun hän työnsi itseään miehen suuta vasten.
”Hyvä poika. Hyvä poika”, Valeria mumisi tyytyväisenä.

Melody ja Sandra perääntyivät. Juuri nyt heillä ei ollut oikeutta puuttua tähän. Tämä oli Valerian ja Lokin välinen asia. Tyttöjen oli parempi pysyä toistaiseksi loitolla.

Loki olisi nauranut tyytyväisenä ja voitonriemuisena, mikäli olisi siihen kyennyt. Hän sujautti kielensä naisen sisälle ja liikutteli kieltä tottuneen oloisesti tuon sisällä, tuottaen varmasti naiselle mielihyvää. Loki ei enää edes huomannut kahta muuta naista, jotka perääntyivät sängyltä. Tuo ei edes huomannut piiskan iskujen loppuneen. Vaivalloisesti mies ujutti käsiään eteenpäin, saaden juuri toisen kätensä sinne minne sen halusi ja sujautti kolme sormistaan Valerian sisälle, virnistellen omahyväisesti.

Valeria kiljahti lähestulkoon voitonriemuisena tuntiessaan Lokin sormet sisällään. Poika tosiaan osasi hommansa. Valeria irrotti kätensä Lokin hiuksista ja upotti kyntensä kalliiseen päiväpeittoon molemmilla puolillaan. Tahattomasti hänen selkänsä taipui kaarelle ja samalla lantio työntyi entisestään Lokin kasvoja vasten.
”Rauhoituhan vähän poika”, Valeria henkäisi kun pystyi jälleen hetkellisesti muodostamaan sanoja.

Kiljahdus jonka nainen päästi oli lähestulkoon musiikkia Lokin korville, siitä puuttui ainoastaan kauhu ja pelko. Mutta se sai nyt kelvata. Nopein liikkein blondi käytti sormiaan samalla kun kiusasi kielellään Valerian klitorista. Hän kuuli kyllä Valerian sanat, mutta hänellä ei ollut aikomustakaan totella. Hän kuunteli ainoastaan Anan käskyjä. No, ehkä hieman tämänkin naisen käskyjä mutta vain omaksi huvikseen. Anan käskyt olivat eriasia, eikä Ana olisi koskaan antanut hänen edes tehdä tälläistä itselleen.

Valeria viittoi nopeasti Melodylle ja Sandralle, että he tarttuisivat Lokin kettinkiin. Tytöt tottelivat nopeasti isoisoäitiään ja repäisivät Lokin eroon Valeriasta. Valeria ei kuitenkaan hetri pystynyt nousemaan. Loki oli onnistunut hommassaan, mutta Valeria ei ollut antanut vielä viedä itseään huipulle.

Lopulta, hetken kuluttua Valeria saattoi nousta istumaan sängyllä. ”Kuulehan... Koira, meidän on tehtävä pelisäännöt selviksi”, nainen sanoi pyyhkiessään hiuksia silmiltään. ”Täällä määrään minä. Oli tilanne sitten mikä hyvänsä. Kun minua ei tottele saa rangaistuksen. Olkaa hyvä vain tytöt.”

Yllättynyt älähdys karkasi blondin kurkusta kun tuo yllättäen kiskaistiin irti Valeriasta. Blondi katoi hieman hölmistyneenä otsahiustensa lävitse, kieli vielä ulkona suustaan. Pienoinen päänkallistus Valerian sanoille ja virne kohosi Lokin huulille ja tuo nuolaisi huuliaan. "Rangaistus? Eihän mikään ole rangaistus jos siitä nauttii.", Tämän sanottuaan Loki päästi ilmoille hullun naurunsa, odottaen innokkaana mikä hänen "rangaistuksensa" olisi.

Sandra piteli Lokista kiinni, kun Melody asteli Valerian lelulaatikolle ja kaivoi sieltä esiin strap-on-dildon.

”No, käsittääkseni sinä pidät miehistä”, Valeria sanoi hymyillen pirullisesti. ”Sinulle saattaisi kelvata iso ja kova kyrpä. Melody, tuo sellainen myös Sandralle.”
Nuori nainen totteli auliisti. Valeria nappasi kiinni Lokin kettingistä ja kohotti näin miehen kasvoja niin, että tämän oli pakko katsoa häneen. ”Tytöt pitävät sinusta hyvää huolta.”

