Best Friends Foreva! (VAROITUS!)

Keon jatkoi syömistään, mutta tarkasteli tyttöystäväänsä herkeämättä. Hän näki toisen synkän ilmeen, eikä oikeastaan ihmetellyt sitä ollenkaan. Tämä oli heille molemmille uutta. Nanamille koko kokonaisuudessaan ja Keonille heidän rotueronsa vuoksi. Jos he päättäisivät jatkaa yhdessä, taival ei olisi kovin helppo. Pikemminkin tie tulisi olemaan täynnä sudenkuoppia, joihin langeta.
”Kjarena, tule tänne”, Keon sanoi vaihtaen asentoaan tuolissa niin, että naaras voisi kiivetä hänen polvilleen. Ainakin ihmissusinaaraiden oloa, synkkinä hetkinä, helpotti läheisyys. Toivottavasti niin oli myös vampyyreilla.

Nanami nosti varovasti katseensa melkein huuliaan mutristaen, mutta nousi kuitenkin ja laahusti kultansa luokse ja kapusi toisen syliin, painautuen mahdollisimman löhelle Keonin rintaa kuin vain pääsi. Taipaleesta ei tosiaan tulisi helppo, eikä Nanami malttanut odottaa että pääsisi puhumaan asiasta Kiyalle, hänen pitäisi miettkä kuitenkin kuinka onnistuisi kertomaan kaikista ongelmista paljastamatta mitään liian merkittävää.
"Tämä vain on nii hankalaa.", Nanami nurisi kiehnätessään päätään vasten Keonin rintaa.

Nanamin astellessa hänen syliinsä Keon kietoi pitkät käsivartensa suojelevasti tuon ympärille ja suukotti päälakea.
”Kjarena, muistatko mistä puhuimme sen jälkeen kun olin käytännössä katsoen raiskannut sinut tuohon sohvalle?” hän kysyi pehmeällä äänellä. Ajatuskin heidän ensimmäisestä kerrastaan sai hymyn kohoamaan uroksen huulille. ”Tässä olemme vain me kaksi ja me etenemme pikkuhiljaa ilman äkkinäisiä isoja muutoksia. Muistatko murunen?”

Keon ryhtyi silittelemään vampyyrinaaraan hiuksia huomaamattaan, painaen poskensa tuon päälakea vasten. ”Sinun ei tarvitse tavata vielä äitiäni, jos et todella halua. En pakota sinua mihinkään sellaiseen. Mutta jos päätätkin tulla syömään, kaikki on järjesteltävissä. Sinun ei tarvitse tavata koko laumaa, vain vanhempani tai sitten pelkästään äitini. Mutta sen ei tarvitse todellakaan olla seuraavan sunnuntain ohjelma.”
Sitten uros oli hetken aikaa hiljaa. ”Ja kyllä, tämä on hankalaa, mutta en usko meidän olevan maailman ensimmäinen ihmissusi-vampyyri pariskunta. Maailma on tuhansia vuosia vanha, joten pakkohan tällaisia vinksahtaneita pariskuntia on täytynyt olla enemmän. Vai mitä?”

Nanamin kasvoille kaartui hymy miehen rauhoittavien silittelyjen ja sanojen vuoksi. "Kyllä sinun äitisi ja laumasi olisi mukava tavata, minua vain hieman hermostuttaa mitä tapahtuu jos he saavat tietää meistä.", Nanami alkoi humaamattaan silitellä Keonin yhä paljasta rintaa sormillaan, pyöritellen päässään skenaarioita Kiyalle puhumisesta sekä kiinni jäämisestä Keonin laumalle. Jälkimmäinen kuulosti hyvin pelottavalta ja Nanami yritti työntää kyseiset ajatukset pois päästään.

"Ehkä tästä selvitään, ja olet aivan oikeassa että täytyyhän muitakin samanlaisia hulluja olla olemassa. Voisinkin yrittää katsoa löytäisinkö mistään tietoa aiheesta, tiedä vaikka löytäisin jonkinsortin lakipykälän joka puoltaa lajienvälistä yhdessä oloa.", Nanami naurahti ajatukselle, mutta aikoi kuitenkin tehdä tutkimustyötä lisää, sehän oli hänen tuleva ammattina sekä intohimonsa, kaiken muun tieteellisen ohella.

