Best Friends Foreva! (VAROITUS!)

"Odotan ovella.", Nanami virnistää puhelimeen ennenkuin sulkee puhelimen ja kiiruhtaa ovelle odottamaan. Hän painoi korvansa vasten ovea ja saattoi jo lähestulkoon kuulla hissiä lähestyvät askeleet, tai sitten hänen mielikuvituksensa temppuili hänen kustannuksellaan. Hän kuitenkin vilkuili ovisilmästä nähdäkseen milloin Keon olisi oven kohdalla ennenkuin avaisi oven. Nanamin asunnosta oli tullut astetta siistimpi Keon alettua vierailemaan hänen luonaan. Nanami piti työpisteensä..melkein organisoituna ja koeputkia ei lojunut ympäri asuntoa.

Kunhan Keon viimein pääsisi oven luokse, Nanami avaisi oven, hieman ehkä ujostelevan näköisenä vähäisissä vaatteissaan. Pitäisikö Keon tästä? Epävarmuus poltteli hieman neidon vatsassa mutta Nanami yritti karistaa tunteen mielestään. "Hei komistus.", Hän hymyilisi hieman arastellen ennenkuin astuisi sivuun jotta Keon pääsisi sisään kunnolla. Keonin tuhti aamiainen, täytettyjä toasteja, kahvia ja munakasta. Onneksi hän oli päässyt aikaisemmin, jotta hänellä oli ollut aikaa kokatakkin. Muuten Keon olisi saanut odotella sillä aikaa kun hän olisi valmistanut toiselle aamiaisen.
"Onko nälkä?"

Keon avasi talon ulko-oven, kun summeri ilmoitti lukon aukeamisesta. Talossa oli hissi, mutta ihmissuden luonnolle sopivat ennemmin portaat ja olivathan ne nopeammat. Uros kuitenkin hölkkäsi ne ylös malttamattomana. Hänen fysiikkansa kesti kovimmatkin urheilusuoritukset, eikä hän tällä välillä ehtinyt hengästyä.
Hyvin lyhyen hetken ajan hän ehti miettiä, miksi naaras ei ollut avannut oveaan valmiiksi. Vastaus tarjoiltiin hänelle kuitenkin melkein heti ja hyvin miellyttävällä tavalla.

Keon saattoi melkein tuntea, kuinka hänen verensä rupesi kiehumaan ja lähti kulkemaan siihen tiettyyn ruumiinosaan, joka reagoi aina Nanamin läheisyyteen. Uros skannasi naarasta päästä jalkoihin ja rekisteröi kaiken. Sen miten hento, vaaleanpunainen pitsi korosti vampyyrin norsunluun väristä ihoa. Kuinka pehmeästi alushousujen vyötärönauha kulki litteän vatsan ylitse.
Hän oli heti kovana.

Seuraava ajatus oli se, että koko tuo seksikäs naaras oli hänen ja hän voisi ottaa tuon missä asennossa tahansa, vaikka heti.
Tämän toteamuksen siivittämänä Keon marssi sisälle asuntoon. Hän malttoi juuri ja juuri työntää oven perässään kiinni, pudottaa kassinsa lattialle ja riisua talvitakkinsa. Tavarat jäivät juuri siihen, mihin sattuivat putoamaan, kun Keon oli jo nappaamassa kiinni Nanamista.
Uros tarttui kiinni toisen lanteista, molemmilla käsillään ja veti ne kiinni omaan lantioonsa. Hänen päänsä taipui alas päin kun huulet etsivät toisia. Keonin suudelma oli ahnas ja omistava. Hänen kämmenensä liukuivat lanteilta pyöreille pakaroille antaen sormensa puristua kiinteään lihaan.
Keon malttoi irrottautua pieneksi hetkeksi suudelmasta, kuiskatakseen käheällä äänellä: ”Luuletko sinä tosiaan, kjarena, että minulla olisi ensimmäisenä mielessä ruoka, kun tulet minua vastaan tuollaisessa asussa?”