Loki nielaisi, mutta pirullinen virne tuon kasvoilta ei silti väistynyt hetkeksikään. "Mähän sanoin ettei se oo rangaistus jos siit nauttii.", Nyt kun hänen oli pakko katssoa Valeriaa, hän olisi voinut yhtähyvin sylkeä naisen kasvoille. Hän tunsi sen verran inhoa tuota kohtaan, vaikka nauttikin olostaan kovasti.

Kun Melody otti strap-onit esille, Lokin virne muuttui vain hieman kohti ahdinkoa. Hän ei ollut ollut miehen kanssa ikuisuuksiin, ei ainakaan niin että hänet olisi otettu. Muutaman miehen hän oli kyllä itse raiskannut.

Sandra ja Melody olivat pukeneet lelunsa nopeasti ylleen ja astuivat nyt sängylle. Sandra asettui Lokin eteen niin, ettei miehelle jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa normaalia elintä huomattavasti isompi silikoonijäljennös syvälle suuhunsa. Melody oli taas Lokin takana ja työntyi miehen sisään aivain yhtä isolla dildolla, yhtään valmistelematta.

Valeria oli sillävälin kaatanut itselleen lasillisen konjakkia ja siemaili sitä nyt hieman kauempana. Hänen kasvoillaan oli tyytyväinen ilme, kun hän katsoi miten tytöt antoivat Lokille tämän rangaistusta.

Loki olisi luultavasti tukehtunut, mikäli olisi ollut ihminen. Blondin suupielet venyivät hieman kivuliaasti Sandran työntäessä oman dildonsa hänen kurkkuunsa. Loki olisi luultavasti huudahtanut kivusta jos olisi kyennyt Melodin työntyessä hänen sisäänsä. Kipu oli alkuun lähes sietämätöntä ja nöyryytyksen tunne sitäkin suurempi. Aiempi viha ja raivo joka oli jo hetkeksi ehtinyt väistyä, alkoi jälleen kyteä miehen sisällä suurempana kuin aiemmin. Ja muistot..muistoja raiskatuksi tulemista. Ne alkoivat jälleen tehdä tietään Lokin tietoisuuteen.

Valeria seurasi tilannetta silmät sirillään. Jokin ei nyt täsmännyt. Hän viittasi nopeasti kädellään, jolloin Sandra ja Melody lopettivat puuhansa.
”Menkää vain omaan huoneeseenne. Tämä oli teidän osaltanne tässä.”
Käsky toimi kuin taika ja tytöt astelivat pois huoneesta.

Voimattoman näköisesti blondi makasi vuoteella. Tuo huohotti, vanhasta tavasta, ja kuola valui miehen suusta lakanoille. Kyyneleet olivat kihonneet Lokin silmiin muistojen täyttäessä hänen päätänsä. Hiljainen valitus karkasi tuon huulilta. Pelon tunteet jotka mies oli jo aikoja sitten unohtanut, palasivat tuon mieleen muistojen mukana. Hänen äitinsä kuva raiskaamassa tuntui syöpyneen Lokin verkkokalvoille. Yllättäen Loki karjaisi, hän vääntäytyi sikiöasentoon ja huusi. Raivo ja viha hänen äitiään kohtaan olivat tulleet takaisin.

Valeria katseli hetken aikaa vaitonaisena Lokin huutamista. Tietynlainen, hellyydeksi kuvattava, tunne läikähti hänen rinnassaan. Valerian silmissä Loki muistutti nyt lohdutonta, pientä lasta.
Hetken kuluttua hän laski konjakkilasin kädestään ja asteli vuoteelle. Kävellessään hän upotti hampaansa omaan ranteeseensa ja antoi veren purkautua ulos uomistaan. Hän istahti Lokin viereen ojentaen tälle turmellun ranteensa.

”Tämän piti olla palkkiosi, mutta voin kain antaa sen sinulle samantien”, Valeria kuiskasi, melkein lempeästi. ”Se tekee sinusta vahvemman, kultaseni.”