Kolikon kaksi puolta. (Shakke&Jilli) K-18

Valériane nousee miehen sylistä, ujuttaakseen tämän avulla mekkonsa lattialle. Sen alta paljastuu ainoastaan mustat, pitsiset alushousut. Kyseisen vaatekappaleen kanssa oli aivan turha pukea rintaliivejä, jotka olisivat korsetin vuoksi ainoastaan pureutuneet epämiellyttävästi ihoon.
Hän polvistuu sirosti Joshin eteen ja rupeaa avaamaan miehen housuja tottuneesti. Kun nainen on valmis, hän pyytää Joshia nostamaan itseään niin, että housut voi vain vetää alas.

Saatuan miehen kovettuneen elimen silmiensä eteen, Valérianen tekee mieli viheltää hyväksyvästi. Hän tuijottaa hetken aikaa silmät pyöreinä edessään kohoavaa kalua ja joutuu myöntämään ettei ollut vähään aikaan nähnyt vastaavan kokoista. Leon olisi varmasti tyytyväinen saadessaan moisen kobran jalkojensa väliin. Valériane päätti kuitenkin jättää hienotunteisesti tämän kyseisen informaation tuonnemmaksi. Hän tiesi miehen olevan kylpyhuoneessa kuuntelemassa heidän toimintaansa vastentahtaoisesti.
Sen sijaan Valériane asettuu paremmin Joshin jalkojen väliin ja aloittaa lupaamansa suuhoidon. Hän tarttuu kiinni kalun varresta ja rupeaa nuolemaan sitä kosteaksi, katsoen miestä koko ajan silmiin alhaalta käsin. Hän kumartuu jopa ottamaan tuon pallit hetkeksi huuliensa väliin, ennen kuin upottaa muhkean terskan suuhunsa. Valériane saa tosiaan avata suutaan saadakseen koko varren mahtumaan ja miettien huolestuneena, mahtavatko hänen leukansa loksahtaa sijoiltaan.

Josh avustaa housut yltään nostamalla lantiotaan sen verran että ne sai sulavasti ujutettua pois. Hän nojautuu kyynärpäidensä varaan ja katsoo jo hieman huohottaen kuinka 'Rebecca asettuu hänen jalkoihinsa aloittaakseen hänen hyväilynsä. Naisen huulten ensimmäinen kosketus oli jo sulattaa Joshin, ja tuo haukkoo henkeään kuuluvasti mielihyvästä.
"Jestas, Rebecca, olet taitava!", Josh henkäisee kuuluvasti ja taivuttaa hieman päätään taaemmas naisen käsitellessä hetken hänen pallejaan.

Leon irvistää kylpyhuoneessa ja sytyttää äänettömästi itselleen savukkeen. Hän nojaa seinään ikkunan alla jottei tupakan haju yltäisi telmivän pariskunnan neniin ja ristii sitten kätensä rinnalleen.

Muutama sata vuotta ahkeraa harjoittelua tekee kenestä tahansa mestarin.
Valériane ei kuitenkaan lausu tätä ajatusta ääneen vaan pitää sen täysin omana tietonaan, keskittyen imemään Joshia syvälle kurkkuunsa. Rintahoidon lupaaminen oli ollut hyvä idea, sillä pieni lepohetki suulle teki vain hyvää, kun piti hoidella tällainen kalu.
Valériane liikuttaa päätään ahkerasti, antaen kädellään hieman pontta imulleen. Samalla hän vie toisen kätensä hyväilemään miehen palleja. Valériane tunnustelee tyytyväisenä paksua vartta käsissään ja toteaa voivansa tehdä Leonille useammankin vastaavanlaisen palveluksen, jos saisi niistä samanlaisen palkkion. Tosin, jos Leon hyväksyisi Joshin, tämä yksi kerta saisi riittää. Ei kai mies sentään tarvinnut useampaa ruumista varastoon.