Nanami ei ehtinyt kauaa ujostella ja miettiä oliko hänen yllätyksensä sittenkin huono idea, kun hänet jo kaapattiinkin ahnaasti syleilyyn ja suudelmaan. Sekunnin ajan Nanami ei voinut tehdä muuta kuin olla suudeltavana, ennenkuin sai itseään niskasta kiinni ja vastasi suudelmaan samanlaisella intohimolla. Kädet jotka omistavasti siirtyivät hänen lanteiltaan hänen takapuolelleen, huulet jotka valloittivat hänen ajatuksensa täysin saivat Nanamin voihkaisemaan vasten Keonin huulia hänen nostaessaan omat kätensä ylös ja kietoessaan ne toisen ympärille.

Kyllä, tähän mieheen hän voisi todella hurathaa ja rakastua. Ajatus oli ehkä hieman hälyttävä, mutta sillä hetkellä kaikki Nanamin ajatustoiminta keskittyi suoraan jalkojen välissä tuntuvaan paineeseen, kuin sinne olisi muodostunut tyhjiö joka vaati täyttöä.

"Kuvittelin että olisit..nälkäinen.", Nanami kujersi tyytyväisenä vastaukseksi Keonille, ja tyytyväisenä itseensä. Internet ja tutkimustyö eivät pettäneet häntä taaskaan. Nanami oli punastellut muutaman tunnin tietokoneen ääressä lukiessaan treffi- ja seksivinkkejä. Hän halusi ensimmäisen seurustelusuhteensa olevan täydellinen, eikä halunnut ainakaan itse tuhota sitä. Toisaalta moinen epäröintä ja kontrolloinnin yritys saattaisi tuhota sen joka tapauksessa.
Nanami astahti hieman kauemmas Keonista voidakseen tarttua tätä käsistä ja vetää tuon perässään keittiöön. "Söisitkö ensin?"

Keon murahti tyytymättömänä, Nanamin irrottautuessa hänestä. Hän kuitenkin seurasi naarasta kuuliaisesti keittiöön, aina siihen asti kun sai silmiinsä tuon ruokapöydän. Toisen selän takana muotoutui pirullinen virnistys ja silmiin syttyi tuike, joka kertoi ideasta. Uros irrotti hellävaraisesti kätensä Nanamin käsistä, vieden ne jälleen tuon lanteille. Lujalla, varmalla otteella hän ohjasi Nanamin seisomaan pöydän ääreen.
Samassa hän painoikin jo kovan etumuksensa vaste pyöeitä pakaroita, lukiten toisen itsensä ja pöydän väliin. Hän kumartui hieman eteenpäin.
”Syön kohta”, hän kuiskasi tietäen, sanojen muuttuvan kuumiksi henkäisyksi Nanamin korvan alle. Hän painoi tuota entistä tiukemmin erektiotaan vasten. Keon tiesi, että toinen varmasti tuntisi hänet viileää ihoa vasten. ”Hoidetaan tärkein kuitenkin ensin. Olen kaivannut sinua.”

Kuiskaukset muuttuivat vaativiksi, viekotteleviksi suudelmiksi naaraan kaulalla. Hän lähti liu'uttamaan käsiään ylöspäin, vieden ne pitsin peittämille rinnoille. Nanamin rinnat sopivat edelleen täydellisesti hänen kämmeniinsä. Aivan kuin ne olisi muotoiltu juuri niitä varten. Samalla kun hänen hampaansa raapivat pehmeästi kaulan herkkää ihoa, hänen kätensä puristuivat pehmeiden rintojen ympärille.
Keon huomasi ohimennen, kuinka hänen lantionsa oli ruvennut puskemaan automaattisesti toisen pakaroita vasten. Aivan kuin hänen kalullaan olisi ollut oma tahto ja se etsi kipeästi miellyttävää kitkaa, jonka hierominen sai aikaan.
Jälleen uroksen rinnasta kumpusi tyytyväinen murina.