Keon pyöritteli Nanamin hiuksia sormiensa lomaan nauttien tuon viileiden sormenpäiden kosketuksista omalla ihollaan. Tällaisina yksinkertaisina hetkinä heidän suhteensa tuntui täydelliseltä.
”Katsotaan sitä lauman tapaamista sitten myöhemmin”, hän sanoi suukottaen jälleen Nanamin päälakea. Uros vaihtoi aavistuksen asentoaan, voidakseen napata yhden jo jäähtyneen kolmioleivän käsiinsä. ”Enkä minä usko, että siitä syntyy maailmanlopun meininkiä kun kerromme sitten joskus olevamme yhdessä. Hämmästelyä ehkä, mutta tuskin mitään sen kummempaa. Olemmehan me kumpikin aikuisia.”

Keon jakoi leipänsä mutustelua. ”Hei, muistaakseni sinulla taisi olla kylpyamme. Mitä sanoisit, murunen, jos mentäisiin seuraavaksi pesulle. Minulta jäi aamusuihkukin väliin, kun kiirehdin tänne”, hän kysyi, vetäen Nanamia vielä hieman lähemmäs itseään. Seuraavat sanat hän puoliksi murisi tuon korvaan. ”Voisin vaikka pestä sinut. Ihan-joka-paikasta...”

"Ehkä sinun rotusi kanbalta ei syttyisi sotaa, mutta jos joku vampyyri saisi tietää meistä, niin sanoisin maailmanlopun olevan melko lähellä, ainakin minulle.", Nanami hymyili hieman viitaten siiheb, että juuri sillä hetkellä hänestä tuntui että heidän eronsa olisi maailmanloppu. Tämä taas sai Nanamin tajuamaan miten uhkaavasti hänen tunteensa alkoivat muistuttaa rakastumista, ja sen jälkeen hän olisi suuressa pulassa, jos leimaantuisi.

"Vai niinkö? Ehkä minun pitää sitten auttaa sinua peseyymään?", Nanami virnisti kuullessaan toisen kuiskauksen. Hän yritti parhaimpansa mukaan ubohtaa omat pelkonsa voidakseen vain nauttia tästä yöstä, mutta ajatukset eivät tuntuneet jättävän häntä rauhaan, eivät ainakaan ennenkukn hän kysyisi Keonilta, tiesikö tuo leimaantumisesta.

"Keon, tiedätkö mitä vampyyrien leimaantuminen tarkoittaa?", Nanami kysyi hieman hermostuneena.

Keon kietoi kätensä tyttöystävänsä vyötäisille ja valmistautui jo kantamaan tuon kylpyhuoneeseen. ”Sinä voit tehdä minulle ihan mitä tahansa kjarena. Olen täysin sinun armoillasi”, uros sanoi muristen tyytyväisenä. Hänen huulensa lipuivat jo Nananmin kaulaa pitkin, kun tuo esitti kysymyksensä vakavaan äänensävyyn.
Se sai Keonin yliaktiivisen libidon rauhoittumaan ja hän perääntyi naaraan kaulasta kulmat kurtussa.
”En ole juurikaan perehtynyt vampyyreihin, joten leimaantuminen ei sano minulle mitään”, hän vastasi totuudenmukaisesti nojaten itseään nyt tuolin selkänojaa vasten. Samalla hän nappasi käteensä sen toisen toastin, koska ilmeisesti hän ei ollut pääsemässä kylpyyn aivan vielä. ”Miksi aiheesta puhuminen saa sinut näyttämään siltä, kuin olisit valmis hyppäämään pilvenpiirtäjän katolta ilman laskuvarjoa.”

"Öö, ei miksikään.", Nanami pakotti kasvoilleen hymun rauhoittaakseen Keonia. Ei, hän ei pilaisi heidän vähäistä aikaansa puhumalla tästä aiheesta. Sen aika tulisi sitten joskus, jos hänestä vielä tuntuisi siltä että hän voisi leimaantua Keoniin. "Mennään sinne kylpyyn, haisuli.", Nanami nyrpisti virnistäen nenäänsä, vaikka Keonin tuoksu oli kaikkea muuta kukn paha. Hän suorastaan huumantui miehen tuoksusta.