Valérianen on hetken kuluttua pakko päästää Joshin mela pois suustaan, koska pelkäsi leukansa todella nyrjähtävän. Hän kuitenkin lipaisee vartta vielä kerran, ennen kuin rupeaa asettelemaan sitä pehmeiden, kiinteiden rintojensa väliin. Hän puristaa ne yhteen ja rupeaa hieromaan niden avulla kalun herkkää vartta.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Valériane hoiteli jotakuta omilla rinnoillaan. Hän ei kuitenkaan voinut olla ihmettelemättä sitä, mikä niissä niin kiihotti kaksilahkeisia. Miksi heidän piti päästä työntämään heppinsä tähänkin vakoon.
Hetken kuluttua Valériane muutti hieman asentoaan ja laski päätänsä, jotta saattoi pyöritellä kullin päätä samaan aikaan kielellään.

Josh ei kyennyt olemaan hiljaa vaan voihki ja huohotteli tasaiseen tahtiin huokaillen välillä naisen nimeä ja ylistäen milloin ketäkin Jumalaa tästä taivaan lahjasta. Sanoista ei kuitenkaan tahtonut saada selvää sillä ne sekoittuivat yleensä kiivaisiin hengenvetoihin. Josh työntää lantiotaan ylemmäs vaistomaisesti naisen liikkeiden tahdissa ja kaartaa selkäänsä, silmät kiinni puristettuina ja kasvot kohti kattoa. Naisen rinnat tuntuivat hyviltä, suu taivaalliselta ja yhdistettynä kieli ja rinnat vielä paremmilta. Hän kuitenkin luo lopulta kiimastaan punastuneen katseen naiseen, silmissään sitä tiettyä himoa joka kertoi miehen kohta menettävän kontrollinsa ja vaativan pääsyä naisen sisään. Josh nuolaisee huuliaan ja puree hieman alahuultaan pidätellessään itseään käymästä naiseen käsiksi.

Leon pyöräyttää silmiään kuunnellessaan miehen voihketta. Ääni ei ollut paha mutta hyvinkin raivostuttava, kun tiesi mitä toisessa huoneessa tehtiin samalla. Hänen olisi toisaalta tehnyt mieli rynnätä sisään ja istuttaa Valériane miehen syliin ja liikuttaa naista kuin pumpattavaa nukkea miehen kyrvän päällä jotta hän olisi vain päässyt kuuntelemasta tuota tilannetta.

Valériane tarkkaili miestä ja tämän reaktioita. Joku olisi voinut olla imarreltu Joshin antamista ylenpalttisista kehuista, jotka tosin esitettiin huokailujen muodossa. Valériane ei kuitenkaan välittänyt niistä. Hänen mieleensä nousi mielukuva siitä, miten eräs toinen oli reagoinut hänen suulla työskentelyynsä.


Leon nostaa kahleet sängyltä ja alkaa taiteilemaan niitä Valérianen ylle. Saatuaan naisen kahlittua, hän laskisi kätensä naisen päänpäälle, ja painaisi melkein hellästi. "Saat ihan ensin ottaa suihin."

Valériane rupeaa nuolemaan Leonin kalua ponnekkaasti aina juuresta nuppiin asti, ennen kuin ottaa sen suuhunsa. Hän käänsi päätään asentoon, jossa nuppi hankasi ponnekkaasti hänen kitalakeaan vasten, ennen kuin upposi syvemmälle kurkkuun. Valériane käytti hampaitaan harkitusti jaellen kevyitä näykkäyksia ja kulmahampaiden raapaisuja vain silloin tällöin.
Muutaman kerran Valériane päästi kalun suustaan imaistaakseen sen tilalle toisen miehen palleista. Hän imi ja pyöritteli niitä kielellään jakaen huomiotaan molemmille tasapuoleisesti.

Hiljaiset murahdukset kumpuilevat syvältä Leonin kurkusta Valérianen aloittaessa hänen tyydytyksensä. Leonin käsi on edelleen naisen pään päällä, ja hän haroo tukon hiuksia sormiinsa, kuin kissa joka leipoo tassuillaan mielihyvästä. Hän alkaa liikuttaa automaattisesti lanteitaan Valérianen tahtiin, kasvot kattoa kohden käännettynä. Pyhä äiti sentään nainen oli taitava!