Nanami älähti yllättyneenä tuntiessaan kuinka Keon irroitti otteensa ja puski hänet yllättäen pöytää vasten. Nanami asetti kätensä tukevasti pöydälle pitääkseen itsensä edes jotenkuten pystyssä Keonin painautuessa häntä vasten. Voi luoja sentään kuinka toinen oli lämmin! Jo pelkästään Keonin kohonnut ruumiinlämpö sai neidon voihkaisemaan ja puristamaan kätensä nyrkkeihin pöydällä. Hän kuuli puheen muttei ymmärtänyt sanoja, sillä hänen mielensä valtasi kokonaan himo. Automaattisesti hän työnsi takamustaan vasten Keonin liikkuvaa lantiota. Voi että miten hänkin oli kaivannut toista, ja myöskin tätä.

Henkäykset kaulalla, hampaiden tunne hänen kaulallaan, kädet jotka puristuivat kipeästi mutta niin jumalallisen nautinnollisesti hänen rintojensa ympärille olivat ajaa hänet hulluksi, sillä tyhjiö hänen haarojensa välissä tuntui paisuvan ja kirkuvan, raatelevan häntä sisältä kunnes hän saisi täyttymyksensä. Murahdus jonka mies päästi sai Nanamin huokaisemaan väristen nautinnosta.
"Oi kulta..pian..!"

Keon oli tyytyväinen, kun hänen viestinsä oli mennyt viimein perille. Hän halusi Nanamia. Aivan sama missä tilanteessa tai asennossa, kunhan vain sasi tämän. Naaraan kiihottumisen tuoksu ympäröi heidät kuin hentoinen sumu ja sai uroksen kierrokset kiihtymään entisestään.
”Voi kjarena, kyllä sinä tulet aivan pian...” Keon kuiskasi nopeasti tuon korvaan kuultuaan vaikerruksen.

Hänen sormensa eitsiytyivät rintaliivien kupeille. Vain ohikiitävän hetken ajan, hän malttoi sivellä ihoa herkän kankaan läpi, ennen kuin kiskaisi kupin rinnan alle. Hän teki saman kummallekin. Kaarituki nosti niitä edelleen, mutta nyt Keon sai käsien täydeltä pehmeää lihaa. Seuraavaksi, näppärät sormet löysivät kohonneet, kovat nännit.
Uros hieroi niitä sormiensa välissä, hieman eri tahtiin. Hän tiesi varsin hyvin Nanamin olevan niin herkkä, että voisi laueta jo ihan pelkästään moisesta pienestä kiusasta. Samalla hän keskittyi antamaan pitkiä, viipyileviä suudelmia tuon harteille ja niskaan.

Keon muisti itse olevansa lähes täydessä vaatetuksessa, mikä oli suoraansanottuna epäreilua, kun otti huomioon missä hepenissä Nanami oli tullut häntä ovelle vastaan. Mahdollisimman vaivihkaa hän alkoi potkimaan kenkiään pois. Sen tehtyään, hän irrotti otteensa hetkeksi naaraastaan ja riisui salamavauhtia villa- ja t-paitansa, vain palatakseen melkein heti kiinni pientä selkää.
Toinen käsi jäi hyväilemään herkkiä nännejä, kun toinen puolestaan lähti lipumaan alaspäin vatsaa pitkin.
”Levitä jalkojasi.”
Nanamin toteltua, Keon muuttaa asentoaan sen verran, että yltää alas. Hän painaa sormensa, vaativina, hieman kovaa, juuri sille pisteelle, josta naaraan nautinto kumpusi.

Nanami voihkaisee kuuluvasti Keonin käsien etsiytyessä hänen rinnoilleen. Voi jestas miten hän nauttikaan miehen koskettelusta. Hänen selkästä kaareutui jotta hän sai painettua rintojaan tiukemmin vasten Keonin käsiä, samalla kun hän yritti nostaa takapuoltaan aivan kuin olisi toivonut Keonin puhkeavan housujensa läpi ja suoraan hänen sisäänsä. Hän kaipasi niin kovasti kosketusta myös alhaalta.