Keon kurtisti kulmiaan entistä syvemmin, kun Nanami vaihtoi salamana puheenaihetta. Hän oli jo vähällä ruveta tivaamaan naaraalta, mitä tuo oli kysymyksellään tarkoittanut, mutta sulki suunsa. Askel kerrallaan, hän muistutti itseään. Jos toinen ei ollut vielä valmis puhumaan tuosta vampyyrien mystisestä tavasta, ei hän siitä rupeaisi tivaamaan.
Sen sijaa uros tunki loput leivästä suuhunsa ja lähti seuraamaan naarastaan kylpyhuoneeseen. Hymy karehti hänen huulillaan jälleen, kun hän muisti viimekertaiset vaivaantuneet hetket kyseisessä huoneessa. Samassa hän nappaisikin jo Nanamin itseään vasten halatakseen tuota.
”Muru, muistathan sen, että vaikka pidinkin tuosta pitsiyllätyksestä, sinä olet kaikkein parhaimmillasi ilkosen alasti”, Keon kuiski naaraan korvaan silitellen tuon paljasta ihoa. ”Et sinä tarvitse mitään sen kummempaa koristukseksi, jotta näyttäisit kauniilta minun silmissäni.”
Hän antoi vielä yhden lämpimän suudelman Nanamin niskalle, ennen kuin asteli laittamaan kylpyammeen hanan päälle.
”Saanko riisua sinut?” hän kysyi hanan alkaessa valuttamaan vettä vanhaan ammeeseen.

Nanami näytti Keonin kehuista ja huomionosoituksista täysin rinnoin, ja ne jos mitkä onnistuivat saamaan hänet unohtamaan ainakin hetkeksi ongelmat jotka luultavasti tulisivat ennemmin tai myöhemmin vastaan. Kylpyhuoneessa Nanami jäi lähelle ovea Keonin laittaessa kylpyveden valumaan ja katseli yläosatonta poikaystäväänsä nautiskellen.

Keonin kysymys sai hänet kuitenkin keksimään idean. Nanami loihti kasvoilleen mahdollisimman viattoman neitsyen ilmeen ja katsoi Keonia alta ripsiensä.
"Et.", Hän sanoi viekoittelevasti. Hän oli lukenut tästä, ja nyt jos koska olisi mahdollisuus kokeilla osaisiko hän toteuttaa lukemansa neuvot.
"Saat katsoa kun riisun itseni.", Nanami toteaa ennenkuin Keon ehtisi pettyä liikaa. Hänellä oli suunnitelmissaan riisua hyvin vähäiset vaatteensa hitaasti ja viekoittelevasti, ja antaa sitten Keonille samalla mitalla kuin oli itse saanut aiemmin.
"Sinun vuorosi nauttia."

Keon kohotti hämmästyneenä kulmaansa kuullessaan Nanamin sanat. Vielä enemmän hän hämmentyi nähdessään naaraan viekoittelevan ilmeen. Ei hän pahaksi pistänyt, päin vastoin. Mutta olihan se hämmentävää kun hänen oma, hullu, tiedenaisensa rupesi vokottelemaan tuolla tavalla. Tosin tällaisissa tilanteissa ei varmaan auttanut muu kuin istua alas ja nauttia showsta.
Uros tosiaan istui ammeen reunalle ja nojasi ylävartaloaan käsiinsä, keskittyen katsomaan kuinka pitsihepeneiden alta paljastui vaalea liha. Samalla hän ihasteli tyttöystävänsä pientä, naisellista ruumiinrakennetta. Nanamissa ei ollut grammaakaan ylimääräistä, mutta tuon kaunis vartalo peittiyi usein löysien vaatteiden alle.
Pitäisiköhän hänen viedä naaras joskus shoppailemaan jotain tyköistuvampaa. Tosin, ei hän halunnut loukata toisen tunteita, kun oli juuri sanonut ettei välittänyt mitä tuolla oli päällä.

Nanmi riisui niin seksikkäästi kuin osasi, eli ei juurikaan tavallista riisuntaan kummallisemmin. Tämä kaikki oli hänelle aivan liian uutta, eikä hän ollut kunnolla tehnyt tutkimusta "strippaamisesta". Hän oli vain lukenut, että miehille kannatti joskus stripata ja antaa miesten nauttia esityksestä. Saatuaan hepeneensä pois, Nanami asteli varovaisesti Keonin eteen, hieman hermostuneena, ja nojasi kämmenensä toisen reisiin kumartuessaan painamaan hellän suukon miehen huulille.
"Äläkä nyt sitten hermostu, minä vasta harjoittelen.", Nanami kuiskasi punastellen, samalla kun hänen hermostuksesta tärisevät kätensä siirtyivät kohti Keonin housujen nappia.