Valérianen rinnassa kouraisee puhdastakin puhtaampi syyllisyys. Ei hän halunnut olla tässä Joshin kanssa. Hän halusi, että Leon makaisi selällään sängyssä ja ylistäisi hänen taitojaan.
Vittu!
Valériane saattoi kuulla selkeästi, miten Leon oli komentanut häntä. Vaikka hänen edessään oli toinen alaston mies, joka voihki hänen nimeään. Valériane saattoi edelleen tuntea Leonin käden hiuksissaan ohjailemassa hänen suutaan.
Eikä hän halunnut olla tässä Joshin kanssa.
Vittujen vittu!

Valériane päästää irti miehen kalusta, nousten seisomaan. Hän atuu keskemmälle huonetta ja pyyhki suutaan, aivan kuin Joshin kalu olisi ollut likainen. ”Sori. Tämä olikin nyt tässä. Leon!” Pahoittelu oli osoitettu Joshille ja huuto kylpyhuoneessa piileksivälle Leonille. Toivottavasti mies älyäisi tulla paikalle ja hoitaa hommansa.
Valériane kurottautuu ottamaan mekkonsa lattialta.

Josh puristaa hieman kulahtaneita lakanoita nyrkkeihinsä huokaillen ja voihkien kiihkeästi. Hän on jo melkein lähellä omaa tulemistaan, kun nainen yhtäkkiä lopettaa ja astuu kauemmas. Josh ajatteli ensin Rebeccalla olevan jotain muuta mielessä, kunnes nainen ilmoittaa tämän olevan ohi ja huutaa vielä lisäksi jonkun toisen nimeä. Mitähän vittua? Josh nousee istumaan. "Mitä ihmettä? Onks kaikki hyvin?"

Samassa vessan ovi jo aukeaa ja Leon astuu huoneeseen tupakka suupielestään roikkuen. "Oliko vehkeessä vikaa vai mikä nyt?", Leon murahtaa selkeästi kuitenkin hyvillään ettei hänen tarvinut enää kuunnella kuinka Valériane tyydyttäisi tätä miestä. Hän kuuntelisi tuota ääntä aivan tarpeeksi kunhan se olisi hänen omansa, ja silloin se saisikin kuulua.

Josh nousee hätiköiden vuoteelta ja melkein kompuroi, kiskaisten peitteen mukanaan voidakseen peittää itsensä. "Mitä vittua?!", Mies on selvästi hätääntynyt ja hieman raivoissaan, ainakin toistaiseksi, ja hakee katseellaan Rebeccasta apua.

"Älähän nyt jaksa huutaa, päätäni särkee.", Leon tokaisee tylysti puhaltaen savua sanojensa mukana ja astuu lähemmäs Joshia.

Valériane noukkii mekkonsa lattialta Leonin astellessa sisään. ”Ei. Ei ollut. Sanoisin, että hän on enemmän kuin kelvollinen sinun tarkoitusperiisi”, Valériane sanoo vilkaisemattakaan kumpaakaan miestä. ”Tee mitä täytyy. Minun pitää käydä siistiytymässä.”
Valériane nappaa mukaansa vielä korkokenkänsä ja käsilaukkunsa, ennen kuin astelee Leonin ohitse kylpyhuoneeseen. Hän lukitsee oven perässään ja nojautuu ovea vasten, silmänsä sulkien.

Tämän ei todellakaan pitänyt mennä näin. Valériane tunnistaa itsestään kaikki kiintymyksen merkit. Näin oli käynyt ennenkin, eikä sekään kerta ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Kun oli kyse hänestä itsestään, miehellä ei ollut edes väliä, sai unohtaa samantien kaikki ruusunpunaiset unelmat.
Valériane oli helvetillisen mustasukkainen nainen. Edellisellä kerralla hän oli tappanut kumppaninsa juuri tämän piirteen vuoksi. Eikä Leonista saanut uskollista partneria tekemälläkään. Lisäksi oli täydellisen epävarmaa, onnistuisiko noiten temppu.
Tämä oli ollut tuhoon tuomittu juttu jo siinä saamarin katukäytävällä.