Kun Keon irtautui hetkeksi Nanami päästi pettyneen inahduksen, mutta hänen onnekseen ero oli vain lyhyt, ja pian hän saikin tuntea taas suudelmat ja kosketukset ihollaan. Keonin ruumiinlämpö tuntui lämmittävän häntä itseäänkin, ainoa asia mitä Nanami kaipasi ihmisenä olosta. Lämpö sai hänet huumaantumaan ja tuntemaan kuinka hän oli taas elossa.
Käsky levittää haarat sai Nanamin ruumiin tottelemaan heti. Hän vaikersi ja huokaili lähellä laukeamistaan jo pelkästään nänniensä kiusaamsiesta, mutta kun toinen käsi lähti laskeutumaan alas, Nanami suorastaan huudahti, ja laukesi. Mutta se ei vielä riittänyt neidolle, hän kaipasi toisen sisäänsä vaikka mikä oli, ja tarvi vain lyhyen hetken toipuakseen orgasmistaan.

Keonin huulilta pakenee tukahtunut voihkaisu naaraan niskaa vasten, kun tuo laukesi. Yksi niistä monista asioista, joista hän piti Nanamista, oli juuri se miten herkkä ja avoin tuo oli fyysiselle nautinnolle. Uros saattoi tehdä ruumiille, melkein mitä vain ja naaras otti sen vastaan. Lisäksi, Nanami päästi aivan uskomattomia ääniä lauetessaan.

Kun vampyyri hetken hengähti orgasminsa jälkimainingeissa, Keon antoi käsiensä liukua tuon kyljille. Samalla hän siirsi suunsa siihen kohtaan niskalla, josta tuon selkäranka alkoi. Hitaasti suudellen, uros alkoi liukua alaspäin vartalolla, vajoten samaa tahtia polvilleen.
Lattialla, hän työnsi naaraan reisiä vielä aavistuksen erilleen, tukien tätä kuitenkin parhaansa mukaan. Sitten hän saattoi viimein painaa suunsa, pitsin peittämää ydintä vasten. Sen tuoksu huumasi paremmin kuin mikään huume ja sai Keonin melkein repisemään kangaspalan irti, jotta voisi vain työntyä sisään. Sen sijaan hän nosti sormensa suunsa avuksi.
Naaras saisi hetken aikaa kärvistellä tulisilla hiilillä, vaikka se tuskin tuota kovinkaan paljoa haittaisi.

Tälläisinä hetkinä Nanami oli kiitollinen siitä että oli vampyyri, ja että hänen elämänsä oli mennyt niinkuin se oli mennyt. Jos hän ei olisi vampyyri, hän ei olisi luultavasti koskaan tavannut Keonia. Ja tälläisinä hetkinä Nanami olisi luottanut oman henkensä ihmissuden käsiin, noihin taitaviin vahvoihin käsiin jotka niin viettelevästi veivät hänet yhä uudelleen kohti uutta ja edellistä voimakkaampaa orgasmia. Suudelmat selkärangalla saavat kylmät väret säteilemään ympäri neidon kehoa, ja yllättynyt älähdys karkaa neitokaisen huulilta tuntiessaan Keonin huulet kaikkein herkimmillä alueillaan.

Voihkinta voimistuu jälleen väreileväksi huokailuksi. Nanami otti parhaansa mukaan tukea pöydästä samalla kun yritti pitää voimat jaloissaan ettei olisi rojahtanut lattialle. Tuntui kuin hänen jalkansa olisivat muuttuneet spageteiksi. Keonin alkaessa hyväillä häntä myös sormellaan Nanami huokaisee nautinnollisesti. Kyllä, kyllä. Juuri noin. Juuri sieltä hän kaipasi kosketusta eniten. Nanamin oli laskettava yläkroppansa vasten pöytää sillä tuntui kuin hänen silmissään olisi sumentunut jokaisen uuden hipaisunkin myötä. Hän halusi antaa Keonille samanlaisen tunteen, muttei oikein tiennyt miten olisi sen tehnyt, vaikka olikin lukenut aiheesta. Hänen suurin huolenaiheensa olikin kuinka hän olisi saanut kontrollin riistettyä mieheltä, joka tiesi aiheesta suunnattomasti enemmän kuin hän itse. Ei Nanamilla ollut valittamista, hän nautti jokaisesta kerrasta suunnattomasti, mutta hän halusi silti että voisi joskus tyydyttää myös Keonin samalla tavalla.