Muutaman epävarman yrityksen jälkeen Nanami sai kuin saikin housut auki, ja siirtyi hyväilemään Keonia boksereiden kankaan läpi hierovin liikkein. Hän sovelsi uudessa kokeilussaan lukemaansa, sekä sitä miten Keon yleensä tyydytti häntä. Nanami arveli että samantyyppiset liikkeet toimisivat myös miehillä.

Keon seurasi ihastuneena Nanamin riisumista. Helvetti soikoon, sanoi kuka mitä tahansa, mutta ammattilaiset jäivät tämän esityksen varjoon mennen tullen. Naaras oli tajuttoman seksikäs. Lisäksi, ensimmäisen kerran epävarmuus toi pikku esitykseen luonnetta, jota strippiklubien tytöillä ei ollut. Keon nautti täysin rinnoin.
Kun Nanami hivutti alushousujaan pois, uroksen rinnasta rupesi kumpuamaan tyytyväistä murinaa.

Naaraan lähtiessä astelemaan hänen luokseen, Keon oli jo valmis käymään tähän kiinni samaan tapaan kuin hetki sitten eteisessä. Mutta enemmin hän olisi sahannut kätensä poikki, kuin riistänyt Nanamilta tämän ilon. Tuo selvästi halusi miellyttää häntä ja tuottaa hänelle mielihyvää.
Tosin, tämän vaiheen tuleminen oli täysin odotettavissa. Eiköhän jokainen terve naaras kyllästynyt jossain vaiheessa olemaan se passiivinen osapuoli.

Keon vastasi suukkoon ja yritti välittää sen kautta mahdollisimman paljon rohkaisua ja kannnustusta jatkamiseen.
”Älä huoli kjarena. Ota oma aikasi”, uros sanoi hellästi muristen.
Hän antoi naaraan taistella rauhassa farkkujen napin kanssa, vaikka olisikin halunnut kärsimättömänä repiä housut omista jaloistaan.
Ensimmäinen kosketus sai Keonin henkäisemään terävästi ja hänen laihan ruumiinsta taipumaan kauniille kaarelle. Kiveksistä lähtevä polte, nuoli hänen ruumiinsa päästä jalkoihin asti ja sai sen tärisemään.

Nanami hieroi hetki hetkeltä varmemmin ottein ja lopulta hän uskaltautui hivuttamaan Keonin jäykistyvän elimen vapaaksi boksereista. Hitaasti Nanami kietoi sormensa elimen ympärille ja alkoi pumppaamaan. Hänen otteensa oli melko haparoiva eikä välttämättä edes kovin hyvin tai tyydyttävästi, mutta ainakin hän yritti. Nanami loi Keoniin lähes kysyvän katseen kuin varmistaakseen että teki kaiken oikein. Pian olisi kuitenkin varsinaisen yllätyksen vuoro. Nanami aikoi miellyttää Keonia suullaan samalla tavoin kuin mies tyydytti hänet.
Nanami laskeutuu polvilleen Keonin jalkojen väliin ja antaa ensin muutaman epäröivän suudelman miehen varrelle, kuin maistellakseen, ennenkuin ottaa toisen suuhunsa.

Keonin koko ruumis oli jäykistynyt. Uros huohotti kevyesti ja hänen silmänsä olivat muuttuneet sumeiksi. Hän nojasi ruumistaan, enemmän tai vähemmän, käsivarsiensa varassa katsellen kuinka haparoivat sormet hyväilivät häntä boksereiden kankaan läpi.
Nanamin otteista huomasi, että hän oli epävarma. Tosin, tällä ensimmäisellä kerralla sillä ei ollut väliä. Jo pelkkä epäröivä kosketus unohdetulla miehuudella sai tähdet säkenöimään Keonin silmissä.

Kun naaras hivutti, täyteen mittaansa kovettuneen kalun, ulos kankaisesta vankilastaan, uros voihkaisi uudestaan ja taivutti päätään ruumiinsa muodostaman kaaren jatkeeksi. Hän puristi silmiään kiinni ja rupesi huomaamattaan liikuttamaan lantiotaan Nanamin käden liikkeiden tahtiin.
”Purista vain rohkeammin kjarena, ei se mene rikki”, Keon sai sanottua vain vaivoin nauttiessaan saamastaan huomiosta. Nautinto nuoli hänen kehoaan vielä verkkaisesti, mutta korventavana.
Tuntiessaan pehmeät huulet varrellaan, uroksen huulilta karkasi litannia vieraskielisiä sanoja, joiden sisältö saattoi olla mitä vain kiitosrukouksen ja kirouksen väliltä. Nanamin alkaessa ottaa häntä suuhunsa, Keon ei voinut mitään kun hänen lantionsa työntyi tuota vastaan.