Valérianen oli päästävä tilanteesta ulos mahdollisimman nopeasti. Hän ei kuitenkaan jättäisi miehiä pulaan, mutta heti kun tilanne olisi selvä, hän lähtisi. Hän palaisi kotiin veljensä luo. Tai sitten aloittaisi uuden elämän jossain, kaukana Lontoosta. Ehkä hänen pitäisi palata Espanjaan.

Josh yrittää hädissään perääntyä ennenkuin tajuaa että häntä vastassa on pukuun sonnustautunut rillipää, joka oli vielä lyhyempikin. Josh suoristautuu ja on valmiina tappelemaan, vaikkakin munasillaan. Kauaa mies ei kuitenkaan ehdi tehdä uhmaavaa vastarintaa kun Leon onkin jo tuon edessä, hän nappaa pidempää miestä helposti kasvoista kiinni ja paiskaa miehen takaraivo edellä seinään. Hän joutui hieman pidättelemään itseään, eihän hän halunnut uutta leluaan aivan täysin säpäleiksi, riitti kun isku olisi tarpeeksi kova tehdäkseen tästä väliaikaisen hyytelön.

Pään seinään iskeytymisestä lähtevä kolahdus havahduttaa ajatuksiinsa vaipuneen Valérianen takaisin todellisuuteen. Hänen olisi siistiydyttävä ellei halunnut näyttää halvalta, käytetyltä huoralta lähtiessään motellista. Lisäksi, mitä nopeammin he selviytyisivät takaisin noitien luo, sitä liukkaammin hän pääsisi Leonista ja Noelista eroon.

Valériane pudottaa kantamuksensa lattialle, käsilaukkuaan lukuunottamatta ja siirtyy peilin eteen. Ensimmäiseksi hän rupeaa korjaamaan hiuksiaan ja siirtyy sitten siistimään tuhriintunutta meikkiään.
Silmiensä ympärystä puhdistaessaan hän katsoo itseään tarkemmin peilistä. Luoja, että hän näytti riutuneelta. Aivan kuin hän olisi vanhentunut vuosisatoja muutamassa minuutissa.

Saatuaan Joshin veltoksi ja toivon mukaan aivokuolleeksi vihannekseksi, Leon viskaa nuorukaisen vuoteelle ja pukee tuolle vaatteet ylleen. Eihän hän voisi kuljettaa alastonta ruumista ympäri kaupunkia keskellä päivää. Pukiessaan toisen Leon saattoi vilkaista vielä toisen varustusta ja todeta sen olevan oikein riittävä.

Saatuaan hommansa valmiiksi Leon tarttuu punapään käsivarteen ja vetää sen olkansa yli. Näin näytti siltä kuin mies olisi vain sammunut ja Leon auttoi toista kotiin. Pään hajoamisen peitti huppu, vaikka nuorukaisen kasvoja pitkin valuikin nyt veri kun se roikkui alas päin, mutta huppu varjosti päätä niin, että kun pää retkotti rintaa kohden, verta ei huomannut ellei osannut etsiä sitä.

"Ala tulla, Val. Lähdetään."

Valériane oli juuri saanut kasvonsa samaan kuntoon kuin ne olivat olleet hänen astellessaan ulos noitasiskosten talosta, kun Leon lähettää hänelle telepaattisen viestin. Naisen sisällä roihahtaa kiukku niin voimakkaana, että hänen ruumiinsa rupeaa tärisemään. Juuri nyt hän ei kestänyt yhtään enempää painetta Leonin puolelta.
Kun hän lähettää Leonille takaisin, viesti on täynnä agressivisuutta ja patoutunutta vihaa. Leon saattaa saada tästä pienen vihlovan päänsäryn, mutta se menisi pian ohitse. Hän katselee samalla itseään peilistä vain huomaten, että hänen silmänsä suorastaan leiskuivat. ”Sanoin, että siistiydyn ensin!”