Keon kuunteli Nanamin huokailuja ja antoi niiden toimia omana oppaanaan. Vaaleanpunainen pitsi oli kastunut jo aikaa sitten ja hän saattoi tuntea naaraan maun huulillaan. Se sai hänet kuitenkin janoamaan vain lisää. Hetken kuluttuta, varovaisesti, hän siirsi alushousujen haarakiilaa voidakseen upottaa kielensä kosteuttaan kiiltelevien huulien väliin. Sormensa, hän vei herkälle klitorikselle ja rupesi härnäämään sitä pyörivin liikkein, sovittaen sen tahdin kielensä liikkeisiin.

Kun alushousut siirtyvät sormien tieltä ja Keon koskettaa vihdoin paljasta ihoa, Nanami olisi hyvinkin voinut kirkaista nautinnosta. Sen sijaan hän tukahduttaa äänensä käsivarttaan vasten ja keskittyy pitämään itsensä pystyssä, sillä nyt jos koska hänen jalkansa halusivat pettää hänen altaan. Pyörivä, kiusoitteleva liike hänen klitoriksellaan yhdessä kielen liikkeiden kanssa ajoivat häntä hurjaa vauhtia kohti uutta orgasmia. Onnistuisikohan hän koskaan saamaan Keonille samanlaista hulluksi tulemisen tunnetta aikaan? Hänen täytyisi yrittää, mutta nyt moisetkin ajatukset väistyivät kun neito läheni vääjäämättä omaa orgamismiaan uudestaan.

Tieto siitä, että Nanami tulisi pian uudestaan, sai Keonin muokkaamaan sormensa tahtia aavistuksen vaativammaksi. Hän auttaisi naaraan huipun yli ja pitkittäisi nautintoa aivan äärirajoille. Ainoa vain, että hänen omat rajansa olivat tulossa hyvin pian vastaan.

Kun Nanami vielä huhottaisi ja toipuisi edellisestään, uros nousee ylös. Hän laskee housujaan juuri sen verran, että saa erektionsa vapaaksi. Sitten, hyvin hellästi ja varovaisesti hän nostaa vampyyrin istumaan pöydän reunalle, asettuen omalle paikalleen tuon jalkojen välissä.
Hän vei itsensä vampyyrinaarasta vaten, mutta sen sijaan, että olisi työntynyt sisään, hän kumartuu suutelemaan tuon huulia. Keon tukee Nanamin asentoa niskasta lujana ja vankkana kuin kallio.
”Anteeksi kjarena, en jaksa millään odottaa”, hän kuiskasi lempeästi pehmpeitä huulua vasten. Sitten hän työntyy naaraaseensa.

Käsivartta vasten tukahdettu huudahdus kajahtaa vapaaksi Nanamin huulilta hänen lauetessaan uudestaan Keonin taitavien käsien ansiosta. Miten joku osasikin tyydyttää hänet näin täydellisesti. Nanamilla menee jopa hetki tajuta mitä on menelleillään ennenkuin istuukin jo pöydällä, Keon ihanasti omalla paikallaan hänen jalkojensa välissä. Nanami vastaan suudelmaan ahnaasti ja lisää janoten. Keonin sanat saavat puolestaan hymyn kaartumaan neidon huulille ja hän tyytyy nyökkäämään jo kahdesta aiemmasta orgasmista hieman uupuneena. Mutta puhtia hänellä riittäisi silti ainakin siihen asti että Keon tulisi.