Nanami kiitti onneaan oksennusrefleksin puutteesta. Hän saisi, ei nyt läheskään kaikkea, mutta toivon mukaan tarpeeksi mahdutettua pieneen suuhunsa tuottaakseen Keonille tarpeeksi mielihyvää. Hänen olisi pitänyt lukea tarkemmat ohjeet tästäkin, mutta eiköhän hän pärjännyt. Ainakin kuunnellessaan Keonin reaktioita ja tuntiessaan kuinka tuo puski lantiotaan suutaan vasten, Nanami saattoi olettaa tekevänsä oikein. Hänen täytyisi kyllä opiskella ihmissusien kieltä hieman, voidakseen tietää mitä Keon sanoi milloinkin. Häntä kiinnosti kovasti, tieteelliseltä kannalta, tietysti. Ja koska hän tulevaisuudessa aikoi saada ihmissuden lapsen, hän haluaisi opettaa lapselleen ihmissusien juurista ja kieltä. Tämä ajatus sai Nanami hymyilemään, tai ainakin hän olisi hymyillyt jos hänellä ei olisi ollut suu täynnä Keonia sillä hetkellä. Suostuisikohan mies luovuttamaan siemennestettään hänelle, vai täytyisiköhän hänen 'varastaa' sitä. Oli outoa kuinka helposti hänen ajatuksensa harhailivat kaikessa mahdollisessa, samalla kun hän tunsi kiihottuvansa äärimmilleen Keonin murahteluista ja huokauksista.

Keon levitti jalkojaan, jotta naaras mahtui paremmin niiden väliin. Samalla hän otti paremmin kiinni ammeen laidoista. Nämä pienet asennonmuutokset tehtiin suoranaisessa sumussa, kun suurin osa huomiokyvystä oli siirtynyt täysin jalkojen väliin. Nanamin suu tuntuikin yhtä pieneltä kuin näytti ja märältä. Epävarmuus oli kuitenkin lähes käsinkosketeltava.
Uros päätti, että olisi ehkä parempi neuvoa Nanamia nyt saman tien. Hän voisi tulla jo pelkästään sillä, että naaras piti sitä suussaan, mutta se ei toimisi pidemmän päälle.

”Kja... ren...a”, Keon vaikersi sanan, joka muutoin pääsi hänen huuliltaan ilmoille niin vaivattomasti ja helposti. ”Pidä sornillasi kiinni sen tyvestä... Ah... Ja... Ime... Liikuttele suutasi samalla... Vähän...”
Puhuminen oli erityisen vaikeaa huohottavan hengityksen lomasta, mutta tällä pitäisi päästä jo alkuun.

Nanami koi katseen Keoniin, keskittyen hetkeksi kuuntelemaan miehen ohjeita. Nanami olisi halunnut onnistua yksikseen, mutta arvosti Keonin neuvoja silti. Ensi kerralla hän onnituisi paremmin. Nanami nyökkäsi Keonille ymmärryksen merkkinä ja asetti kalun jälleen suuhunsa, tarttuen samalla toisella kädellään sen tyvestä kiinni. Hän imi, ei liian kovaa, sillä Nanami ei tiennyt mikä oli sopiva määrä imua, liikutti suutaan ja kättään rytmikkäästi tahdissa.

Keonilta pääsi tukahdutettu huuto kun Nanami ryhtyi toimimaan vaikeaselkoisten ohjeiden mukaan. Hänen sormensa puristuivat entistä tiukemmin ammeen reunaan. Hänen käsivartensa täräsivät lihasten jännittyessä äärimmilleen. Uroksen lantio aaltoili ja puski paremmin naaraan suuta vasten.
Hänen ruumiinsa tuntui puristuvan kasaan ja levittäytyvän auki, vuorotellen nautinnon aaltojen mukaan.
”Na... Nami... Saat minulta... Tulemaan”, Keon ähki hampaitaan yhteen purren.