Leon irvistää päänsä vihlaisusta jonka Valérianen viesti hänelle aiheuttaa. Hän hieraisee toisella kädellään ohimoaan ja tuhahtaa sitten itsekseen. Naiset. Leon ajattelee silmiään pyöräyttäen.
Etkö ymmärrä ettei kaikki ole aivan kunnossa? Neiti Valériane ei käyttäydy tavallisesti näin.. Leon säpsähtää tätä ajatusta, jonka hän tunnistaa hetimiten Noeliksi. Hän sulkee silmänsä keskittyäkseen, mutta Noel pudistaa hänelle päätään kieltäytyen kertomasta enempää. Se saamarin rotta oli hereillä ja seurasi tilannetta, tai sitten Valérianen puuskahdus oli saanut hänet heräämään. Ehkä Noel oli tuntenut saman kivun myös.

Valériane sulkee silmänsä ja keskittyy laskemaan hitaasti kolmeenkymmeneen rauhoittuakseen. Jo yhdeksäntoista kohdalla hän pystyy rentouttamaan lihaksensa, mutta jatkaa silti sinnikkäästi numerosarjan loppuun. Avatessaan viimein ametistiset silmänsä hän katselee niitä etsien jälkiä äskeisestä tunteenpurkauksestaan. Hän on jälleen tyyni ja rauhallinen.
Uskoessaan voivansa kohdat jälleen Leonin hän nostaa mekkonsa lattialta ja rupeaa kiskomaan sitä ylleen. Kyseinen vaatekappale ei ole kaikkein helpon päälle puettavaksi, joten se vaati hieman keskittymistä. Niinpä pukeutuminen toimi hyvänä jatkumona numeromeditaatiolle, jota hän oli harjoittanut hetki sitten.

Ollessaan valmis, hän saattoi astella ulos kylpyhuoneesta tyynen rauhallisena ja kohdata Leonin.
”Olen valmis, joten voimme mennä”, Valériane sanoo ja yrittää hymyillä.

Leonin kasvoillla on hämmennystä sekä ärtymystä. Hän ei lainkaan ymmärtänyt naista, joka astelee vihdoin ulos kylpyhuoneesta, eikä hän ymmärrä Noelia joka yllättäen päätää puhua hänelle, ja piiloutuu sitten taas. Hänen päätään jyskytti jo ihan siksi ettei hän pysynyt perässä tämän maailman menosta, selvsätikkään.

"Noel sanoi ettei sinulla ole kaikki hyvin.", Leon toteaa kuin ohimenne, samaan sävyyn kuin olisi kertonut että ulkona paistaa aurinko. Hän korjaa punapäätä olallaan ja lähtee sitten suunnistamaan ulos motellista.

Leonin puhuessa Valérianen olemus jäykistyy uudelleen. Ai, nyt Noel päättää ilmoittaa itsestään? Loistava ajoitus.
Valérianen ilme kiristyy ja hänen silmänsä tummuvat. ”Voit kertoa Noelille, että voin mainiosti”, Valériane toteaa viileästi ja lähtee Leonin perään. Numeromeditaatiosta ei ole mitään hyötyä, jos joutuu uudelleen stressaavaan tilanteeseen. Kävellessään Leonin perässä hän kertaa jälleen numeroita yhdestä kolmeenkymmeneen.
”Meidän kannattaa ottaa varmaan taksi, lähemmäs taloa”, hän toteaa ennen vastaanottoaulaa. ”Ystävämme saattaa kiinnittää turhaa huomiota.”

"Kuten haluat.", Leon ei ollut koskaan vaivautunut yrittämään ymmärtää naisia, eikä hän aikonut nytkään vaikka Valérianen käytös olikin hieman hämmentävää. Päästyään motellista ulos Leon viittaa heille taksin ja sulloutuu jotenkuten punapään kanssa takapenkille, virnuillen kuskille ja pahoitellen kuinka hänen ystävänsä oli ottanut hieman liikaa. He olivat turisteina ja lomalla. Selitys meni täydestä yhdessä Leonin hurmaavan nörttihymyn kanssa.