Nanami kietoi jalkansa Keonin ympärille tiukasti miehen työntyessä hänen sisälleen. Nanamin koko selkä kaartui mahdollisuuksien rajoissa ja tuo huokaisi syvään ja nautinnollisesti kohti kattoa.

Voihkaisu pakeni myös Keonin huulilta, kun hän pääsee ensimmäiset sentit Nanamin sisään. Edelleen, hän eteni hitaasti, tiedostaen oman kokonsa ja naaraan koon. Vampyyri tai ei, tämän kuului olla nautinnollista heille molemmille.
”Näytät niin kauniilta kun otat minut vastaan”, Keon kuiskasi, sivellen vapaalla kädellään paljasta kylkeä. Hän kumartui painamaan suunsa solisluulle ja ryhtyi liikkumaan verkkaiseen, viekottelevaan tahtiin.

Tämä ensimmäinen kerta olisi nopea.
Vaikka he olisivat erossa vain puoli päivää, se tuntui käytännössä katsoen ikuisuudelta. Useamman päivän ero tuntui hormooneiden jyllätessä lähes sulalta mahdottomuudelta. Se eräällä tapaa kostautuisi nyt.

Nanami taivutti päätään taaemmas nauttien jokaisesta pienestäkin liikahduksesta, jokainen sentti jonka Keon täytti tuntui siltä kuin hänen maailmastaan olisi tullut täydellinen. Nanamia ei haitannut ettei tämä kerta kestäisi kauaa, sillä heillä oli kuitenkin koko yö aikaa nauttia toisistaan. Ehkä Nanami jopa uskaltautuisi ottamaan ohjakset seuraavalla kerralla käsiinsä ja kokeilemaan onnistuisiko tyydyttämään Keonin samalla tavalla kuin tuo tyydytti hänet.

Keon veti Nanamia lähemmäs itseään ja pöydän reunaan, päästäkseen puskemaan entistä syvemmälle. Hänen tahtinsa kiihtyi jokaisella työnnöllä. Lopulta hän nosti naaraan syliinsä, omien käsivarsiensa varaan, jatkaen pumppaavaa liikehdintää tuon sisällä.
Uroksen huulet hamusivat jälleen itseään paljon pienikokoisemman vampyyrin huulia. Suudelma tuntui nälkäisemmältä kuin se, jonka he olivat vaihtaneet ovella. Tosin, nyt heidän kummankin nälkää lisäsi lähestyvä loppuhuipennus.

Päästessään Keonin syliin Nanami kietoi myös kätensä miehen ympärille pysyäkseen tuon sylissä. Tässä asennossa Keon pääsi uppoamaan entistä syvemmälle hänen sisäänsä, ja Nanami huokaili ja voihkaisi jokaisella työnnöllä entistä kovempaa. Hän vastasi suudelmaan nälkäisenä ja vaativana, niskaan kiedottujen käsien sotkeutuessa miehen hiuksiin. Nanami kiskoi hiuksista Keonin suuta enemmän itseään vasten. Hän halusi enemmän, hän halusi kaiken. Huipun lähestyessä Nanamin voihkintakin muuttui voimakkaammaksi.

Uros tiesi milloin Nanami oli laukeamassa. Tuo puristui hänen ympärilleen entistä rytmikkäämmin, aivan kuin tuon sisäiset lihakset olisivat yrittäneet lypsää orgasmin esiin hänen sisältään. Keon nosti kätensä naaraan lanteille ja ryhtyi nostelemaan niitä itseään vasten. Hän tunsi oitis, kuinka orgasmi rupesi tekeytymään hänen kalunsa varteen. Se kasvoi ja vahvistui, kunnes purkautui Nanamin sisään kärjestä.
Keon karjaisi huumassa, puristaen naarasta tiukemmin itseään vasten. Jossain vaiheessa hän tunsi hämärästi polvensa veteliksi. Pieni, mutta hyvinkin kovaääninen ajatus käski häntä laskemaan Nanamin pöydälle, ennen kuin he olisivat yksi raajojen sekamelska lattialla.
Hän päätyi tottelemaan tuota ajatusta ja jalat edelleen tutisten hän laski naaraan pöydänreunalle. Itse hän joutui ottamaan tukea siitä ennen kuin vajoaisi lattialle.