Nanami jatkoi tyytyväisenä kuullessaan kuinka Keon huohotti nautinnosta. Hienoa. Hän siis teki tämän edes jotenkin oikein ja Keon saisi nauttia kerrankin. Nanami jatkoi ja nopeutti tahtiaan kuullessaan Keonin olevan lähellä tulemista. Hän yritti myötäillä liikkeissään Keonin lantion liikkeitä, peläten hetken että hänen suupielensä repeytyisivät jos Keon yrittäisi päästä yhtään enempää hänen suuhunsa. Mutta toisaalta se ei olisi häntä haitannut.

”Jumalauta..!” Keon karjaisi, purren edelleen hampaitaan yhteen.
Orgasmi lähti vyörymään eteenpäin vääjäämätöntä tahtia. Se lähti uroksen kiveksistä ja kulki koko ruumiin läpi. Maailma tuntui täyttyvän valkohehkuisella valolla, joka oli vähällä pyyhkäistä kaiken mukanaan. Keon lukitsi lantionsa paikalleen ettei olisi survonut itseään naaraan kurkun perukoille. Hänen ruumiinsa aaltoili muuten ja hän oli vaarassa luiskahtaa edelleen täyttyvään ammeeseen. Uros tunsi miten hänen erektionsa sykki jokaisen orgasmin aallon mukana hänen siemennestettään ulos.
Nautinto kuitenkin laantui hiljalleen, saaden hänen ruumiinsa lihakset rentoutumaan yksi kerrallaan.

Keonin laukeaminen tuli pienoisena yllätyksenä, lähinnä sen voimakkuuden ja määrän kannalta, ja Nanamilla oli hetken aikaa vaikeuksia pystyä nielemään se kaikki. Hän kuitenkin nieli tarmokkaasti ja loppuun saakka. Kunhan orgasmi olisi ohi, Nanami perääntyisi tyytyväisen näköisenä suupieliään pyyhkien ja katsoisi Keonia hymy huulillaan.
"Nautitko?", Nanami taisi kylläkin tietää jo vastauksen, mutta hän halusi kuulla sen Keonilta vielä kuitenkin.

Kylpyhuoneen valo tuntui sokaisevalta, kun Keon raotti vaovaisesti silmiään ja katsoi lattialla polvillaan istuvaa Nanamia. Uroksen kasvoille levisi leveä hymy. ”Eikö se sitten näyttänyt siltä?”
Hän kuorotti koskettamaan kädellän naaraan poskea ja pyyhkäisemään peukalollaan tuon turvonneita huulia. ”En olisi voinut nauttia enempää, kjarena.”

Samassa hän kääntyikin jo sammuttamaan auki jäänyttä hanaa. Amme oli nyt ääriään myöten täynnä ja he aiheuttaisivat melkoisen tulvan, asettuessaan sinne. Niinpä uros painoi seinän paneelista nappia, joka tyhjentäisi ammetta hieman.
”Mennäänhän muru, jotta saamme sinut puhtaaksi”, Keon sanoi nousten samalla seisomaan. Hän riisui housut jalastaan jättäen ne yksinkertaisesti vain kylpyhuoneen lattialle.

Nanami nautti Keonin kosketuksesta kasvoillaan ja hymyili Keonille. "Hienoa.", Nanami sai hieman itsetunnon kohotusta Keonin sanoista, ja miehen kääntyessä hieman tyhjentämään ammetta ja riisumaan, Nanami nousi lattialta valmistautuakseen kylpyyn. Hän astui lämpimään veteen nauttien lämmön tunteesta jonka vesi ympäri hänen kehoaan aiheutti.

”Teehän tilaa kääpiö”, Keon sanoi, astuessaan veteen, aivan Nanamin taakse. Hän lähti laskeutumaan alas ja nojasi selkäänsä ammeen laitaa vasten. Hän veti naaraan hellävaroen aivan kiinni itseensä, painaen kasvonsa tuon hiuksiin.
”Millaisen seksipedon minä olenkaan houkutellut sinussa esiin”, Keon kuiskasi ääni käheänä naaraan korvaan. ”Siitä ei ole montaa päivää, kun olit vielä neitsyt ja nyt viettelet minua ihan sumeilematta, minkä ehdit.” Puhuessaan hän hiveli naaraan harteita pehmeästi kämmenillään nauttien ihon tunnusta käsillään.