Valériane istuu auton etupenkille ja ilmoittaa osoitteen taksikuskille, asettuen sitten mukavammin istuimelleen. Hän keskittyi tarkkailemaan ohitse lipuvia maisemia, yrittäen samalla olla suomatta ajatustakaan Leonille.
Hän todellakin häipyisi heti kun mies olisi omassa ruumiissa. Hän menisi ensin Lontooseen ja harkitsisi sitten mitä tekisi. Viljam tarjoaisi hänelle taatusti piilopaikan, jossa hänen ei tarvinnut olla kontaktissa ympäröivään maailmaan. Hän selvittäisi siellä ajatuksiaan tietäen ettei varmati törmäisi kumpaakaan, Noeliin tai Leoniin.

Taksi pysähtyy tienristeykseen, josta he saattaisivat helposti kävellä noitasisarusten taloon. Matka ei olisi pitkä ja siellä Valériane voisi lukittautua vierashuoneeseen siihen asti, kunnes loitsu suoritettaisiin.

Erika avaa heille hymyillen oven. ”No, se kävi sitten nopeasti”, hän sanoo katsellin Valérianea ja Leonia, sekä miehen hartian varassa notkuvaa velttoa punapäätä. ”Blythe ja Wanda ovat vielä töissä, eivätkä täditkään ole vielä tulleet, joten joudumme hieman odottelemaan. Uuden ystävänne voitte viedä aurinkohuoneeseen. Chaz auttaa minua parhaillaan valmistelemaan alttaria.”
Valériane puskee Erikan ohitse sisälle taloon ja lähtee samantien astelemaan portaita pitkin yläkertaan.
Erika puolestaan katsoo hämmästyneenä Leonia: ”Tuliko teille riita?”

Leon korjailee punapään asentoa jälleen ja katsoo Erikaa sitten ärtyneenä. "Mistä minä teistä naisista voisin tietää?", Hän tuhahtaa ja on aivan selvää ettei Leon ole niitä ymmärtäväisimpiä miehiä. Hän oli niitä, joita ei oikeastaan edes pahemmin kiinnostanut naiset, muuta kuin noiden jalkojen välissä olevan reiän ja rintojen vuoksi. Leon astelee Erikan osoittamaan aurinkohuoneeseen ja laskee tulevan ruumiinsa sinne 'lepäämään' ja huokaisee sitten.

Nopeasti Leon suuntaa ulos tupakalle. Häntä vaivasi nyt toden teolla Valérianen käytös, nyt kun Noel oli siitä huomautanut.
Mitä oikein tarkoitat, Noel, kun sanoit ettie Val käyttäydy noin? Leon yrittää päästä mielessään jälleen Noelin luokse, joka näyttää hyvin surkealta ja riutuneelta.

Valériane lukitsee vierashuoneen oven ja riisuu yltään korsettimekkonsa. Hänen teki oikeastaan mieli polttaa koko roska, mutta totesi ettei heidän isäntäväkensä välttämättä arvostaisi nuotiota keskellä taloaan. Sen sijaan hän jättää vaatekappaleen lojumaan lattialle kenkiensä ja käsilaukkunsa seuraksi astellen itse kylpyhuoneeseen. Hän todellakin kaipasi nyt kuumaa suihkua.

Erika astelee Leonin edellä aurinkohuoneeseen, joka sijaitsee olohuoneen takana. Kyseinen tila on saanut nimensä valtavista antiikkisista ikkunoista, jotka toimittavat ulkoseinien virkaa. Tilan keskelle oli raivattu iso tyhjä tila, johon Chaz parhaillaan piirsi ympyrän muotoista kuviota, jossa oli paljon riimua ja pienempiä ympyröitä sekä sisällä, että lomittain.
Sivummalla oli hyvässä järjestyksessä erilaisia esineitä, joiden seuraan Erika palasi.
Chaz vilkaisee vain nopeasti Leonia ennen kuin keskittyy jälleen siihen, mitä oli tekemässä.
”Laita hänet tuonne peitolle”, Erika neuvoo Noelia polvistuessa keskeytetyn työnsä pariin.