Hetken hengähdettyään hän kumartuu suutelemaan vampyyriä lempeästi. ”Pakko myöntää, että yllätyksesi oli kerrassaan herkullinen”, Keon mumisi hieman uupuneena, kun samalla nosti toisen rintaliivien kuppeja takaisin paikoilleen. ”Mutta nyt minulle tosiaan maistuisi aamiainen.”

Nanamin oma huuto peittyy Keonin karjahduksen alle neidon lauetessa samaan aikaan poikaystävänsä kanssa. Jollei Keon olisi pitänyt hänestä kiinni hän olisi luultavasti valahtanut ja pudonnut lattialle voimattomana. Mutta hänen onnekseen Keon laski hänet lempeästi pöydälle johon Nanami jäi uupuneena lepäämään mielellään, samalla kun ihasteli poikaystävänsä komeutta puoliksi suljettujen luomiensa takaa.

"Toivottavasti se on vielä lämmintä.", Nanami hymyili väsyneenoloisesti mutta rakastuneen näköisenä. Hän kohottautui hitaasti ja varovasti käsivarsiensa varaan ja lopulta uskaltautui alas pöydältä jalkojensa varaan voidakseen nousta ja asettaa tekemänsä aamiaisen Keonille.

Keon siirtyi niin, että Nanami pääsi alas pöydältä. ”Olisit miettinyt sitä ennen kuin tulet keikistelemään eteeni tuollaisessa asussa”, uros totesi virnistäen, vetäen samalla housuja jalkaansa.
Samassa hän huomaa jotain töherrystä naaraan virheettömässä käsivarressa. Ennen kuin Nanami pääsee kovinkaan kauas, vakava ilmeinen uros tarttui tuota kiinni käsivarresta ja veti lähemmäs. Näin hän saattoi lukea tekstin. Huvittunut, epävarrma hymy levisi hänen huulilleen.
”Mikä tämä on kjarena?” hän kysyi katse edelleen hutaisten kirjoitettujen kirjaimien päällä.

Nanami hymähti Keonin huomautukselle ja oli jo siirtymässä nostamaan ruokaa pöydälle kun Keon pysäytti hänet. Nanami katsoi ensin hieman epävarmana miestä, kuvitellen jo hetken aikaa että uusintakierros olisi jo nyt käsillä, mutta miehen tarttuessa hänen käteensä ja lukiessa teksin Nanami vain hymyili hölmänä ja lopulta virnisti Keonin ilmeelle sekä kysymykselle. "Sain uuden kaverin töissä. Bennet joutui vahtimaan tohtori Kardosin opiskelijaa ja pisti meidät työskentelemään ydessä. Kiya vaikuttaa tosi kivalta, ja hän ei ole kuin vain vähän mua pidempi!", Nanami hihkaisi riemuissaan, koska kerrankin joku oli melkein hänen pituisensa, eikä hän ollut vain mitätön pätkä.

Keon kohotti kulmiaan kuunnellessaan Nanamin selostusta. Sitten hän vilkaisi uudestaan tekstiä käsivarressa. Se kyllä näytti naaraan käsialalta.
Uros oli luonnostaan mustasukkainen, mikä oli vain tyypillistä ihmissusille. Omistushalu naaraita kohden iski yleensä heti kun kiintyminen alkoi. Tosin, Keon oli pidätellyt tuntemuksiaan hieman Nanamin lähellä. Koska he olivat eri rotua, naaras saattaisi lähteä lätkimään liian mustasukkaisen käytöksen vuoksi.
”Selvä. Luotan sinuun, ettei kyseessä oli 'hotti labrapoika'”, hän sanoi vielä lukien kertaalleen Kiyan kirjoittaman tekstin lauseensa täydentämiseksi.