Nojaillessaan ulkona seinään Leon pitelee silmiään kiinni, näyttäen melkein siltä kuin torkkuisi. Hän kuitenkin kävi henkistä kamppailua päänsä sisällä saadakseen Noelin avautumaan jälleen.

Piru vie, Noel. Nyt ei ole aikaa leikkiä mykkäkoulua. Sinä pääset minusta pian eroon ja sitten olet tyytyväinen, etkö niin?
Sinä olet hirviö.
Olen vain se miksi sinä minut loit, suojeliasi.
Hirviö.
Lopeta nyt.
Hirviö.
LOPETA!

Mikäli Valérianella oli vielä heidän yhteytensä auki, hän saattoi kuulla keskustelun.

Leon painuu seinänviertä pitkin alas kyykkyyn ja pitelee päätään. Hän ei edes huomaa koko kehonsa vapisevan puristaessaan silmiään kiinni. Hän tuntee uudenlaista kipua, hylätyn kipua, torjutun kipua. Leon tuntee kyyneleet silmissään mutta pakottaa ne pois. Mikä ihme häntä vaivasi? Miksi hän itkisi? Miksi hän tunsi näin? Johtuiko se siitä että Noel hylki häntä? Eihän hänellä pitänyt olla muita tunteita kuin viha ja raivo, jotka hän sai purkaa. Leon saattoi vain toivoa tunteiden menevän ohi, kunhan hän saisi oman kehon.

Valériane huokaisee nautinnosta kun kuuma vesi lähtee valumaan pitkin hänen alastonta ruumistaan. Hän sulkee silmänsä ja painaa päänsä vesisuihkun alle. Hänen ruumistaan hallinnut jatkuva kireys tuntuu valuvan pois veden mukana.

Hän vajoaa voipuneena suihkun lattialle ja painaa päänsä polviinsa. Sulkiessaan silmässä hän kuulee ensimmäiset sanat Leonin ja Noelin välisestä keskustelusta. Aluksi hän ajattelee Leonin ottavan häneen yhteyttä telepaattisesti. Sitten hän tajuaa miehen puhuvan Noelin kanssa.
Keskustelun sävy ei ollut kaunis ja Valériane tuntee tutun vihlaisun rinnassaan. Hän saattaa kuvitella miltä Leonista tuntui. Olkoonkin niin, ettei hän ollut koskaan ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Hän lisäsi tuntemukseen omia kokemuksiaan ja hieman mielikuvitusta ja vóla, tunteiden sekamelska oli valmis.

Valériane tuntee kyyneleiden lähtevän valumaan silmäkulmistaan, joten hän sulkee silmänsä ja puree huultaan pidätelläkseen itkuaan.
Hän kurottaa varovaisesti Leonin mieltä kohti. ”Leon..?”
Valériane tiesi luvanneensa itselleen ettei sekoittaisi tunteitaan tähän yhtään sen enempää, mutta ei osannut estellä itseään. Tappavasta mustasukkaisuudestaan ja hieman puutteellisista sosiaallisista taidoistaan huolimatta, hän halusi huolehtia niistä joista välitti.

Leon hätkähtää Valérianen ääntä päässään, sillä se oli täysin odottamaton, ja jokin siinä sai hänet tuntemaan entistäkin tukahduttavampaa oloa.
"Nyt ei ole hyvä hetki, Val.." Leonin vastaus on kuin kuiskaus. Hän ei halunnut kertoa naiselle keskustelusta, sillä ei tiennyt tuon jo kuulleen, eikä hän ollut valmis myöntämään tuntevansa jotakin muuta kuin vihaa ja himoa. Eikä varsinkaan halunnut myöntää olevansa heikko.
"Kaikki on hyvin, tarvitsen vain..aikaa. Päätäni särkee." Selitys on jo itsessään niin läpinäkyvä, että vaikka Valériane ei olisikaan heidän välistä keskusteluaan kuullut, hän olisi osannut arvata sen valheeksi.

Sinä olet heikko.
Lopeta, Noel. Olen tehnyt kaikki ne asiat sinun vuoksesi. Nämä sanat saavat Noelin jälleen hiljenemään ja painumaan kuoreensa. Ilmeisesti Noel tiesi sanojen olevan totta, mikä hirvitti häntä enemmän.

Valériane hautaa päänsä käsivarsiinsa Leonin torjuessa hänet. Tietenkään mies ei kaivannut hänen läheisyyttään. Eihän tuo tarvinnut ketään lähelleen sotkemaan asioita.

Samassa Valérianen päähän pälkähti ajatus. Leon saisi tänä iltana oman ruumiin. Hän tarvitsisi hyvinkin pian jonkun apua selvittääkseen asiansa. Tähän asti hän oli ollut osa Noelia ja oli saanut toiselta puoliskoltaan kaiken. Asunnon, henkilöllisyyden, rahaa. Pian mies olisi aivan yksin ilman mitään. Noelin äänensävystä saattoi päätellä ettei hän auttaisi Leonia yhtään missään.
Valérianella oli tunne, vaikka hän kuinka muuta itselleen lupaili, hän olisi se joka lopulta auttaisi Leonin mukaan tähän maailmaan.
Hän allekirjoittaisi itsensä sisään mielenterveyslaitokseen. Viljam ei kuitenkaan pystyisi suojelemaan häntä aivan kaikelta.

Leon saa itsensä pitkän tovin kuluttua rauhoittumaan. Noel ei suostunut vastaamaan enää hänelle, eikä Leon toisaalta kaivannutkaan enempää syytöksiä ja haukkuja. Hän oli niistä saanut aivan tarpeekseen. Lopulta hän nousee ja palaa takaisin sisälle, mennen aurinkohuoneeseen tarkkailemaan Chazin ja Erikan työtä.
Leon liikkuu hitaasti ja varoen, hän ei halunnut sotkea mitään ja löytää itselleen lopulta vapaan tuolin jolle istahtaa katselemaan Erikan ja Chazin toimia. Hänen kehonsa tärisi vieläkin.

Valériane miettii hetken aikaa kurottautuisiko takaisin Leonin mieleen vai antaisiko toisen olla. Hän istuu suihkun lattialla vielä hyvän aikaa ennen kuin nousee. Hän päättää pyyhkiä ajatukset pois mielestään tutulla toiminnoilla. Hän pesee hiuksensa ja vartalonsa. Sen jälkeen hän astuu ulos suihkusta, kuivaa itsensä ja ryhtyy kuivaamaan hiuksiaan peilin edessä. Hän toimii koko ajan kuin robotti, keskittyen ainoastaan suorittamiseen.
Valériane astelee takaisin vierashuoneeseen ja kaivaa matkalaukustaan esiin yksinkertaiset mustat alusvaatteet, samaa sävyä olevat pitkälahkeiset shortsit ja hihattoman, vaaleanruskean, poolon.

Kun hän on pukeutunut, toiminta loppuu. Valériane liukuu makaamaan vuoteelle. Hän hautaa päänsä tyynyihin.
”Leon..?” Ennen kuin hän ehtii ajatellakkaan asiaa, hän on jo kurottautunut Leonin mieltä kohti ja kutsuu tätä nimeltä.

Chaz vilkaisee Leonia muutaman kerran surullinen katse silmissään, mutta kääntää katseensa takaisin käsillään olevaan työhön. Piirrettyään viimeisen viivan hän nousee ylös työnsä äärestä ja kääntyy Erikan puoleen. ”Onko vielä jotain, mitä voin tehdä?” hän kysyy naiselta.

Erika nousee katsomaan Chazin työn tuloksia. ”Hei, se näyttää juuri siltä kuin pitääkin! Hienoa! Nyt minulla ei ole enää mitään, mitä voisit tehdä. Muut tehtävät kuuluvat noidille. Joten, ota rennosti ja valmistaudu iltaan. Mene vaikka ottamaan lasillinen verta.”