Keon päästi irti naaraan käsivarresta hieman viivytellen. ”Mutta mukavaa, jos olet löytänyt itsesi pituisen ystävän”, hän sanoi istuutuessaan pöydän ääreen. Lausahduksen oli tarkoitus keventää hänen omaa oloaan. ”Ai niin, äitini halusi pyytää sinut syömään sunnuntaina.”

"Ole huoleti, Hellillä ei ole yhtäkään yhtä hottia poikaa kuin sinä.", Nanami naurahti huomaamatta edes Keonin mustasukkaisuutta. Hän oli vielä niin uusi tässä seurustelun maailmassa, ettei osannut tunnistaa mustasukkaisuuden merkkejä vielä. Nanami latoi ruokaa pöydälle, kunnes pysähtyi.
"Eh?", Nanami tuijotti Keonia epäuskoisena. "Sinun..äitiäsi tapaamaan? Miksi?", Nanami oli myös lukenut nettiä tutkiessaan että vanhempien tapaaminen oli iso askel parisuhteessa. Eikä Nanami ollut aivan varma oliko valmis moiseen askeleeseen. Lisäksi, hän oli vampyyri. Ihmissudet ja vampyyrit eivät tunnetusti olleet hyviä ystäviä.

Keon virnisti Nanamin hämmentyneelle ilmeelle, ollen samalla hyvin imarreltu, kun tuo kommentoi Hellin labrapoikia. Se oli hieman sama, kuin naaras olisi silittänyt häntä myötäkarvaan. ”Koska pelastit henkeni. En pystynyt pitämään sitä vanhemmiltani salassa. Äidin ristikuulustelutaktiikka on pettämätön. Hän on käyttänyt sitä minuun vuosia. Mutta nyt, äiti on lähestulkoon valmis adobtoimaan sinut tyttärekseen ihan vain kiitollisuuttaan. Hän ei tosin tiedä, että meillä on suhde, joten älä sitä pelkää”, uros selitti. Hänen katseensa kiinnittyi vaivihkaa Nanamin kattamaan ateriaan. Hänen vatsansa tuntui kääntyvän ympäri nälästä.
Hän nappasi oitis ison lautasellisen munakasta eteensä ja rupesi haarukoimaan sitä suuhunsa. ”Me ihmissudet olemme uskollisia, vähän kuten koirat. Käytännössä katsoen sinä olet hyvin lähellä pääsemässä laumamme jäseneksi, koska pelastit minut varmalta kuolemalta”, Keon selitti suu täynnä ruokaa. ”Joten mitä mieltä olet?”

"Ai.", Nanami tunsi pienen pettymyksen pistoksen vatsassaan Keonin todetessa ettei tuon vanhemmat tienneetkään suhteesta. Hän ei ollut valmis moiseen, mutta silti hän tunsi pienen pettymyksen koska Keon ei halunnutkaan ottaa seruaavaa askelta heidän suhteessaan. Ehkä se oli kuitenkin kaikkein parhaaksi.
"Tuota, kai se sopisi..", Nanami sai pöydän katettua loppuun ja istui sitten alas Keonia vastapäätä katsellen lähinnä käsiään. Hänen piti todellakin miettiä tätä. Hän oli pelästynyt Keonin temperamenttia aikaisemmin, ja nyt hän joutuisi kohtaamaan kokonaisen lauman temperamenttisia ihmissusia. Hän rakasti susia ja aikoi varmasti hyödyntää Keonia tutkimuksissaan, mutta silti kokonaisen lauman tapaaminen kuulosti hieman pelottavalta. Mitä jos jotain menisi pieleen ja hän ei saisi enää tavata Keonia? Tai jos joku Helliläinen saisi tietää Keonista..
Kaikki ajatukset saivat Nanamin vain ahdistumaan ja tyttö näytti vaivaantuneelta. Ehkä hän voisi jotenkin..kiertäen puhua asiasta Kiyan kanssa seuraavana päivänä ilman että paljastaisi Keonin todellista luonnetta.